Kirjoitukset avainsanalla muistot

Seuraavat 3-4 postaustani käsittelevät uutta vuotta ja vuoden vaihdetta, koska en pystynyt yhdistämään näitä suunnittelemiani aiheita järkevästi niin, että  jutun pituus olisi pysynyt kohtuullisena. Aloitetaan tämä "kolme tai neliosainen sarja" perinteisesti, "vuoden ensimmäiset"-listalla. :)  Se saattaa jonkun mielestä olla ehkä vähän lapsellista  jo mun ikäiselle, mutta mä rakastan erilaisten listojen laatimista, ja musta tämä on hyvä tapa muistaa /pitää mielessä eri asioita ja juttuja. 

Tässä siis jälleen lyhyesti ja ytimekkäästi alkaneen vuoden ensimmäisiä juttuja. Lista päivittyy sitä mukaa kun asiat toteutuu/ovat ajankohtaisia ;)

 

 

fiilis; 

Varovaisuus, pelko. Ei mitään vakavaa... Olimme ensi kertaa katsomassa ilotulitusta rannassa, ja ilotulitus tulikin kummankin yllätykseksi suoraan edestämme ja yläpuoleltamme.  (luulimme sen tulevan vastarannalta) Tästä johtuen käännyin selin, ja "piilouduin osittain J:n kainaloon, suojatakseni silmiäni ja käsiäni. Onneksi kännykällä ja järkällä saatiin vähän videomateriaalia muistoksi ja sen perusteella voin todeta että kaupungin/kylpylän  tämänvuotinen esitys oli UPEA! Myös joulunjälkeisien liukkaiden teiden ansiosta, sai kulkiessa olla varuillaan. 

paikka; 

Naantalin vierasvenesatama. 

 

ihminen; 

avopuoliso vierellä alkoi tämä(kin) vuosi <3 

 

hali; 

Ilotulitusten alla yllämainitulta puoliltaöin saatu hali lämmitti kummasti. 

 

suudelma/pusu;

Autossa matkalla kotiin.

 

asu; 

Musta, polvipituinen mekko jossa oli pieniä trasseja koristeena, ja musta paljettibolero. Ulkona käydessä laitoin Khakinvihreän toppatakkini ja saappaideni lisäksi mekon alle mustat legginssit, koska yhtään ei puristavat sukkikset iskeneet. 

 

asuste 

Isot, (mutta ihanan kevyet)  salmiakkikuvioiset turkoosit korvikset, turkoosi rannekoru. ja vaaleanpunainen neulottu kaulahuivi. 

 

puhelu; 

Kummitädiltä WhatsAppin kautta uudenvuodenpäivänä. 

 

tekstiviesti

posti; 

 

merkintä kalenteriin;

Vuoden 2019 kalenterissa on kyllä jo ensimmäinen merkintä, mutta se on kirjattu sinne viime vuoden puolella.  Merkintä on 7.1 päivän kohdalla, ja muistuttaa erään uuden vuoden lupaukseni käytäntöön ottoa. Tämän vuoden puolella en siis ole vielä kalenteriin kirjannut mitään, mutta mielenkiinnolla odotan, mitä/mikä on ensimmäisenä sinne kirjattavana. 

 

juoma; 

Nikolas Feuillatte- shampanja. (vuoden ensimmäisien juomien joukkoon pääsi myös rommikola & jekkubattery) 

 

ruoka; 

Omatekoinen perunasalaatti ja lihapullat, sekä nakit.  Uudenvuodenpäivän aamuna syötiin myös vohveleita mascarponevaahdon ja mansikoiden kanssa.  

 

herkku; 

Juustot. Home, tuore ja kerma muodoissa :) ja hedelmien ja suolakeksien kera, kuten asiaan kuuluu. Mahdollisesti ehkä myös suklaakonvehdit. (ei ihan pysty muistaa varmaksi) 

 

kokkaus;

 En laske aamun vohveleita vielä erityiseksi kokkailuksi joten tämä on vielä edessäpäin... 

 

leipomus; 

 

 

tuoksu;  

Vartalolle tarkoitetuista tuoksuista Escadan ihanan vaniljainen celebrate N.O.W.,  Kaikista muista olemassaolevista tuoksuista ensimmäinen oli varmaan vastakeitetty kahvi aamulla.  

 

haju;                                                    

Jos rikkiä ei lasketa niin... (valko)homejuusto. 

