Heti alkuun on pakko  pahoitella postaukseni suora sävy, mutta kun ottaa pannuun, niin ottaa pannuun ja menee niin heittämällä yli ymmärryksen. Siis ai jumankauta nyt nousee niin kiukku tota Susannaa kohtaan et ei mitää rajaa... V***u miten syvältä kaivettua P***AA! Tekisi mieli vähän ravistella tota tyyppiä heräämään sieltä omasta maailmastaan hetkeksi toisen saappaisiin.   

 

 
 

Ensinnäkin en tiedä itkeäkö vai nauraa, mutta ihan vaan koska mä voin ja on kesä mä nauran.  Mä en vaan pysty käsittämään miten tuollainen ihminen voi olla päättämässä yhtään mistään tuollaisella asenteella ja näkökulmilla välillä jopa itseänikin koskettavista/vaikuttavista asioista. Mulla on asiat suht hyvin ja tuun taloudellisesti ihan ok toimeen (kiitos Kelan etuuksien) mutta silti pystyn niin samaistumaan useaan osa-alueeseen, josta Anna-Maija puhuu vaikka olemme ihan eri elämäntilanteissa ja toisaalta taas emme. 

koko pätkän pääset katsomaan tästä

Eniten mun omaan korvaan kolahti pahiten tuo Susannan mielipide työttömyyden aiheuttajista, sekä "kaikilla meillä on kuule rajoitteita"   Se oli itseasiassa se syy miksi tulistuin näin paljon. Sehän tarkoittaa siis suomeksi sitä että minäkin olen ollut vain huono"myymään itseäni" sen takia mulla ei ole nyt töitä.  

Raha ei tuo onnea, tai onnellisuutta ainakaan suoraan, mutta kaltaisemmassamme hyvinvointivaltiossa (jota tämä tuntuu olevan päivä päivältä vain vähemmän) sen todellakin odotetaan parantavan elämänlaatua, ja mahdollistavan sen ylläpitämistä. Rahan ei pitäisi olla uhka kenellekään, vaan mahdollisuus jokaiselle meistä tulojen  suuruudesta huolimatta.  

Kun KELAn etuudet ovat ainoa tulo, on pakko miettiä miten ja mihin rahaa käyttää laskujen maksun jälkeen. Hyvin harvoin jää mitään ns. ylimääräistä, mutta sillä pärjätään kun on pakko. Meilläkin.  

On ihan uskomattoman surullista, että tuollaisessa asemassa on ihmisiä jotka eivät selvästikään näe oman etunsa jälkeen pidemmälle.  Saatika edes yritä ymmärtää tai asettua toisen saappaisiin. Ja olen melko varma, ettei tämä Susanna haastetta vastaanottanut kuin sanallisesti. 

Mitä mietteitä tämä teissä herättää?  

 

- Ninni- 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Vappu-Tuuli
1/1 | 

Sinänsä on totta, että kaikilla on rajoitteita, ja se on hyvä tulokulma silloin, kun miettii, ettei kukaan ole toista täydellisempi. Mutta olen itse pyörätuolia käyttävä, ja kyllä uskallan väittää, että työllistymishankaluuteni eivät johdu siitä, etten osaisi markkinoida itseäni.Ei ole väliä, millaiset todistkset heität pöytään, jos työnantaja on ennakkoluuloinen, hän näkee kaiken ennakkoluulonsa kautta.

Toinen asia, mikä itsellä pisti silmään oli Kosken kommentti "Pystyy moneen työhön jos pystyy keskustelemaan". Henkilökohtaisten avustajien työnantajana olen kyllä huomannut, ettei työhön riitä se, että "neuvot vaan mitä teen", vaan vaaditaan myös se kyky ottaa neuvot vastaan, sopeutua työyhteisöön ja olla hyvä tyyppi. Jos joku saa työpaikan pelkästään siksi, että markkinointi työnhaussa onnistui, tai paikka jää saamatta pelkästään, koska työnantaja ei ennakkoluulojensa takia edes huomioi hakijaa, ollaan aika syvällä suossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Näppiksen takana kirjoittelee; 

32-vuotias harvinaisen sairauden kanssa elävä nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa, musiikkia ja kaikkea kesään liittyvää rakasta avomiestään unohtamatta. Nainen joka unelmoi suurista, pitää kaikesta tyttömäisestä ja ihastuu ja innostuu välillä asiasta kuin asiasta liiankin kanssa. Mutta ennenkaikkea ihminen jonka toinen nimi voisi olla aitous, ja joka haluaa kyseenalaistaa juttuja ja haastaa itseään mahdollisimman useasti, mahdollisimman monipuolisella otteella. Ihan vaan "pisaran verran"

Tervetuloa moninaiseen arkeeni!

 

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Heinäkuu

Kategoriat