Tämän joulun jälkeen virkkaaminen ja muutkin käsityöt koukuttavat... Ihana istua illalla takkatulen ääressä ja sohvan nurkassa. Virkata ihan omaan tahtiin, ilman mitään paineita ja lopulta sitten pudottaa koukulta jotain valmista. Jotain uutta ja ihanaa.

Jossain vaiheessa elämää tuntui kovin kaukaiselta ajatus maton virkkaamisesta. Syystä että luulin semmoisen olevan varsin kovatöinen, enkä tiennyt kuteiden hankkimisesta tai ohjeistakaan tuon taivaallista.

Kun muutamia vuosia sitten huomasin, että kuteitahan voi ostaa ihan lähelläni sijaitsevasta askartelu- ja käsityöliikkeestä, lähtikin iso pyörä pyörimään. Tämän löydökseni jälkeen virkkasin syksyn aikana 7 mattoa putkeen ja suurin osa niistä päätyi joululahjoiksi. Silloin sain kyllä loukitua sitten käsivartenikin sellaiseen kuntoon, että opin ihan kantapään kautta sen, ettei tässä voi, eikä kannata ahnehtia.

Nykypäivänä haen kuteeni eräältä paikalliselta matonkutoja / kuteidenvälittäjältä. Tahtoo vaan nämä kivijalkakaupat kadota hiljaksiin ja myynnit siirtyy nettiin. Mä kun tykkään mennä kattelemaan ja sitten vähän spontaanistikin päättää tarjonnan mukaan sen, minkä väristä mattoa oon seuraavaksi tekemässä. Huono puoli tässä on se, että toisinaan värit ovat uniikkeja ja jos haluaa jatkaa samalla kuteella tai tehdä uuden maton, kyseistä väriä ei välttämättä löydy. Sen ongelman oon ratkaisuut sillä, että ostan kudetta aina sen verran paljon kerrallaan + vähän päälle, että saan siitä varmasti sen, mitä oon suunnitellut… Lankajämistä tapaan sitten tehdä kynnysmattoja joko yksivärisenä tai värejä yhdistelemällä.

Trikookudetta pidän himpun hankalana virkattavana, koska sen muoto ja paksuus voi vaihdella vyyhdissä aika paljon. Sitä mun on jotenkin hankala saada koukulla aisoihin. Niinpä tapaan lähes poikkeuksetta virkata matot ontelokuteesta.

Kauhavan Lankavan sivuilla on ihania mattojen ohjeita. Samoin Lappajärven Värjäämöltä löytyy kivoja malleja. Nämä sivut ja mallit ovat palvelleet minua varsin hyvin. Kuvissani olevista matoista iso osa on Lankavan Asterimaton variaatioita.

Joskus joku vinkkasi, että sopivalla pyöreän virkatun liinankin ohjeella voi maton tehdä, mutta kun lähdin sitä kertaalleen kokeilemaan, meni homma heti alkuun sen verran mönkään että päätin kirkastaa ajatusta vielä vähän aikaa ja kokeilla sitä joskus toiste.

Yleensä valmiiden ohjeiden matot ei ole oikean kokoisia mun tarpeisiin, joten jätän kierrokset kesken, lisään niitä tai teen reunuksiin omat sovellukset sen mukaan, minkälaista mattoa vailla olen. Näissä kierrosten lisäämisessä olen myös oppinut sen, kuinka se tulee tehdä… Jos silmukoita lisää kierrokselle liikaa, matosta tulee helposti reunoiltaan lerpattava ja se ei käytössä ole kyllä hyvä. Kun matonhan tulee olla ihan tasainen ja sen tulee olla lattiaa myöden sillä tapaa matalana ja litteänä. Ihan matematiikkaahan tämä ohjeiden soveltaminen kuitenkin on. Silmukoiden täytyy lisääntyä kierroksittain niin, että ympyrän piiri pysyy oikean kokoisena.

Virkkaamalla syntyy aivan ihania kynnysmattoja tai romanttisia mattoja mihin tilaan tahansa. Alla kuvassa ihan perussilmukoista itse kehittelemäni mattomalli. Päivittelen ohjeen tänne blogiin lähipäivinä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Käsin tekemisen iloa.

 

Pastaakos tässä on Etelä-Pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti, komian luontoinen ja ylpeä juuristaan.

Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen.

Omien käsien jälki näkyy ympärillä. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivannäkö kannatti.

Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa. Eikä meidän elämästä naurua ja iloa puutukaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019