 

sää; 

Vuosi vaihtui melko vetisissä ja loskaisissa olosuhteissa. 1.1- 19 päivä oli melko sumuinen ja vesi - ja räntäsadetta riitti myrkylukemiin yltävän tuulen lisäksi.  Myös pientä liukkautta oli havaittavissa tien pinnoilla. 

 

lämpötila; 

Plussan puolella oltiin muutaman asteen. 

 

tv-sarja; 

 

leffa;

Sivusilmällä katselin uv;n päivänä Vaianaa, ja sen jälkeen illalla vielä syvemmin keskittyen Uuno Turhapuro - kaksoisagentti a J:n kanssa. 

 

biisi;

Kiitos Spotifyn, joka haluaa vuoteni alkavan ennakkoluulottomasti, ja oli tehnyt mulle tätä varten räätälöidyn listan artisteista ja kappaleista joita en yleensä kuuntele, vuoden 2019 eka biisi oli "Do You Think You're Better Of Alone" 

 

artisti;

Joku Philadelphia se oli :D 

 

kirja/lehti; 

Sami Tuomisen " JUU - EI, Pieni kirja priorisoinnista " odottaa  sohvalla. Hain sen kirjastosta juuri ennen vuoden vaihdetta, luettavaksi, joten siitä taitaa nyt  sitten tulla vuoden 2019 eka kirja. 

 

valokuva;

Hienosti vähän tärähtänyt "hetki ennen ilotulitusta". Vuorokausi oli juuri vaihtunut, sillä kännykkäni  näytti kuvan otto ajaksi 1.1.2019 klo 00:00:01 :D - enkö olekin täsmällinen? ;) 

 

lausahdus;

 

vieras; 

 

ystävä;

 

ostos; 

 

suurempi hankinta;

 

säästökohde;

 

lahja;

 

yllätys;

 

tapahtuma;

 

kyläreissu;

 

loma/matka;

 

keikka tms;

 

tavoite

 

saavutus

 

toive

 

päätös

 

lupaus

 

Asia tai juttu jonka takia ..

A) Itkin/en jaksa? 

B)  palkitsin tai hemmottelin itse(ä)ni  ja miksi & millä sen tein? 

C) Tunsin ylpeyttä itsestäni, tai minua kehuttiin? 

 

iso juttu;

 

suuri uutinen;

 

puheenaihe Suomessa ja maailmalla;

 

murheen kryyni;

 

asia, joka ärsytti;

 

juttu joka sai nauramaan vedet silmissä;

 

asia, jota kannatti odottaa;

 

syy juhlia;

 

tärkeä päivämäärä;

 

muisto;

 

Näissä merkeissä starttasi siis vuosi 2019, jonka päivistä 1 on kohta takana,  ja 364 vielä edessä.   Innolla odotan mitä ne ovat varanneet juuri minua ajatellen. Toivottavasti paljon hyviä hetkiä, ja kivoja asioita... :) 

 

With love; 

-Ninni

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuosi 2018. Se alkaa olemaan piakkoin valmis paketoitavaksi. Olen miettinyt monta päivää, mitä erityisesti nostaisin siitä tässä yhteenvedossa esille -  mitä haluan tästä vuodesta muistaa, ja mitä en.  Instagram kokosi tuossa eräs päivä  minulle tästä vuiodesta sinne lisäämistäni kuvista  "parhaiden" kollaasin, joka itseasiassa tiivisti vuoteni paremmin kuin hyvin. Joten sen innoittamana jaan "tarinat" kuvien takaa teillekin.  

 

Mennään kollaasissa järjestyksessä, aloittaen vasemmasta yläkulmasta. Niin pysytte ehkä mukana paremmin. :) 

 

 

 

Kuva 1. 

Elokuun loppupuolella pääsimme J:n kanssa hetkeksi "loistamaan valokuvamalleina", kun lunastimme eräässä facebook-kilpailussa voittamaani palkintoa. Vietimme siis mukavan kaksituntisen Lontoossa nykyisin asuvan (Suomesta kotoisin olevan) tapahtuma ja henkilökuvaukseen erikoistuvan, valokuvaaja-opiskelijan kanssa  Naantalin Kultarannan puutarhassa. Palkinto oli siis meille täysin veloitukseton parintunnin pituinen valokuvaus"sessio" rakkaus-teemalla, ja otettuja kuvia saamme käyttää vapaasti haluamallamme tavalla. Tämä oli kyllä kokemuksena todella kiva, ja kuvaajan kanssa oli luontevaa olla heti alusta alkaen. Kuvauspaikkakin saatiin itse valita, joten silläkin on oma merkityksensä miksi päädyimme juuri Kultarantaan kuvailemaan. Jos miettii mitä tälläinen kuvaushetki kustantaisi omasta kukkarosta käsin, niin olen erittäin mielissäni paitsi kokemuksesta, myös voitosta. Loppuesän ehdottomasti kivoimpia ja jännittävimpiä päiviä oli kyllä tämä! 

