Kirjoitukset avainsanalla arvostelu

Heimoipäivää, ja pahoittelut hiljaiselosta. Mä olen ollut koko tämän viikon flunssan kuorissa, ja olo on ollut niin voimaton, että hyvä kun on jaksanut edes ajatella.  Oon vaan pääasiassa nukkunut ja zombeillut sitten hereilläoloajat. Sen takia toinen VE-analyysi  tulee  vasta nyt, yhdistettynä kolmannen jakson arvosteluihin, eikä musta ole kuulunut mitään. Toivottavasti voitte antaa sen mulle anteeksi. Mutta nyt tuon viikon takaisen Vain elämää jakson analyysin kimppuun...

 

Tosiaan viime viikon, eli Ellinooran päivän analyysit on ihan täysin unohtunut julkistaa. No parempi myöhään, kuin ei milloinkaan;

Ensinnäkin odotin Ellinooran päivää tältä kaudelta eniten. Mun mielestä hän on huikean lahjakas artisti ja pidän hänen kappaleistaan paljon. Jännä nähdä millaiseksi ne muovaantuvat kanssaleiriläisten suussa...Noniin tässä tulee oletteko valmiit?

🎶🎙Anne/Carrie; Tää biisi saa hyvällä tapaa "aikuisemman" sävyn, Tiettekö sellasen, joka antaa vähän jollain tasolla hyväksyttävän näkökulman sille, ettei jaksa olla enää Carrie. Kun originaalissa se on ehkä enemmän sellainen "turhauttava julistus"-meininki.

🎶🎙Pepe/yölaulu; Tää on mulle originaalinakin vähän vieras, mutta tää on täydellinen jatkumo sille mmistä Anne aloitti. Jos Anne sai "turhautuneen julistuksen" kuulostamaan hyväksynnän sävyiseltä, Pepe saa nuoren naisen havainnot kuulostamaan lohduttavilta kokemuksilta, jotka saa silmät vähän kiilumaan. Rauhottava versio.

🎶🎙Pyhimys/mulkut (orig. nartut); WOW WOW WOW. Tää tulee niin mun soittolistalle! Tää nii toimii ja on H -Y - V - Ä !!!!! Tykkään alkuperäsen biisin asenteesta, niin paljon et välil se oli jopa mun voimabiisi. Tää on sit triplasti sen!

🎶🎙Eveliina/leijonakuningas; Eveltä ei ainakaa energiaa puuttunu, sen puitteissa oli huikee. Ehkä siitä huolimatta annan ääneni alkuperäiselle, sillä tää ei nyt oikee sytyttänyt mua. Silti voin nostaa aamuneljän maljan ilmaan ;)

🎶🎙Tuure/kahleet; "Miksei ain vois juoda viinii olla toisissa kiinni päässä kukkaseppeleet?" - hyvä kysymys ;) jotenkin se kuulosti Tuuren kysymänä vielä niin huolettoman lennokkaalta. elämä ois niin paljon helpompaa välillä niiden kera, vaikka kuin olis kahleet. Muutaman minuutin matka nuoruuden kesiin, sai ihan letkeän päätöksen. Kiitos Tuure <3

🎶🎙Lauri/Elephant's weight, (orig. Elefantin paino); En mää kestä. siis ihana. Kiva ylläri kun koko kompania tuli ja otti estradin haltuun. Enkuksi käännettynä ihan hyvin vois olla Rasmuksenkin biisi. Jollain tavalla tulin vähän surulliseksi tästä(kin), johtuen varmaa siitä että viime aikoina tää alkuperäinen on ollu mulla aika isossa kuuntelussa oleva biisi monestakin syystä.

Toisen jakson TOP3 näyttää seuraavalta;

<3 Pyhimys / mulkut (orig. nartut) 
<3 Tuure / kahleet
<3 Anne /Carrie

Viikon yllättäjä;

💟 Pyhimys 💟

Seuraavaksi sitten Annen päivän pariin, ja voin sanoa että siitä tulee mielenkiintoista, koska Anne ei oo ikinä kuulunu munmusamieltymyksiin, (ei kyllä Pepekää...)

