Vaikka mm. havut, alppiruusut ja hortensiat pitävät happamasta kasvualustasta, silti suurin osa puutarhan kasveista suosii neutraalimpaa maaperää. Kalkituksella voidaan vaikuttaa maaperän happamuuteen ja luoda kasveille ihanteellisemmat kasvuolosuhteet. Maan pH-taso vaikuttaa kasvin kykyyn hyödyntää ravinteita ja siksi varsinkin satoa tuottavien viljelykasvien menestymiselle maan oikealla happamuudella on suuri merkitys. 

Suomessa maaperä on pääosin luonnostaan hapanta. Vuodesta toiseen kasvaessaan samassa maassa kasvit kuluttavat maaperää ja sen pH laskee. Maa myös happamoituu, kun siihen lisätään typpilannoitetta tai katettaessa kasvualusta kuorihakkeella. Että maaperän happamuus saadaan halutunlaiseksi, perustettaessa puutarhaa ja ryhdyttäessä maata viljelemään, tehdään maahan peruskalkitus. Maan kuntoa ylläpidetään muutaman vuoden välein tehtävällä ylläpitokalkituksella. 

Maan happamoitumista pidetään yleensä lähes automaattisesti nurmikon sammaloitumisen syynä. Todellisuudessa syy voi happamuuden sijaan olla moni muukin tai se on monen tekijän summa. On syy mikä tahansa, runsaasti sammaloituneelta nurmelta pelkkä kalkitus harvemmin enää sammalta poistaa. Aiheesta voisi pitää pitkänkin luennon, enkä sen vuoksi syvemmin tässä kohtaa siihen paneudu.

 

Kalkeista yleisesti;

·         Rakeinen puutarhakalkki. Suhteessa muihin kalkkeihin kallista, mutta todella vaivatonta ja siistiä käsiteltävää.

·         Pölyämätön puutarhakalkki. Huomattavasti edullisempaa kuin rakeinen kalkki. Levitys miellyttävää, koska ei pölyä, mutta täysin tasainen levitys hankalaa, koska kalkki käyttäytyy kuin märkä hiekka.

·         Jauheinen puutarhakalkki. Halvin vaihtoehto, mutta todella suttuinen levitettävä. Leviää tosin tasaisesti, mutta hanskat ja muutkin vaatteet joutaa pesukoneeseen levityksen jälkeen.

·         Dolomiittikalkki sisältää kalsiumin lisäksi myös magnesiumia. 

 

Käytettävissä määrissä noudatetaan valmistajan ohjetta.

Kalkituksen voi tehdä periaatteessa minä vuodenaikana tahansa ja kalkin voi halutessaan levittää jo vaikka keväthangelle. Kevät on siinä mielessä paras aika kalkitukselle, että kalkki kulkeutuu varmemmin haluttuun maaperään ja kasvit hyötyvät tehdystä kalkituksesta koko kasvukauden ajan.

Myös puhdasta puuntuhkaa voidaan käyttää happamuuden säätelyyn. Tuhka sisältää kalsiumin lisäksi ravinteita ja sillä voidaan torjua luonnonmukaisesti joitakin viljelykasvien tuholaisia. Tuhkan käyttöön en kuitenkaan ole sen enempiä perehtynyt ja netissäkin on tarjolla kovin ristiriitaista tietoa aiheesta, joten suositeltaviin määriin en ota kantaa.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Käsin tekemisen iloa.

 

Pastaakos tässä on Etelä-Pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti, komian luontoinen ja ylpeä juuristaan.

Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen.

Omien käsien jälki näkyy ympärillä. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivannäkö kannatti.

Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa. Eikä meidän elämästä naurua ja iloa puutukaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019