 

 

Kuva 2

Tukilinjan freelancer-toimittaja otti minuun yhteyttä toukokuussa, ja kertoi että haluaisi tehdä minusta jutun lehteen, koska olen saanut muutama vuosi sitten apurahan heidän kauttaan. Suostuin pyyntöön, ja alkusyksystä ilmestyneessä lehdessä olevan jutun lisäksi sivuilla komeili myös tämä kuva. Myöhemmin syksyllä vietinkin oman blogini suhteen muutaman kuun hiljaiseloa, sillä kirjoitin vierailevana bloggarina Tukilinjan blogilinjalla. :)  Hieno mahdollisuus, johon oli erittäin mukava tarttua! 

 

Kuva 3 

Tämä kuva onkin samaa kategoriaa 1. kuvan kanssa. Siinä olen joko ennen kuvausta tai kuvauksen jälkeen fiilistelemässä päivää yleisesti. Kerrankin tunsin itseni erityisen kauniiksi, (ja vieläpä ilman meikkiä) ja sen huomasi ilmeisesti  myös seuraajani IG:n puolella, sillä kuva sai normaalia enemmän sydämiä.  

 

Kuva 4 (keskirivillä vasemmalta katsoen)

Muutamaa päivää ennen jouluaattoa päädyimme J: kanssa ihan sattumalta oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Lapsuuden jouluista tuttu Coca-Cola rekka oli näin ollen pakko käydä ikuistamassa, vaikkei se livenä yhtä satumaisen näköinen ollutkaan kuin nostalgisessa mainoksessa.. Viileä ilma ei innostanut jäämään tunneiksi jonottamaan, joten cocikset haettiin läheisestä kaupasta kuvanottoa varten. Kiva sattuma osottautui kovin tykätyksi ja päätyi siksi kollaasiin. 


Kuva 5

 

VOI SITÄ ILON PÄIVÄÄ! Hymy oli herkässä kun tammikuun lopussa sai olla niiden 100:n  onnekkaan fanin joukossa Turussa, jotka näkivät "Veljeni Vartija"-elokuvan ensimmäisten joukossa leffan pressikiertueella. Tilaisuuden kohokohta oli eittämättä kohtaaminen Jaren (Cheek) &  elokuvan pää- ja kaksoisroolissa esiintyvän Antin kanssa <3 Pääsin myös -17 elokuussa mukaan leffan kuvauksiin avustajan ominaisuudessa, joten  valmista elokuvaa valkakankaalla katseli vähän eri valossa kuin yleensä. 

 

Kuva 6

Tornioo, nyt kutsuu mua Tornioo...  Heinäkuun toisella viikolla nautimme viikon mittaisesta tuetusta lomasta Meri-Lapin upeissa maisemissa. Viikko oli kyllä muutenkin parhaimman kesän ikinä - parhaimpia, ja minäkin viihdyin siellä oletettua enemmän. Kotimatkalle piti kuitenkin lähteä muiden tieltä, ja sekin tehtiin parin pikkumutkan kautta. Kannatti ehdottomasti lähteä kotoa muuton jälkeen 900km päähän rentoutumaan ja "sivistämään itseään". Lähtisin vaikka heti uudelleen. - niin hieno viikko oli! Torniossa ollessamme kävimme myös "rajan toiselle puolen" ja tämä kuva on "Rajalla"-nimisen kauppakeskuksen läheisyydessä otettu.  Mieleen jäi myös että kauppakeskuksen viereisen torin, jossa on mm "tulevaisuuden kaari"-niminen patsas, on kuulemma vihkinyt käyttöön Ruotsin kruunuprinsessa Victoria vuonna 2011. 

 

Kuva 7. 

Tässä kuvassa tiivistyy niin hyvin koko kesä 2018;  Kaunis. kuuma. Aurinkoinen. Helppo. Vapautunut ja onnellinen Ninni. Kuva on otettu Kalajoen hiekkasärkillä, jossa kävimme samalla, kun ajoimme Torniosta alaspäin tuetun lomamme päätyttyä. Oli muuten mun eka kerta siellä(kin). Enkä enää ihmettele miksi niitä hehkutetaan niin paljon. UPEA paikka, kerta kaikkiaan! Kävimme myös tankkaamassa auton lisäksi itsemme TV;stäkin tutuksi tulleesta Lokkilinnassa. 