 

Ja tästä eteenpäin ollaan taas ajantasalla. Eli alla mielipiteitä  ja mietteitä Annen päivään liittyen: 

 

Annen päivä. Hyvin mielenkiintoinen päivä, koska en oo ikinä ollu minkäänkokoinen osa Annen "kohdeyleisöä" . Tiedän Annen muutaman biisin nimeltä, mutta siihen se "musiikillinen yhteys" sitten jääkin... Ehkä Anne on mulle se tän kauden uusi yllättävä tuttavuus ken tietää? :)

🎶🎙Eveliina/asvalttiviidakko; Annen versio on tuttu lapsuudesta, sen kertosäkeistöä laulettiin kovaan ääneen tajuamatta sen enempää sen sanomaa... Eveliina versioi kyllä sen hyvin tähän päivään sopivaksi ja tietyllä tavalla raikkaammaksi. Hetkittäin kuvittelin olevani katsomassa esitystä jonka musan tahtiin löin käsiä yhteen. 😀 ehkä tässä oli vähän sitä lattarimeinkii josta tykkään iha sikapaljon!

🎶🎙Lauri/taivaan kartta; kuten arvata saattaa, alkuperäinen on mulle vieras. insertin perusteella siinä on mitä kauneimmat sanat. Se mikä mut yllätti oli että Lauri lauloi suomeksi. Olin
varma että jälleen kuullaan tulkinta enkuksi. Laurin versio on ihan OK ja koskettava, mutta ehkä kuitenkin tässä nyt käännyn originaalin puoleen.

🎶🎙Tuure/rakkauden roinaa; raparperikilistyksen kautta Tuuren versioon... Nyt oli sellanen raita, et vois olla vaikka Tuuren ja karavaanareiden oma.! mahtava soundi! mut tyylillisesti tää on ihan TTK livelähetyksen aloitusbiisi.! tässä 🤔😂 en mä siitä rakkaudesta niin tiiä, mut tässä esityksessä oli sitä voimaa 🤣

🎶🎙Ellinoora/vielä yksi elämä; mä unohduin vaa tuijottaa tvruutua niin ei tää kovin huono versio voinut olla... Toistan nyt itseäni, mutta tää vois olla ihan hyvin Elliksen oma biisi. Tahdon kuulla heti uudestaan - tää sopii (sanomistaan huolimatta) siihen iltaan kun mennään tyttöporukalla parantaa maailmaa ja kuplivaa kaatuu vähän suunniteltua enemmän kurkkuun. Lisää tätä kiitos!!!

🎶🎙Pepe/kevät; en tiedä miksi, mutta mulle tuli heti mieleen yksi adjektiivi tästä jälleen itselle vieraasta biisistä. Se adjektiivi oli uskonnollisuus. En itse ole mikään uskonnollinen niin jotenkin tää siksi hämmensi ja jätti miettelijääksi. mut Pepe tulkitsi tämän kauniisti syvällisesti ja herkästi, mut mua ei haittaa mennä tästä pysähdyksestä nyt eteenpäin...

🎶🎙Pyhimys/perutaan häät; tää originaali menee samaan kategoriaan asfalttiviidakon kanssa 😂 mutta tätä pyhimyksen versioo mä oon ehkä tietämättäni odottanut tänään eniten 😍😍!! ja TEFLONEIT 🤩🤩🤩🤩🤩JEEE! Koska saa laittaa bileet pystyyn??!!

Päivän top 3;

💗 Eveliina/asfalttiviidakko
💗 Pyhimys/perutaan häät 
💗Pepe/kevät

Jakson yllättäjä;

💟Lauri💟

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On taas se aika syksystä kun perjantai/lauantai-iltaisin julkaistuu taas  Ninnin "VE-analyysit". Tämä tapa synty muutama kausi takaperin, kun en enää jaksanut vastailla kaikille monta kertaa putkeen ja  erikseen mielipidettä versioista kysyttäessä.  Ajattelin että teen jokaisesta jaksosta oman arvostelun FB sivuille.  Ja  nyt on tullut aika korkata kausi 9 & Lauri Ylösen päivä. 

 

The Rasmuksen biiseihin, & Lauriin liittyy aina tietynlaista nostalgiaa - ne oli hittejä kun olin ala ja yläasteella.  Niihin liittyy niin paljon muistoja esim koulun kuuluisien discojen osalta että punastun (jos voisin) pelkästä muistelusta... Pitemmittä löpinöitta, tässä kuitenkin minun mielipiteitä ekasta jaksosta. 

