Kirjoitukset avainsanalla oma elämä.

Jouluaaton tunnelmaa loi tänä vuonna kynttilöiden & paikoitellen hieman yliampuvien jouluvalojen lisäksi kaupungintalon punertava valaistus, 15 asteen pakkanen sekä L-U-M-I <3 Maailma näytti hetkellisesti niin kauniilta. Hautausmaasta puhumattakaan <3 Hyvää joulua vaan kaikille rakkaille  jotka nyt enkeleinä olette sinne taivaaseen, 

Glögeiilyä & seurustelua 

 

Joulun televisoperinteet pitävät sisällään yleensä tuttuja animaatioita, ja nostalgisia muistoja lapsuudesta. Mahtui mukaan tänä vuonna myös vähän jännitystäkin Agatha Christien muodossa. 

Jouluruokaakin tarjosi jälleen kunnon väki. Kiitos äiti ja iskä, että vielä(kin) pääsen näin jouluisin valmiin pöydän äärelle. <3   Se merkitsee paljon. Tänä vuonna ei jouluruokaa tiullut syötyä kun vasta aattona, ja silloin se maistuikin extrahyvälle <3 

Joulupäivän/ien parasta ajanvietettä; lautapelit hyvässä seurassa. Siinä sivussa kinkutkin sulaa hyvää vauhtia. 

 

Aattoiltana mua ilahdutti muutama lahjapakettikin. Korvatunturilla on siis vissiin katsottu mun olleen suht kiltti kansalainen vuonna 2018. Yksi kuitenkin uupui kasasta; pakettia ei  ilmeisesti saatu ajoissa matkaan ja siksi se ei ehtinyt kuusen alle, joten saan sen kuulemma vuoden vaihteen jälkeen. Muutama toivekin oli kuultu, ja olen iloinen ja kiitollinen myös siitä, että tänä vuonna saamani lahjat olivat käytännöllisia sekä tarpeellisia. Ja kerrankin suklaata EI tullut liikaa. 

 

Oman kodin joulu"nurkkamme" näytti tältä... 

 

... Ja tässä on kuusen alle kerätyt joululahjat vuosimallia 2018. 

 

Eräs lempi suklaarasioistani ja lasillinen punaviiniä olivat seurani joulupäivän iltana kun vietin aikaa Agatha Christien minisarjan parissa.  

Tapaninpäivän iltana jännitettiin kieli keskellä suuta,  ja jalat makaroneina pysytäänkö pystyssä sitäkään vähää, mikä askelia otettiin  kummankin ja paikallisen koulun pihoilla,  kun äidin kanssa mentiin ekaa kertaa ikinä joulunaikana elokuviin. Aaton kauneus ja pakkanen oli historiaa, ja tilalla auringonpaiste kylmä tuuli ja pääkallokeli.  Yllättävän paljon oli kuitenkin porukkaa liikeenteessä noin joulun pyhäksi, ja leffakin, Juice - häntä rakastin paljon siis, oli ihan katsottava. Rikun roolisuoritus ja Juicen musiikki tekivät elokuvasta hyvän, tarinallisessa mielessä sanoisin että Olavi Virta veti  tällä kertaa pidemmän korren, vaikka artistina hän olikin itselleni vieraampi. Juicen biiseistä tulee niin nostalginen olo, niitä kun laulettiin aina melkein puhki yläasteen musiikintunneilla. :)  

Vaikka joulu "riisutaankin" kotoa vasta loppiaisena pois, on niinsanotun yhteenvedon paikka. Nopeasti tiivistettynä sanoisin joulun olleen jälleen ihana:  nautin siitä rauhallisuudesta, lämmöstä, ja tunnelmallisuudesta täysillä,  asiaankuuluvien herkkujen sekä äidin valmistaman hyvän ruuan lisäksi. Oma perhe ja heidän kanssaan vietetty aika vaan on <3  Tästä huolimatta oloni oli hetkittäin vähän haikea... Nimittäin vielä ihanamman, ellei jopa täydellisen joulustani olisi  tehnyt se,  että J:kin olisi ollut kanssani samassa paikassa sitä viettämässä - kahdeksasta joulusta olemme viettäneet alle puolet yhdessä. No ehkä vielä joskus sekin on vuosittainen perinne. Kyllä mä ymmärrän että hän haluaa olla omiensa luona,   ja olen  itseasiassa siitä niin hyvilläni että hän välittää vanhemmistaan ja käy säännöllisesti heidän luonaan. <3  Kaikilla perhesuhteet eivät ole niin läheisiä tai lämpimiä, mutta itse en voisi kuvitella elämää ilman sellaisia. 

 

With love; 

-Ninni 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Näppiksen takana kirjoittelee; 

31-vuotias harvinaisen sairauden kanssa elävä nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa, musiikkia ja kaikkea kesään liittyvää rakasta avomiestään unohtamatta. Nainen joka unelmoi suurista, pitää kaikesta tyttömäisestä ja ihastuu ja innostuu välillä asiasta kuin asiasta liiankin kanssa. Mutta ennenkaikkea ihminen jonka toinen nimi voisi olla aitous, ja joka haluaa kyseenalaistaa juttuja ja haastaa itseään mahdollisimman useasti, mahdollisimman monipuolisella otteella. Ihan vaan "pisaran verran"

Tervetuloa moninaiseen arkeeni!

 

 

Blogiarkisto

2018
Heinäkuu

Kategoriat