Kuvassa päälläni on myös yhdet mun huippulöydöistä kesän aleihin liittyen; Kukkapaita oli 10€ ja  farkkushortsit 25€ (joita olen vuosia etsinyt ja viimein löysin oman kokoni) - molemmat Henkka&Maukasta. 

 

Kuva 8

Syksy käynnistyi  tuoden mukanaan vähän ikäviä yllätyksiä, odottamattomia käänteitä ja ylimääräisiä stressinaiheita. Uusi "koti"mme ei ollutkaan sitten sitä mitä annettiin ymmärtää, ja siksi siellä ei sitten vietettykään kun hieman alle 6kk.  Tuona aikana tuntui, että jokaikinen taho, ja asia  ja muutama yksittäinen ihminenkin on meitä vastaan, ja että positiivisia juttuja sai oikeasti etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Siksi halusin yhtenä päivänä ottaa kuvan ja pyytää; "#positive vibes only :) " Vuoden 2018 paras joululahja oli se, että pääsimme muuttamaan monien vaikeuuksien jälkeen toistamiseen lyhyen ajan sisässä. 

 

Kuva 9

Kamerastani loppui akku juuri väärällä hetkellä, kun lokakuun alkupuolella saimme ihailla useampana iltana - ja yönä uskomattoman kauniista ja kirkkaista revontulista myös täällä Naantalissa <3  ja nyt on todettava, että viimeinen kuva ei ole minun, vaan tuttuni oikeastaan erään vanhan koulukaverini ottama. (Olimme samaan aikaan samassa paikassa, ja olen kyllä saanut luvan julkaisuun joten ei hätää) Joten terveiset hänelle johonkin ja kiitos, että sain upeat kuvat muistoksi. Vaikka nuo yölliset kuvailuretket olivatkin  J:n kanssa näissä merkeissä omalta osaltamme epäonnistuneita niin muuten  harvinaislaatuisia, ja siksi ikimuistettavia. Se oli niitä hetkiä kun koko maailma muuttui sellaiseksi, ettei voinut kuin pysähtyä ihailemaan ja havainnoimaan ympäristöä henkeä pidätellen. <3 

 

Nämä 9 olivat vuoden 2018 kohokohtiani, ja ne haluan säilyttää kirkkaina sekä kiitollisuutta tuntien mukanani tulevaan. Toki menneestä vuodesta jäi mieliin muutakin; 

 

 

- Huomasin hymyileväni, kun tajusin että tammikuussa kaupoista alkoi saamaan 5.5 % alkoholijuomia. (ja maaliskuussa kun anniskeluravintoloiden aukiolot vapautuivat)

- Järkytyin Moskovassa sattuneesta lentoturmasta ja sen jälkeen ystävänpäivänä Floridan terrori-isku-uutisesta. 

- Iloitsin muun kansan ohella presidenttiparimme uudesta tulokkaasta, ja siitä että saimme Salen jatkamaan toiselle kaudelle. 

- Täytin 31 vuotta. 

- Surin muun maailman kanssa mm. Aviciin ja Hanna-Riikka Siitosen kuolemaa.

- Uudistin itseäni toukokuussa uusien silmälasien ja puhelimen kautta. Pätkäisin myös hiuksieni pituuden puolella, koska oli vähän niinkuin pakko..Seurasin myös Prinssi Harryn ja Meghanin häitä koska halusin vain tietää mistä lehdet seuraavana päivänä otsikoivat. 

- Kesällä uutiset jaksoivat jauhaa Donald Trumpista, joka tapasi Vladimir Putinin Helsingissä,  ja jalkopalloseura valmentajineen jäi loukkuun luolaan Thaimaassa. Helsinki Pride otti myös paikkansa suurimpana suomalaisena yleisötapahtumana (100 000 osallistujaa) ja taksien hinnoitteilu ja kilpailu vapautui. 

- Päätin elämäni eräänlaisen ajanjakson elokuussa Lahden mäkimonttuun Cheekin jäähyväiskeikalla. Uutisissa näkyi suuresti Kuopiossa tapahtunut kauhea kolari, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle. 

- Uusi lastensairaala avattiin syyskuun alussa, ja puukirkko paloi jossain. Se paljastui tuhopoltoksi. Tsunami riehui jossain päin Filippiinejä... 