 

TÄSTÄ ALKAEN POSTAUS SISÄLTÄÄ PALJASTUKSIA, JOTEN JATKA LUKEMISTA OMALLA VASTUULLASI.

 

🎶🎙 Eveliina / F F F Falling;
Mä en oikein koskaan ollut mikään överi iso Rasmusfani, mutta fiilistelin niiden fanien mukana paljon biisejä. tää oli yksi niistä. Eveliina aloitti kauden hyvin omannäköisellä versioinnilla. Kun biisi alkoi huomasin olevani keskellä kesäistä automatkaa jossain kuumassa erämaassa jossa joku tumma nainen laulaa yhtä jumalaisella äänellä kuin Eveliina. Tää oli kuitenkin fressi ja letkeän swengaava muunnelma 17 vuoden takaa olleesta hitistä. Kauden aloitusbiisiksi ihan ok, mut ei kuitenkaan erityisen "räjäyttävä"

🎶🎙 Pyhimys / Rakkauslaulu; ÖÖHH ANTEEKS MIKÄ TÄÄ TÄLLÄNEN RAITA ON??!! Alkuperäinen on ihan outo mulle, mutta tää coveri oli oikeestaa jollain jännällä tavalla tosi hauska ja erittäin jees.

🎶🎙Tuure / First day of my life; jos Eveliina vei mut mielikuvissa ajelulle erämaahan, niin Tuure kuljetti mukanaan aamun pikkutunneille yksinäiseen hereilläolohetkeen jolloin miettii kaikenlaista. Todella hieno ja pysäyttävä käännös/sanoitus suomeksi.

🎶🎙 Anne / In the Shadows; oioioi ihanaa että tää pääsi mukaan coveroitavaks, tää on mulle ehkä merkityksellisin Rasmuksen biisi. 💟💟 Annen ääni ja versio yhdistettynä toisiinsa olivat kuin täydellinen mätsi tinderissä. Se sopisi hyvin myös elokuvamusiikiksi kuten alkuperäinenkin. Syvällinen ja samalla jotenkin kohtalokas meininki alusta loppuun. Voisin pysähtyä ihailemaan ja fiilistelemään tätä pidemmäksikin aikaa...

🎶🎙 Ellinoora / Funeral Song; Ja sitten ne tuli, kauden ekat kyyneleet nimittäin. niihin ei kauaa menny. Toi ääni. Toi tulkinta. Noi sanat. (& käännös) tarvitaanko muita perusteita?! WOW. Meni kylmikset ja ihon alle. Monesti.

🎶🎙 Pepe / In my life; kun biisi alkoi, tuli fiilis että mihin oopperanäytökseen mä oon tietämättäni tullut. Kantava vahva ja aikuisen miehen kuuloinen esitys.

 

🎶🎙🎶🎙🎶🎙🎶🎙🎶🎙🎶🎙🎶🎙

Ensimmäisen jakson TOP 3 on mulle yllättävänkin selkeä;

❤ Ellinoora /Funeral song 
❤ Tuure / First day of my life 
❤ Eveliina / F F F Falling

Päivän yllättäjä;

💟 Anne 💟

Ensi viikkoa ja Ellinooran päivää mielenkiinnolla odottaen. On muute erityisen kivaa että tällä kausella ollaan taas Satulinnassa ja yhdessä pitkässä jaksossa kerrallaan... Ei tarvii odottaa lauantaihin katsomista. Mä en tykännyt yhtään siitä kahtia jaosta! 

 

With love; 

-Ninni- 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Cheekin suurena fanina, ja elokuvan kuvauksissa mukana olleena avustajana voisin hehkuttaa ja ylistää elokuvaa mennen tullen ihan 6-0. Ehkä minun vähän oletetaan tekevänkin niin... Mutta mikään tai kukaan ei voi aina olla ihan täydellinen, joten siksi en tee sitä. Viime elokuusta asti olen odottanut kuin kuuta nousevaa, että näen sen. Elokuvan joka on vähintäänkin joka toisen huulilla erityyppisistä syistä. Elokuvan joka on puheenaihe ja jakaa mielipiteet, kuten tosielämän artistikin.  

