Kirjoitukset avainsanalla 2018

Vuosi 2018. Se alkaa olemaan piakkoin valmis paketoitavaksi. Olen miettinyt monta päivää, mitä erityisesti nostaisin siitä tässä yhteenvedossa esille -  mitä haluan tästä vuodesta muistaa, ja mitä en.  Instagram kokosi tuossa eräs päivä  minulle tästä vuiodesta sinne lisäämistäni kuvista  "parhaiden" kollaasin, joka itseasiassa tiivisti vuoteni paremmin kuin hyvin. Joten sen innoittamana jaan "tarinat" kuvien takaa teillekin.  

 

Mennään kollaasissa järjestyksessä, aloittaen vasemmasta yläkulmasta. Niin pysytte ehkä mukana paremmin. :) 

 

 

 

Kuva 1. 

Elokuun loppupuolella pääsimme J:n kanssa hetkeksi "loistamaan valokuvamalleina", kun lunastimme eräässä facebook-kilpailussa voittamaani palkintoa. Vietimme siis mukavan kaksituntisen Lontoossa nykyisin asuvan (Suomesta kotoisin olevan) tapahtuma ja henkilökuvaukseen erikoistuvan, valokuvaaja-opiskelijan kanssa  Naantalin Kultarannan puutarhassa. Palkinto oli siis meille täysin veloitukseton parintunnin pituinen valokuvaus"sessio" rakkaus-teemalla, ja otettuja kuvia saamme käyttää vapaasti haluamallamme tavalla. Tämä oli kyllä kokemuksena todella kiva, ja kuvaajan kanssa oli luontevaa olla heti alusta alkaen. Kuvauspaikkakin saatiin itse valita, joten silläkin on oma merkityksensä miksi päädyimme juuri Kultarantaan kuvailemaan. Jos miettii mitä tälläinen kuvaushetki kustantaisi omasta kukkarosta käsin, niin olen erittäin mielissäni paitsi kokemuksesta, myös voitosta. Loppuesän ehdottomasti kivoimpia ja jännittävimpiä päiviä oli kyllä tämä! 

 

 

Kuva 2

Tukilinjan freelancer-toimittaja otti minuun yhteyttä toukokuussa, ja kertoi että haluaisi tehdä minusta jutun lehteen, koska olen saanut muutama vuosi sitten apurahan heidän kauttaan. Suostuin pyyntöön, ja alkusyksystä ilmestyneessä lehdessä olevan jutun lisäksi sivuilla komeili myös tämä kuva. Myöhemmin syksyllä vietinkin oman blogini suhteen muutaman kuun hiljaiseloa, sillä kirjoitin vierailevana bloggarina Tukilinjan blogilinjalla. :)  Hieno mahdollisuus, johon oli erittäin mukava tarttua! 

 

Kuva 3 

Tämä kuva onkin samaa kategoriaa 1. kuvan kanssa. Siinä olen joko ennen kuvausta tai kuvauksen jälkeen fiilistelemässä päivää yleisesti. Kerrankin tunsin itseni erityisen kauniiksi, (ja vieläpä ilman meikkiä) ja sen huomasi ilmeisesti  myös seuraajani IG:n puolella, sillä kuva sai normaalia enemmän sydämiä.  

 

Kuva 4 (keskirivillä vasemmalta katsoen)

Muutamaa päivää ennen jouluaattoa päädyimme J: kanssa ihan sattumalta oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Lapsuuden jouluista tuttu Coca-Cola rekka oli näin ollen pakko käydä ikuistamassa, vaikkei se livenä yhtä satumaisen näköinen ollutkaan kuin nostalgisessa mainoksessa.. Viileä ilma ei innostanut jäämään tunneiksi jonottamaan, joten cocikset haettiin läheisestä kaupasta kuvanottoa varten. Kiva sattuma osottautui kovin tykätyksi ja päätyi siksi kollaasiin. 


Kuva 5

 

VOI SITÄ ILON PÄIVÄÄ! Hymy oli herkässä kun tammikuun lopussa sai olla niiden 100:n  onnekkaan fanin joukossa Turussa, jotka näkivät "Veljeni Vartija"-elokuvan ensimmäisten joukossa leffan pressikiertueella. Tilaisuuden kohokohta oli eittämättä kohtaaminen Jaren (Cheek) &  elokuvan pää- ja kaksoisroolissa esiintyvän Antin kanssa <3 Pääsin myös -17 elokuussa mukaan leffan kuvauksiin avustajan ominaisuudessa, joten  valmista elokuvaa valkakankaalla katseli vähän eri valossa kuin yleensä. 