- ... Paljon hehkutettu keskustakirjasto Oodi ja Kauppakeskus REDI näkivät päivänvalon Helsingissä, moni ulkomaalainen artisti tiedoitti Suomen keikoistaan ensi vuodelle ja kaikenlaista muuta... 

 

Kokonaisuudessaan vuosi 2018 oli ihan todella jees, ihanine intiaanikesineen ja kunnon talvineen, ( - meillä oli kerrankin valkea joulu ja kaunis, lämmin syksy!) mutta ei mitenkään erityisen mullistava tai mieliinpainuva.  Tästä on hyvä siirtyä avoimin mielin kohti uutta, nurkan takana odottavaa vuotta. Toisaalta olen aavistuksen harmissani, etten tiedä mitä sillä on varattuna mulle, toisaalta taas olen helpottunut tietämättömyydestä. Toiveita ja tavoitteita  nimittäin pian alkavalle vuodelle on kyllä monia, mutta niistä kirjoittelenkin varmaan ihan erillisen postauksen sitten vasta ensi vuoden puolella :) 

Just nyt mä luulen, että mun on parasta alkaa siirtymään toisaalle valmistautumaan iltaan, ja vastaanottamaan vuodenvaihdetta. Ilma täällä on kyllä erittäin mielenkiintoinen, ja voi olla ettei kaupunginkaan rakettaja ammuta kovan tuulen yms takia. Jännitetään myös pysytäänkö ulkosella pystyssä, kun täällä on vallinnut joulun välipäivistä tähän hetkeen ns pääkallokeli. No mieli on ainakin korkealla, ja ruokaa ja juomaa riittää. :D 

Haluan toivottaa just sulle sinne ruudun toiselle puolelle oikein hyvää, räiskyvää, ja kuplivaa, mutta ennenkaikkea turvallista vuodenvaihdetta!  Nähdään  ja kuullaan taas ensi vuonna! 

 

With love; 

-Ninni 

.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Mun mummolla oli tapana tehdä mansikkatorttu/kakku aina näin kesäkuun alussa, ihan vaan "kesän alkamisen" kunniaksi.  Sen ympärille sitten aina keräännyttiin kahvittelemaan, näihin samoihin aikoihin joka vuosi, ja se oli itselleni alkukesän odotetuimpia perinteitä. Viimeistään siitä  se kesä alkoi. 

 

Mummo oli mulle todella läheinen ja rakas ja kun hän n 3 vuotta sitten nukkui pois, päätin että tätä ja montaa muuta mummolasta syntynyttä perinnettä haluan ylläpitää. <3 Jälleen on siis "se aika kesästä", ja kahvipöydässä nautitaan maailman yksinkertaisimmasta, mutta samalla myös ehkä jopa parhaimmasta ihanuudesta, johon on salaisena ainesosana lisätty hyppysillinen rakkaita muistoja. 

Koska tämä on yksi niitä juttuja joihin liittyy se erityisen vahva muisto, on  mulle  siksi  yleensä todella tärkeää, tehdä torttu juuri samannäköiseksi kuin mummo teki. Tänä vuonna otin ekaa kertaa vähän vapauksia; tein  tortusta 2 kerroksisen, (jolloin se muistuttaa enemmän kakkua) päällystin reunat ja laitan vähän extrakoristeita.  Raaka-aineet ovat muuten tismalleen samat kuin originaalissa reseptissä.

 

 

 

Mansikkatorttu mummon tapaan  

(10 palaa) 

 

2 valmista torttupohjaa 

vaniljamaitoa (kostutukseen) 

mansikkahilloa 

n 5 banaania 

kerma-rahkayhdistelmää  ( 2prk kermaa+2prk vaniljarahkaa) 

n 800g tuoreita mansikoita 

 

1. Aloita kerman vatkaamisella. Lisää vatkattuun kermaan rahka, ja mausta seos halutessasi sokerilla. Laita hetkeksi jääkaappiin. 

2.Ota torttupohjat paketeista, aseta toinen lautaselle/tarjottimelle johon kokoat tortun. 

3.Kostuta pohjaa vaniljamaidolla (mausta maito vaniljasokerilla)  ja laita pohjalle ohut mansikkahillokerros. 

4. viipaloi banaanit ja lado viipaleet kauttaaltaan pohjan pinnalle. Lisää lopuksi päälle reilusti kermarahkaseosta ja tasoita huolettomasti. 