 

Vihdoin se päivä koitti. Se ei kuitenkaan ollut 30.1 kuten alunperin suunnittelin; jolloin Finnkino näytti elokuvan erikois ennakkonäytöksen kautta maan, ja johon olin lipunkin hommannut että pääsisin sen heti ekojen joukossa näkemään. ( Virallinen ensi-iltahan oli edellispäivänä, 31.1)  Pääsin nimittäin jo 27.1  medialle järjestettyyn pressitilaisuuteen, johon otettiin myös 100 onnekkasta fania mukaan katsomaan elokuvaa ilmaiseksi ja tapaamaan leffan tähtiä. (mahdollisuutena ja kokemuksena tämä oli hieno juttu)  Odotimme jonottaen omia VIPpasseja aamusta ulkona parisen tuntia, ja sen jälkeen muissa oloissa vielä toiset pari tuntia. Viimein siirryimme malttamattomina popcornin tuoksuiseen saliin, ja sitten se alkoi. 

En tiedä johtuiko se jännityksen laukeamisesta vai jostain muusta, mutta leffaa oli kulunut alle 10min, kun ensimmäisen kerran silmänurkkani kostuivat. Jokin siinä kohtauksessa vain liikutti minut hetkellisesti. Ekan kerran leffaa katsottaessa -   mä olen kyllä nykyään aika herkkis, ja liikutun tosi pienistäkin jutuista. Toisella kerralla meni siihen hetkeen, jolloin Olympiastadikka mainitaan ekaa kertaa. Olin lukenut muutamia kriitikoiden julkaisemia arvosteluja ennen omaa, ekaa leffannäkemiskertaani, mutta uskoin silti että se minkä kriitikot lyttää täysin, sitä kansa rakastaa -  tässä kohtaa ainakin TeamCheek. Nyt tulee yllätys osalle lukijoistani, sillä rehellisesti sanoen ja siitäkin huolimatta että liikutuin pariinkin otteeseen,  olen aavistuksen pettynyt. 

Leffa alkoi hyvin Cheekkimäisesti bileillä veneessä, jossa näkyy paljon tuttuja kasvoja,  ja odotukseni olivat edelleen korkealla. Hetkessä oltiin siinä, mikä mua itseäni kiinnosti  eniten; Jaren lapsuudessa ja nuoruudessa, josta 10 vuotta matkassa kulkenut fanikin sai kyllä ripauksen uutta tietoa, mutta ei niin paljoa kuin olin kuvitellut. Sen sijaan pidin erityisesti elokuvassa  siitä, miten veljesten yhteenkuuluvuus ja Cheekin kasvutarina näkyy alphasta tämänhetkisen kautta omegaan läpi puolentoistatuntisen. Kuinka Tiihoset pitävät yhtä, vaikkakin välillä hyvin kyseenalaisin  keinoin, ja  kuinka hämilleen "Noora" katsojan saa. Jäin siihen mielikuvaan leffan loputtua että tämä "Noora" olisi yhä kuvioissa. 

Näyttelijävalinnoissakaan ei ole valittamista päin vastoin; Antti Holman sivuprofiili on jopa jossain kohdissa kuin kopio Jaresta, eikä kukaan voi väittää, etteikö hän olisi töitänsä rooli(e)nsa eteen tehnyt. Antti on hyvin sisäistänyt Cheekin maneerit ja räppää suhteellisen uskottovasti, mutta Jerenä Holma on ehkä vieläkin uskottavampi. :)  Armi Toivanen taas Carlana (Cheekin managerina) ei voisi olla parempi valinta, mutta  miksi hitossa hänen roolinsa oli jätetty niin pieneksi?!  Carla olisi todellakin ansainnut isomman palan tätä kakkua; onhan hän helvetin paljon muutakin kuin pelkkä manageri jos minulta kysytään. Ja Armiakin oisi ollut kiva nähdä valkokankaalla enemmän.  Jaren & Jeren vanhempina nähdyt Anna-Leena Härkönen & Kai Lehtinen ovat myös ihan osuva valinta rooleihinsa. Myös elokuvan nuoret juniortähdet ja nuoret aikuiset  jotka esittävät veljeksiä lapsena sekä teini-iässä tekivät vaikutuksen, ja toivon että heitä nähdään jatkossakin jonkintyyppisissä rooleissa.  Ainoat seikat jotka omaa silmääni häiritsivät valkokankaalla olivat luokkahuoneen lavastus ja eään sponsorin ns. ylinäkyvä mainonta eräässä kohtauksessa. :D Muutoin leffa oli ihan ok, ja tunnistin kohtauksen jossa olin itse avustajana. 

