
Älä lähde vielä pois, pysy vielä hetki siinä... Ihan vain siksi koska olit paras kesä pitkiin aikoihin.! Tämän jutun piti ilmestyä luettavaksenne vasta syys-lokakuun kylminä ja pimeinä iltoina, jolloin se olisi lämmittänyt teitä(kin) triplasti enemmän, mutten malttanut odottaa sinne asti. Tässä siis kuukausien lemppareita, ihania hetkiä (ja maisemia!) sekä PALJON kuvia pian ohi olevasta kesästä.
Tänä vuonna kesä on tuntunut ennätyspitkälle, ja pidän siitä! Kesä alkaa mun kalenterissa aina toukokuun ekasta oli ilma ja lämpötila mikä hyvänsä, mutta tänä vuonna sen mukanaan tuoma lämpö oli mukava yllätys. Suomen kesä on tunnetusti muutenkin niin lyhyt, että oli ihana tunne nyt saada nauttia siitä mukamas pidempään, vaikka ajallisesti se on kestänyt ihan yhtä kauan kuin edeltäjänsäkin.
Toukokuu
oli mielestäni muutenkin normaalia tapahtumarikkaampi; uutiset kertoivat kyllä välillä ikävistäkin asioista, kuten mm Texasin kouluammuskelutapaus, mutta media osasi keskittyä myös hyviin juttuihin kuten Prinssi Harryn & Meghanin häät. Omalta osaltani mitään erityisen suurta ei nyt tapahtunut, mutta merkittäviä juttuja kuitenkin. Toukokuu piti sisällään nautiskelua, uudistumista ja kulttuuria; sain toukokuussa uudet lasit ja hiukset lyhenivät noin puolella. Hommasin myös uuden puhelimen, koska edellinen ilmoitti jäävänsä lakon kautta yhteistyökyvyttömäksi. Itse itselleni ostaman syntymäpäivälahjan kautta pääsin kokemaan yhden upeimmista teatteriesityksistä, jota olen eläessäni nähnyt, ja edelleen sitä miettiessä voin vaan hämmästellen haukkoa henkeä. Täytyy kyllä sanoa että se 4 tuntia oli kevään parhain tapa viettää laatuaikaa ihan vaan oman itseni seurassa.
Kyllähän kuun kohokohtiin mahtuu myös ne Cheekin vikat jäähallikeikat... Eniten lämmöllä loppukeväästä kuitenkin muistelen mun ja J:n yhteiseksi synttärilahjaksi saatua majoituslahjakorttia, ja sen myötä tehtyä Tampereen minilomareissua. Silloin oli ihana hetkeksi irrottautua arjesta. Hienoja kiitollisuudenaiheita siis oli jo alkukesä täynnä.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/vappu_0.jpg?itok=uWFAdeDA)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/kesa_0.jpg?itok=JPoVzeag)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/haat_0.jpg?itok=prnGnVWV)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/lasit.jpg?itok=Ilf_3GGA)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/cheek1_0.jpg?itok=xVgDI3-y)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/teatteri_0.jpg?itok=SmlX3EVW)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/toukokuunilta.jpg?itok=qM9jlhhu)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/kookos.jpg?itok=k4iOwQf_)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/lettukestit.jpg?itok=wbeee-3b)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/tampere_0.jpg?itok=Swx-B75M)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/drinkki.jpg?itok=mbvv-chU)
Kuukausi vaihtuikin Tampereella, jossa ylläolevien maisemien ja drinkin lisäksi vietettiin aikaa mm muumimuseossa, Vapriikissa ja Pyynikin näkötornissa ja tietty Holiday club Tampereen kylpylässä, jossa siis yövyimme. Käytiin me myös Uuden Päivän "kulisseissa", ja löydettiin TVstä tuttu rafla, "Turpiini" ja "Virtauksen lukion" julkisivu. Haaviston sekä Reinon, Kristan, Sonjan ja Tomin kotitalon etsintä jäi ens kertaan. On muuten harmi, että se sarja lopetetaan - on nimittäin paras sarja Ylen kanavilla! Tuliaisia haettiin suklaa-addiktin unelmapaikasta, Tallipihan suklaapuodista (voi, kunpa niillä ois verkkokauppa!) ja kotiin palattiin rentoutuneena. Ja toistaiseksi onnellisen tietämättömänä siitä, miten hermoja raastava tappelu ja odotus KELAn kanssa oli edessä...
Kesäkuu.