5. Koristele lopuksi torttu kokonaisilla mansikoilla. (minttusuklaanapeilla ja sitruunanmelissalehdillä)

 

 

Huom! Jos teet tortusta 2-kerroksisen kuten minä tälläkertaa, toista kohdat 2-4 ennen mansikoiden laittoa. :) 

 

Tää on vaan niin parhaita asioita kesässä <3 Koska vaikkei tää maistukkaan täysin samalta nyt omin pikkukätösin tehtynä, niin   ei ole mummon leipomuksia, tai reseptejä voittaneita!  

Nyt ei muuta kun kahvit tulemaan! 

 

With love; 

-Ninni- 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Uutta vuotta on kulunut nyt n 2,5  viikkoa, ja vielä olisi 340 päivää jäljellä. Jos minun pitäisi kuvailla tuota edessä olevaa "rupeamaa" vain yhdellä sanalla, se olisi ehdottomasti odotus. En edelleenkään tiedä, mitä kaikkea juuri hetki sitten alkanut vuosi tuo, mutta odotukset sen suhteen ovat... Noh, suuret. Vaikka mennyt on aina mennyttä eikä aika entinen palaa, niin muistellaanpa kuitenkin hetki päättynyttä vuotta.

 

 

tammikuu;  tammikuussa 2017 mm. lakupiiput aiheuttivat ristiriitaisia tuntemuksia ja mielipiteitä, koska niiden mahdollisuutta  tupakointituotteeksi määriteltiin. Stylisti Teri Niitti menehtyi äkillisesti vain 43-vuotiaana, ja muumien uudet ääninäyttelijät saivat mut melkein itkunpartaalle. (koska EI niitä vaan voi vaihtaa) 

helmikuu;  sisustuskärpänen pisti muhun pahemman kerran, ja siitä se ajatus sitten lähti.  Laitoin hetken mielijohteesta eräänä iltana kaikki isommat tekstiilit, (matot, verhot, yms.) Tori.fin josta ne lähtikin uusiin koteihin yllättävän nopeasti ja hyvin hinnoin. Myöhemmin myyntiin päätyi myös sohva.  J naurahti eräänä aamuna töihin lähtiessään, että onkohan meillä enää mitään jäljellä, kun hän tulisi kotiin... :D.  Sen jälkeen kotimme koki pikkuhiljaa edenneen ulkoisen muodonmuutoksen johon nykyään olen enemmän kuin tyytyväinenHelmikuusta on hyvä myös muistaa ystävänpäivä, jolloin meille tuli J:n kanssa taas yksi yhteinen vuosi täyteen. <3 

 

 

 

KEVÄT - VALOA & MAHDOLLISUUKSIA. Sitä kevät yleisesti ottaen minulle merkitsee. 

 

maaliskuu;  💜💙💚💛❤️ 1.3 -2017 jäi historiaan hienona päivänä! Upeaa, että me saimme todistaa tämän päivän kotimaassamme. Meillä kaikilla on lupa rakastaa & solmia liitto rakastamme henkilön kanssa 👌.  Maaliskuussa myös sattui yhtä jos toista Naantalissa, mm. yliajo lapsen päälle, suurtöinen etsintäpartio merestä, lähellä muumimaailmaa, sähkökatkoja, ja ties mitä muuta.  Avattiin myös J:n siskon, ja muutaman muun yhteisen kaverin kanssa kesän 2017 terassikausi. (ja grillikausi) ja tämä tyttö otti ja vei myös äidin leffaan, kun hänen lemppari disneyklassikko uudelleenversioitiin.  Suomen juhlavuonna oli ilo myös täyttää itsekin pyöreitä. Onneksi 3kympin kriisi läpikäytiin jo 29 vuotiaana :D 

huhtikuu; Huhtikuussa meidän "kodin uusi ilme" projekti oli hyvässä vauhdissa,  kuun lopulla rokattiin vissiin vuoden ekaa kertaa livenä profeettojen kanssa Gatorade Center. (hesan keikkaa seurattiin realiajassa C-moren kautta)  hurahdin viherkasveihin, joita on nykyään ihan sopiva määrä, ja iloitsin valon lisääntyvästä määrästä vaikka kevät alkoikin ihan pirun kylmissä merkeissä. Ilahduin myös uutisesta, että Disney uudelleenfilmatisoi 22 uutta klassikkoaan tulevaisuudessa. <3 Ja oli huhtikuussa yks erittäin ikäväkin asia; Tukholman terrori-iskut nimittäin. 

toukokuu; sta päällimmäisenä mieliin palautuvat Presidenttimme Mauno Koiviston sekä muusikko Robert Milesin kuolemat, joiden uutisoinnilta ei voinut välttyä,  sekä luminen alkukuu.  Toiseksi Leijonien 4jäs sija lätkän MM:issä sekä sisäisen merirosvoni jälleen kuun puolessa välissä herättänyt POTC: (Pirates Of The Caribbean) leffan ensi-ilta. Toukokuussa myös koin pienimuotoista ahdistuneisuutta, koska joudun ekaa kertaa pitkiin, pitkiin aikoihin magneettikuvaukseen. Muistikuvat vapusta on vähän hämärät, mutta ilmeisesti on ollut kivaa ja perinteistä meininkiä. 