Vaikka elokuva on fiktiivinen, sen taustalla oleva tarina on oikeasti jonkun elettyä elämää. Siksi en halua alkaa sen suuremmin spekuloimaan, oliko Veljeni Vartija mielestäni erityisen huono tai hyvä.  On hienoa, ja ihailtavaa kuinka joku uskaltaa avata tarinansa koko kansalle ensin kirjan, ja sitten elokuvan muodossa. Kaikilla meillä on menneisyys. Toisilla se on värikkäämpi ja rosoisempi kuin toisilla, mutta ei se tarkoita etteikö se tai kyseessä olevan henkilön elämä ylipäätään olisi ollut yhtä arvokas. Siitäkin huolimatta että se on saattanut vaatia uhrauksia, menetyksiä, ehkäpä kaduttuja tekojakin, on se varmasti myös tuonut paljon hyvää, hienoa ja ansaittua.  Tässä se tarina kerrottiin Jaren näkökulmasta, mutta olisi hienoa kuulla ja nähdä se toinen näkökulma myös. Esim. Jeren kertomana. Kuljin tämän leffan ohella aikajanaa omassa fanitusajassani, vuoden 2008 kesästä tähänhetkeen. Kävin pikakelauksella läpi kaiken mitä vuodet ovat tuoneet omalta osaltani mukanaan, ja mitä niiden asioiden kautta päässyt kokemaan. Niin paljon hienoja muistoja. <3

Elokuvalta, jonka budjetti on n 1,8 miljoonaa euroa, ja joka kertoo suomen ykkösjulkkiksen tarinan, olisin silti  odottanut vielä vähän enemmän. Jokin jätti vähän viileäksi tällä kertaa, ja minua vähän harmittaa kirjoittaa näin.  Ainoa syy jonka perusteeksi mielipiteelleni keksin on kai tietyntyyppinen ennalta-arvattavuus, ja koko elokuva kokonaisuutena oli odotettua koomisempi kokemus vaikkakin siinä käsiteltiin vakaviakin ongelmia menestyksen takana.  Kaikella rakkaudella Jare, leffan tarina ideana on hyvä, mutta toimii tällä kertaa ehkä juonellisessa mielessä  kirjana paremmin. Kiitos kuitenkin mahdollisuudesta päästä tapaamaan sut, ja nähdään vielä kahdella keikalla ennen Lahden mäkimonttua <3

With love; 

-Ninni- 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

" Kevään makein uutuus Hartwall Jaffa Guarana! Hartwall Jaffa Guarana 0,5 l on uusi makea vaihtoehto herkutteluhetkiin. Eksoottinen guarana on energiajuomista tuttu maku, mutta juoma ei sisällä kofeiinia. Luonnollinen maku tulee aidosta hedelmästä."

Näin kuului houkutteleva ja kiinnostukseni herättävä tekstinpätkä noin viikko sitten, kun selaillessani nettiä törmäsin R-kioskin mainokseen, jossa kerrottiin ärrän sivuilla jaettavan 14 000 kappaletta etukoodeja, jolla pääsi lunastamaan ilmaiseksi tämän Hartwall Jaffan uutuuslimun. Limuthan ovat pahimpia sokeripesiä, eivätkä edes karkit vedä niille vertaa, vaikka nekin tietty ovat epäterveellisiä. Ajattelin että antaa nyt mennä vaikka epävirallisesti laihiksella onkin, - uutuuksien testailu on aina sallittu ;).  Olin yksi niistä iloisista, muutaman ystäväni lisäksi  jotka saivat koodin ja ajattelin kertoa teille nyt mielipiteeni/ajatuksiani tästä punaisesta juomasta pienehkön arvostelun kautta.

 

 

Tuote on siis Hartwall Jaffa Guarana, & kyseessä on 0.5l pullo.

