Lisää kransseja...

Tavoitteena oli tehdä himpun moniuloitteisempi pääsiäiskranssi. Vähän maanläheistä väritystä ja pientä tilpehööriä. Sellainen oli visio.

Kyltti on vaneeripohja askarteluliikkeestä. Siihen maalasin krouvisti puujäljitelmäpinnan askartelumaalilla ja maalin kuivutta kirjoitin kylttiin oman sloganin. Tummalle pohjalle jouduinkin käyttää valkoista väriä, että teksti erottuisi pohjasta. Onneksi varastoista löytyi sitten kalkkimaalitussi, joka ei nyt varsinaisesti tekstausta edistänyt, mutta ajaa asiansa. Tehostin osaa tekstistä mustilla varjostuksilla.

Pienet elementit muotoilin fimomassasta. Noidan hattua, luutaa, munia, kissaa, kahvipannua... Tarvittaessa maalasin yksityiskohtia askartelumaalilla. mm. noidan hatun soljen. Nämä kiinnitin kranssiin kuumaliimalla.

Olin nähnyt netissä näitä amerikkalaisia versioita runsaista nauhakransseista ja vähän sillä ajatuksella lähdin tätä toteuttamaan. Leikkasin juuttikankaasta siivuja; noin 3 cm leveitä ja 15cm pitkiä. Jokaisesta juuttikankaan siivusta tein oman pienen ruusukkeen pyöräyttämällä ne lenkiksi ja rutistamalla rautalangalla keskeltä ”rusetiksi”. Nämä yksinkertaiset ruusukkeet liimailin kuumaliimalla vieri viereen styrox-pohjaan. Tässä olisi voinut olla helpompi tapa kerätä useampi nauha läjään ja tehdä aina kerralla suurempi ruusuke niistä, mutta tämä kyseinen säkkikangas ei oikein taipunut sellaiseen. Enkä liioin voinut kasvattaa ruusukkeita liian isoiksi, kun halusin pohjaan liimattujen pienien munienkin erottuvan ruusukkeiden joukosta. Tähän olisi toki auttanut se, että olisin liimaillut munat vasta ruusukkeiden päälle, mutta kun halusin ne tykysti istumaan sinne pohjalle… Että ihan itse aiheutettu ongelma.

Säkkikangasruusukkeiden joukkoon hain hieman eloa ruskeilla ja pellavan värisillä ruutunauhoilla, helmikanan höyhenillä sekä feikkipajunoksilla.

Ja vaikka parin yrityksen jälkeen teksti oli yhä vino ja amatöörimäisen näköinen, jätin sen sellaiseksi. Kun se on itte tehty, niin se saa nyt näyttääkin sellaiselta.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Käsin tekemisen iloa.

 

Pastaakos tässä on Etelä-Pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti, komian luontoinen ja ylpeä juuristaan.

Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen.

Omien käsien jälki näkyy ympärillä. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivannäkö kannatti.

Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa. Eikä meidän elämästä naurua ja iloa puutukaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019