Kesäkuu on tällä hetkellä aika sumeena mielessä. Päällimmäisenä se tuo vahvimmin mieliin hermoja raastavan odotuksen, ja "Tappelun" Kelan kanssa, joka johtui toimeentulotukena hakemastamme vuokravakuudesta. Saimme Tampereella ollessa kuulla, että (vuokra-)asunto jota olimme olleet katsomassa, oli päätymässä meille. Irtisanoimme edellisen asuntomme vielä toukokuun puolella, ja uuden vuokranantajan kanssa oli sovittu että koska uusi asunto oli tyhjänä, voisimme kantaa tavaroita heti kun vakuus on hoidettu. Toimeentulotuki oli meillä ainoa vaihtoehto (ennen sosiaalitoimea) jolla vakuus pystyttiin hoitamaan, ja tiesimme varsin hyvin että meidän tilanteessa kela sen myöntää. Vaan eipä mennyt ihan niin helposti kun aateltiin J:n kanssa; saimme 3 hylättyä päätöstä, vaikka täytimme kaikki kelan tähän asiaan liittyen asettamat kriteerit. Ja muutto tapahtui edellisempaan asuntoon. Kaikki tarvittavat liitteet ja tiedot oli ajallaan toimitettu heille myös. N 20 puhelun, 5 eri Kelan etuuskäsittelijän ja parin sosiaalitoimeen otetun yhteydenoton jälkeen 4 päätös kolmen viikon käsittelyjen jälkeen oli viimein myönteinen! Pari päivää ennen juhannusta saimme avaimet käteen ja pääsimme viimein viemään kantoa vaille valmiiksi pakatut tavarat uuteen kotiin. LOPPU HYVIN, KAIKKI HYVIN, mutta olin hetken ihan varma ettei meillä olisi kotia heinäkuun alussa... Uskotteko, että mulla oli melkoinen voittajafiilis, kun se myönteinen päätös vihdoin tuli. Kävelin siltä istumalta Alkoon, ostin lempiskumppapulloni ja poksautin sen auki. Välillä kannattaa näköjään vähän korottaa ääntään, eikä antaa periksi.
Kesäkuu siis meni tavaroita pakkaillen, odottaen, ja loppujen lopuksi muuttaen. Juhannusta meidän piti alunperin viettää muualla, mutta koska muutosta tuli totta juhannussuunnitelmatkin menivät uusiksi ja suunniteltu reissu siirrettiin yhteisellä päätöksellä vuodella eteenpäin. Täytyy vain toivoa, että ensi jussina ilmat olisivat vähän paremmat; kesän siihen mennessä ainut rankkasadepäivä - ja myrskylukemiin yltynyt tuuli (joka muuten aiheutti täällä kokkojen sytyttämisen peruuttamisen) osui tietysti juhannusaattoon. Hukkumismäärän, maastopalovaroitusten ja kuivuuden - sekä meidän muuton suhteen tämä oli tietty hyvä juttu, mutta mä niin kuulin mielessäni, kuinka moni kirosi.
Ainiin, onhan kesäkuusta yks kivakin muisto; Oltiin nimittäin äidin kaa 2.6 Hesassa, kun vein hänet katsomaan Mamma Mia! musikaalia brunssilla höystettynä yhteiseksi joulu - ja äitienpäivälahjaksi. Se on nykyään niin näppärää, kun Naantalista pääsee suoraan Helsinkiin ja vieläpä suht edullisesti kiitos Onnibussin.
Heinäkuu
Heinäkuu oli ihan oma lukunsa. <3 Siihen mahtui 1 uusi asunto uudessa osoitteessa joka kyllä näytti ilokseni jo ennen heinäkuun alkua ihan kodilta kaaoksen sijaan. Olin niin tyytyväinen siihen miten nopeeasti saimme muuton alta ja tavarat paikoilleen paikasta A paikkaan B. KIITOS TUHANNESTI vielä kaikille apukäsille tätäkin kautta! (Tiedän että osa teistä lukee blogiani.) Emme voi J:n kanssa kiittää teitä tarpeeksi, ilman teitä emme olisi pärjänneet. - Ainakaan pitkälle. Viikko virallisen muuttopäivän (1.7.) jälkeen, meitä kutsuikin jo Tornio, ja tuettu loma josta puhuin viimeisimmässä postauksessani. Kaikki Tampereella ladatut akut oli kyllä niin loppu kesäkuun stressaamisen jälkeen, että ihan mielelläni lähdin matkaan taas. Meri-Lappi-reissu ja tuo loma oli kyllä kesän parhaimpia viikkoja; Aurinkoa, lämpöä, hyvää kotiruokaa, puulämmitteinen sauna merenrannalla, kiireetöntä ja rentoa oleilua ja paljon uutta; maisemat, ihmiset, ja kokemukset. Täydellinen kokonaisuus.! Kun aika oli lähteä kotiin, eksyttiinkin kotimatkalla Kalajoen hiekkasärkien kautta vielä toiseksi viikoksi Viitasaarelle...
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/perameren_rannalla_0.jpg?itok=coApIvJ4)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/meyhdessa.jpg?itok=WSAbDrvU)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/20180708_185401.jpg?itok=D7QnybR7)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/20180708_223914.jpg?itok=TKGDJRuf)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/20180714_200831.jpg?itok=lEFhgRyc)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/20180714_180510.jpg?itok=8Wi8mmZl)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/20180714_2009120.jpg?itok=_88Ak6qv)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/20180714_193457.jpg?itok=y0pORVDX)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/20180714_191914.jpg?itok=EWUrzJ0g)
Vihdoin mäkin pääsin kokemaan nämä hiekkasärkät. Nyt ymmärrän sen kaiken hehkutuksen, jota oon kuullut näistä. Niin kaunis paikka kun Yyteri Porissa onkin, niin se jää kyllä (nipinnapin) kakkossijalle. Kalajoella on niin mykistävän näköistä. Mutta niin oli kyllä Keski-Suomessakin..! Ei aina tarvita suurta ja mahtavaa merta, jotta mä hiljenen. Siitä, ja loppukesän jutuista kuulette lisää huomenna ;)
With love;
-Ninni-