 

KESÄ - IKUISTA RAKKAUTTA. Lämpö. Aurinko. Merenranta. Nautiskelua ja rentoa yhdessäoloa. Reissailua kotimaassa, auringonlaskuja & nousuja. Sitä kesä on <3 

kesäkuu; tämän kuun kohokohtia oli ehdottomasti kun meidän uusi 60cm leveempi sänky kotiutui <3 (edellinen oli vain 120cm leveä!) lisäksi  Nopea visiitti Kotkassa J:n ystävän luona, Juhannus J:n ja ihanan ystäväni A:n kanssa,  Mukava ilta Anna Puun tahtiin kaivohuoneella, yllärikisavoitto, jonotusta ämpärin toivossa. Ja paljon, paljon muuta kivaa piti kesäkuu sisällään. 

 

 

heinäkuu; ssa oltiin ensin Itämeren aalloilla J:n kanssa ja paluu matkalla ihailtiin tuhatpäistä ruisrockkansaa lipuen ohi ja kuunnellen Kaija Koon keikkaa. Kuun puolessa välissä oltiin rakkaiden äitini ja kummitätini kanssa sellasella 3 päiväisellä "Nina 30-v"reissulla Lappeenrannassa, ja kivaa oli vaikka sattumuksiltakaan ei vältytty. Erityisesti Lappeenrannan reissusta jäi mieliin sateiset ilmat, tapaturmaisesti saatu musta varvas, Saimaan kanavaristeily ja Pihviravintola Angus steak & Wine, joka saa multa vahvan suosituksen käydä jatkossakin jos sinnepäin uudestaan tulee reissattua.  Pakko peukuttaa myös Lappeenrannan Kasinoa,  Prinsessa Armadaa ja sen ympäristöä, sekä mieletöntä hiekkalinnaa.  Perinteisiin vuosittain kuuluvaa Unikeonpäivää vietettiin kotiympyröissä pyörien tutun jengin kanssa. Muuten kävimme heinäkuun päivinä ihastelemassa J:n kanssa suuremoisia purjeveneitä Turussa,  vierailtiin myös yksi kaunis päivä ajeluiden parissa kullan kanssa "läheisellä" mansikkatilalla ja haettiin 20kg pakastettavaa marjaa kotiinviemiseksi, ja vietimme kulttuurin ja naurun täyteisen illan Teatteri Emmassa, Fingerporin parissa.  Saimme myös lisää surullisia julkimouutisia kun Linkin Parkin solisti poistui keskuudestamme vuorostaan heinäkuussa 2017. 

elokuu; oli kuukausi joka järkytti etenkin Turkua ja lähialuita joukkopuukotuksen merkeissä. En edelleenkään pysty ymmärtämään, että joku kykenee tuollaiseen tekoon keskellä kirkasta päivää ja vielä 15km päässä meidän kotikaupungista! Tapahtumien myötä sitä muuttui itsekin hetkellisesti varovaisemmaksi, mutta niinhän se on että et voi pelätä ikuisuuksia, tai mistään ei tule mitään. Elokuussa myös hetkellisestä mielijohteesta kokeilin työnhakua SOMEn kautta, joka sitten saikin vähän isommat mittakaavat, kuin osasin odottaa. Niin ja sain mä taas uuden kokemuksen elämän helminauhaan;olin nimittäin ihka oikean elokuvan kuvauksissa avustajana! Oli muuten kiva päivä! 