 

Kuva 6

Tornioo, nyt kutsuu mua Tornioo...  Heinäkuun toisella viikolla nautimme viikon mittaisesta tuetusta lomasta Meri-Lapin upeissa maisemissa. Viikko oli kyllä muutenkin parhaimman kesän ikinä - parhaimpia, ja minäkin viihdyin siellä oletettua enemmän. Kotimatkalle piti kuitenkin lähteä muiden tieltä, ja sekin tehtiin parin pikkumutkan kautta. Kannatti ehdottomasti lähteä kotoa muuton jälkeen 900km päähän rentoutumaan ja "sivistämään itseään". Lähtisin vaikka heti uudelleen. - niin hieno viikko oli! Torniossa ollessamme kävimme myös "rajan toiselle puolen" ja tämä kuva on "Rajalla"-nimisen kauppakeskuksen läheisyydessä otettu.  Mieleen jäi myös että kauppakeskuksen viereisen torin, jossa on mm "tulevaisuuden kaari"-niminen patsas, on kuulemma vihkinyt käyttöön Ruotsin kruunuprinsessa Victoria vuonna 2011. 

 

Kuva 7. 

Tässä kuvassa tiivistyy niin hyvin koko kesä 2018;  Kaunis. kuuma. Aurinkoinen. Helppo. Vapautunut ja onnellinen Ninni. Kuva on otettu Kalajoen hiekkasärkillä, jossa kävimme samalla, kun ajoimme Torniosta alaspäin tuetun lomamme päätyttyä. Oli muuten mun eka kerta siellä(kin). Enkä enää ihmettele miksi niitä hehkutetaan niin paljon. UPEA paikka, kerta kaikkiaan! Kävimme myös tankkaamassa auton lisäksi itsemme TV;stäkin tutuksi tulleesta Lokkilinnassa. 

Kuvassa päälläni on myös yhdet mun huippulöydöistä kesän aleihin liittyen; Kukkapaita oli 10€ ja  farkkushortsit 25€ (joita olen vuosia etsinyt ja viimein löysin oman kokoni) - molemmat Henkka&Maukasta. 

 

Kuva 8

Syksy käynnistyi  tuoden mukanaan vähän ikäviä yllätyksiä, odottamattomia käänteitä ja ylimääräisiä stressinaiheita. Uusi "koti"mme ei ollutkaan sitten sitä mitä annettiin ymmärtää, ja siksi siellä ei sitten vietettykään kun hieman alle 6kk.  Tuona aikana tuntui, että jokaikinen taho, ja asia  ja muutama yksittäinen ihminenkin on meitä vastaan, ja että positiivisia juttuja sai oikeasti etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Siksi halusin yhtenä päivänä ottaa kuvan ja pyytää; "#positive vibes only :) " Vuoden 2018 paras joululahja oli se, että pääsimme muuttamaan monien vaikeuuksien jälkeen toistamiseen lyhyen ajan sisässä. 

 

Kuva 9

Kamerastani loppui akku juuri väärällä hetkellä, kun lokakuun alkupuolella saimme ihailla useampana iltana - ja yönä uskomattoman kauniista ja kirkkaista revontulista myös täällä Naantalissa <3  ja nyt on todettava, että viimeinen kuva ei ole minun, vaan tuttuni oikeastaan erään vanhan koulukaverini ottama. (Olimme samaan aikaan samassa paikassa, ja olen kyllä saanut luvan julkaisuun joten ei hätää) Joten terveiset hänelle johonkin ja kiitos, että sain upeat kuvat muistoksi. Vaikka nuo yölliset kuvailuretket olivatkin  J:n kanssa näissä merkeissä omalta osaltamme epäonnistuneita niin muuten  harvinaislaatuisia, ja siksi ikimuistettavia. Se oli niitä hetkiä kun koko maailma muuttui sellaiseksi, ettei voinut kuin pysähtyä ihailemaan ja havainnoimaan ympäristöä henkeä pidätellen. <3 

 

Nämä 9 olivat vuoden 2018 kohokohtiani, ja ne haluan säilyttää kirkkaina sekä kiitollisuutta tuntien mukanani tulevaan. Toki menneestä vuodesta jäi mieliin muutakin; 

 

 

- Huomasin hymyileväni, kun tajusin että tammikuussa kaupoista alkoi saamaan 5.5 % alkoholijuomia. (ja maaliskuussa kun anniskeluravintoloiden aukiolot vapautuivat)

- Järkytyin Moskovassa sattuneesta lentoturmasta ja sen jälkeen ystävänpäivänä Floridan terrori-isku-uutisesta. 