  • Limun lunastin tälläkertaa siis yllämainitulla etukoodilla paikallisesta R-kioskista, mutta sen normaalihinta on 2,60€, joka mielestäni on tämän kokoisesta pullosta aika iso, mutta laittaisin sen kioskihinnoittelun piikkiin. Voi myös olla että ns. merkki maksaa... Ilman etukoodia en välttämättä olisi nyt tekemässä tätä juttua.

 

  • Syy, miksi päädyin limun hakemaan, oli lähinnä sen maku ja siihen liittyvä uteliaisuus.  En ole aiemmin kuullutkaan hedelmästä nimeltä guarana, joten päätin ottaa selvää miltä tämä maistuu. Mietin löytyisikö viimein jaffa minunkin makuuni, sillä useimmiten vannon Coca-Colan nimiin.  

 

Ja tätä mieltä olen;

  • Tuote ei ulkonäöllisesti pääse kauheasti yllättämään, mutta uutuusmaun etiketti on mielestäni hauska ja helposti erottuva. "Pakkauksen" koko on hyvä - pullo on helppo ottaa mukaan treeneihin, lenkille, leffaan, rannalle tai mihin ikinä keksiikään limulla, tai vedellä myöhemmin täytettynä.

  • Kun pullon avaa ensimmäistä kertaa sen sisältä pöllähtää hedelmäinen tuoksu. Jollain jännällä tavalla se tuo ensimmäiseksi mieleeni jonkin pesuaineen.  - En tiedä miksi, joten älkää kysykö.

 

  • Ensimmäinen hörppäys sen sijaan tuo mieleen kesän, ripauksella eksotiikkaa ja raikkautta. En tiedä myöskään sitä miksi, mutta limun punaoranssinen väri muistuttaa minua ensimmäisenä haaveilemastani pitsimekosta, jonka niin kovin tahtoisin kesäksi hommata. Pidän siitä että jokin juttu siivittää ajatuksia näin asiasta toiseen. 

 

  • Limu on kevyesti hiilihapotettu, ja siinä maistuu hedelmä kuten on luvattu.  Makumaailma on samaan aikaan makea ja raikas, mutta ehkä hiukan liian "mehumainen" omaan makuuni. Tiettekö se lasten punainen "skumppa" jota kaupoista saa, tää on vähän verrattavissa siihen. Mutta ei siltikään mikään paha. Mutta jos juot tätä, niin juo se kylmänä!

 

  • Pakkaisin tätä mukaan kesäiselle piknikille patongin tuorejuuston ja jonkun kivan salaatin seuraksi. Tää saattaisi toimia myös boolissa, taikka kakun kostukkeena. Omatekoisena mehujäänä/sorbettinakin vois olla ihan jees, mutta kannattaa lisätä esimerkiksi jotain hedelmäpaloja sekaan.

 

Suosittelen tätä kaikille niille yhtä utelijaille kokeilijoille kuin itse olen, en kuitenkaan voi sanoa että juoksisin itse hakemaan tätä kaupasta heti edellisen loputtua, niin suurta ihastusta tämä ei mussa tälläkertaa saanut aikaan. Voi olla että tämä johtuu etäisesti siitä etten ole ikinä tykännyt energiajuomista, joissa tätä guaranaa yleensä pääasiassa käytetään. Onkohan tämä muuten tehty niille energiajuomien lipittäjille - olisi ainakin  turvallisempi vaihtoehto, koska ei sisällä tuota kofeiinia...

Kokonaispisteet tälle uutuudelle omalta osaltani ovat;  7,5p/10p

 

Oletko sinä  jo maistanut  Jaffa Guaranaa? piditkö siitä? samaistutko ajatuksiini?

 

With love:

-Ninni-

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Näppiksen takana kirjoittelee; 

31-vuotias harvinaisen sairauden kanssa elävä nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa, musiikkia ja kaikkea kesään liittyvää rakasta avomiestään unohtamatta. Nainen joka unelmoi suurista, pitää kaikesta tyttömäisestä ja ihastuu ja innostuu välillä asiasta kuin asiasta liiankin kanssa. Mutta ennenkaikkea ihminen jonka toinen nimi voisi olla aitous, ja joka haluaa kyseenalaistaa juttuja ja haastaa itseään mahdollisimman useasti, mahdollisimman monipuolisella otteella. Ihan vaan "pisaran verran"

Tervetuloa moninaiseen arkeeni!

 

 

Blogiarkisto

2018
Heinäkuu

Kategoriat