Kokeilin hieman epäillenkin netistä tilaamaani rengastyllaa ja tällä mainiolla tyllalla todellakin syntyy ihastuttavia renkaan muotoisia marenkeja. Kaikkea se ihminen keksii!

Tarvitsin alkuun kyllä muutamia harjoituksia, että rinkulat alkoivat luonnistumaan ja niistä tuli tasakokoisia ja oikeasti pyöreitä. Ehkä merkittävimmät huomiot pursottamisesta oli, että pursotuksen tulee tapahtua täysin pystysuorasti alustaan nähden ja tyllaa täytyy pitää riittävän kaukana alustasta. Näin marenki irtoaa tyllan suulta näteimmin. Leivinpaperin mukana seuraaminen tyllaa nostettaessa vaikeutti aluksi hommaa ja tästä syystä osa marengeistani muuttui opetteluvaiheessa hieman soikeiksi. Tähän kuitenkin on apuna leivinpaperin ”liimaaminen” pienillä marenkitäplillä peltiin kiinni.

Kranssimarengit koristelin värjätyillä marenkipursotuksilla. Pienellä ruusuketyllalla vaalenapunaiset ruusut ja pienellä lehtitylalla lehdet ruusujen reunoille. Lopuksi hieman hifistelyä ja tein harmaasta massasta pilkulliset koristeet ruusuryhmien päihin…

Nämä ruusuiset kranssimarengit valmistin perusmassasta, jonka ohje löytyy täältä. Maustoin massan creme brulee makutahnalla. Näitä marenkeja tarjottiin eräissä kesän juhlissa ja ainakin pienten tyttöjen suussa ne tuntuivat maistuvan erityisen hyviltä.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Käsin tekemisen iloa.

 

Pastaakos tässä on Etelä-Pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti, komian luontoinen ja ylpeä juuristaan.

Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen.

Omien käsien jälki näkyy ympärillä. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivannäkö kannatti.

Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa. Eikä meidän elämästä naurua ja iloa puutukaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019