SYKSY - MIKÄ IHANA TEKOSYY  

syyskuu; Päällimmäinen hyvä muisto alkaneessa syksyssä oli JVG:n juhlakonsertti Hartwall Areenalla, johon mullakin oli lippu aina keikkapäivään asti, mutta myinkin sen eteenpäin koska ei vaan ollut fiilistä lähteä niihin ruuhkiin. Arvatkaa oliko ihana fiilis seurata tismalleen samaa  keikkaa C-morelta suorana kotisohvalla viinilasi kädessä tietäen että ei tarvi olla keskellä sitä ihmismassaa tai kullan menettää hermojaan Hesan liikenteessä. :) Syyskuussa vietettiin A:n Babyshowereita joilla olikin vauva jo mukana kuvioissa. (- pojalla oli kiire elämään.)  Syyskuun päivät oli niin lämpimiä että pystyi vielä useaan otteeseen mekolla lähtemään liikenteeseen. Ahmin Siskonpedin uuden kauden yhdessä illassa, ja kokeilin ihka ensimmäistä nyhtökaura-reseptiäni ja kävin tiputtamassa Aurajokeen ruusun Turun uhrien muistolle. 

lokakuu; on paras kuu aloittaa joulufiilistelyt. Tähän asti tämä ajatus on tuntunut hitusen ahdistavalta, mutta v 2017 olen täysin valmis siihen, joten tonttuovet ja vihreät kuulat joulutorttu jatiesmikämuu-villitys rantautui meillekin odotettua aiemmin. Tein myös joulukortit jo tässä kuussa tosin Ifoloria apuna käyttäen (ekaa kertaa ikinä) ja se oli ilmeisesti hyvä juttu; osallistuin samalla sivusilmällä huomaamaani kilpailuun, ja omaksikin yllätykseksi voitin 100€ superlahjakortin, joka edelleen odottaa käyttöään. :) Tein pari pikavisiittiä Helsinkiin, yhden vähän isompaa näkyvyyttä saavan projektin takia, josta kuulette myöhemmin. Sain myös erittäin mielekästä tekemistä kuun loppupuolella. Niin eikä sovi unohtaa jälleen niin paljon tarjoavia ruoka & viinimessuja Turussa ja Valtakunnan ykkösuutista; Rva Jenni Haukion raskautta!  Niin, tällöin mä olin vielä -8kg kevyempi. - nyt -5kg :D 

 

marraskuu;  Prinssi William vieraili Suomessa, Teosto poisti monien artisten musavideoiden näkyvyyden Youtubessa, Viaton pikkutyttö pääsi hengestään Porissa, Ja nuori mies hukkui Aurajokeen.  Itse valmistelin joululeipomuksia , edistin joulusiivousta ja kävin kynttiläkutsuilla. "Liian tylsää perusarkea"  Ilahduin, kun Fazer ilmoitti et pätkiksestä tehdään levy versio! 

TALVI - TULEE AINA TAHDOIN TAI EN. 

joulukuu;ssa  Joulun fiilistely oli aika isossa roolissa. Vanhemmat ja sisko kävi meillä syömässä itsenäisyyspäivänä, kun lupasin jo marraskuussa kokata vanhemmille heidän synttärien kunniaksi. Suomi100 teemalla toteutettu luminous-valotaideteos oli myös kokemisen arvoinen, kun kävimme sitä J:n kanssa ihailmassa Turun linnan ympäristössä. Cheek kuvasi musavideotaan Raisiossa, ja kuukautta ennen ilmoitti uran lopetuksestaan ja vikoista keikoistaan Lahden mäkimontussa. Naantalissa oli paljon lunta ja tosi kaunista, mutta joulu oli musta. Yllättäen. Onneksi joulu on mielentila <3  Hallitus vei rahat leipäjonoilta, n 90v leskirouva häädettiin omasta kodistaan ja tinan valanta loppuu koska tina siirtyi kiellettyjen aineiden listalle suuren lyijypitoisuuden ja lisääntymisriskinsä takia. Nelosolut  puolestaan hyväksyttiin kaupoista saatavaksi juuri ennen vuodenvaihdetta, joka me muuten vietettiin J:n kanssa Naantalin kylpylässä <3 

 

Paljon ihania muistoja, paljon tärkeitä ihmisiä. Kiitos vuosi 2017 kaikesta, tästä on hyvä jatkaa! 

 

With love; 

-Ninni- 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Näppiksen takana kirjoittelee; 

31-vuotias harvinaisen sairauden kanssa elävä nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa, musiikkia ja kaikkea kesään liittyvää rakasta avomiestään unohtamatta. Nainen joka unelmoi suurista, pitää kaikesta tyttömäisestä ja ihastuu ja innostuu välillä asiasta kuin asiasta liiankin kanssa. Mutta ennenkaikkea ihminen jonka toinen nimi voisi olla aitous, ja joka haluaa kyseenalaistaa juttuja ja haastaa itseään mahdollisimman useasti, mahdollisimman monipuolisella otteella. Ihan vaan "pisaran verran"

Tervetuloa moninaiseen arkeeni!

 

 

Blogiarkisto

2018
Heinäkuu

Kategoriat