- Iloitsin muun kansan ohella presidenttiparimme uudesta tulokkaasta, ja siitä että saimme Salen jatkamaan toiselle kaudelle. 

- Täytin 31 vuotta. 

- Surin muun maailman kanssa mm. Aviciin ja Hanna-Riikka Siitosen kuolemaa.

- Uudistin itseäni toukokuussa uusien silmälasien ja puhelimen kautta. Pätkäisin myös hiuksieni pituuden puolella, koska oli vähän niinkuin pakko..Seurasin myös Prinssi Harryn ja Meghanin häitä koska halusin vain tietää mistä lehdet seuraavana päivänä otsikoivat. 

- Kesällä uutiset jaksoivat jauhaa Donald Trumpista, joka tapasi Vladimir Putinin Helsingissä,  ja jalkopalloseura valmentajineen jäi loukkuun luolaan Thaimaassa. Helsinki Pride otti myös paikkansa suurimpana suomalaisena yleisötapahtumana (100 000 osallistujaa) ja taksien hinnoitteilu ja kilpailu vapautui. 

- Päätin elämäni eräänlaisen ajanjakson elokuussa Lahden mäkimonttuun Cheekin jäähyväiskeikalla. Uutisissa näkyi suuresti Kuopiossa tapahtunut kauhea kolari, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle. 

- Uusi lastensairaala avattiin syyskuun alussa, ja puukirkko paloi jossain. Se paljastui tuhopoltoksi. Tsunami riehui jossain päin Filippiinejä... 

- ... Paljon hehkutettu keskustakirjasto Oodi ja Kauppakeskus REDI näkivät päivänvalon Helsingissä, moni ulkomaalainen artisti tiedoitti Suomen keikoistaan ensi vuodelle ja kaikenlaista muuta... 

 

Kokonaisuudessaan vuosi 2018 oli ihan todella jees, ihanine intiaanikesineen ja kunnon talvineen, ( - meillä oli kerrankin valkea joulu ja kaunis, lämmin syksy!) mutta ei mitenkään erityisen mullistava tai mieliinpainuva.  Tästä on hyvä siirtyä avoimin mielin kohti uutta, nurkan takana odottavaa vuotta. Toisaalta olen aavistuksen harmissani, etten tiedä mitä sillä on varattuna mulle, toisaalta taas olen helpottunut tietämättömyydestä. Toiveita ja tavoitteita  nimittäin pian alkavalle vuodelle on kyllä monia, mutta niistä kirjoittelenkin varmaan ihan erillisen postauksen sitten vasta ensi vuoden puolella :) 

Just nyt mä luulen, että mun on parasta alkaa siirtymään toisaalle valmistautumaan iltaan, ja vastaanottamaan vuodenvaihdetta. Ilma täällä on kyllä erittäin mielenkiintoinen, ja voi olla ettei kaupunginkaan rakettaja ammuta kovan tuulen yms takia. Jännitetään myös pysytäänkö ulkosella pystyssä, kun täällä on vallinnut joulun välipäivistä tähän hetkeen ns pääkallokeli. No mieli on ainakin korkealla, ja ruokaa ja juomaa riittää. :D 

Haluan toivottaa just sulle sinne ruudun toiselle puolelle oikein hyvää, räiskyvää, ja kuplivaa, mutta ennenkaikkea turvallista vuodenvaihdetta!  Nähdään  ja kuullaan taas ensi vuonna! 

 

With love; 

-Ninni 

.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Näppiksen takana kirjoittelee; 

31-vuotias harvinaisen sairauden kanssa elävä nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa, musiikkia ja kaikkea kesään liittyvää rakasta avomiestään unohtamatta. Nainen joka unelmoi suurista, pitää kaikesta tyttömäisestä ja ihastuu ja innostuu välillä asiasta kuin asiasta liiankin kanssa. Mutta ennenkaikkea ihminen jonka toinen nimi voisi olla aitous, ja joka haluaa kyseenalaistaa juttuja ja haastaa itseään mahdollisimman useasti, mahdollisimman monipuolisella otteella. Ihan vaan "pisaran verran"

Tervetuloa moninaiseen arkeeni!

 

 

Blogiarkisto

2018
Heinäkuu

Kategoriat