Tänään on merkittävä päivä. Joulukuun 7:mäs päivä vuonna 2010 minä ja avopuolisomme aloimme nimittäin vakavasti (ja julkisesti)  seurustella. Vain reilu 3kk myöhemmin, eli helmikuussa 2011 menimmekin sitten kihloihin joten samainen 6 vuotta "rengastettuna" tuleekin myös täyteen melko pian.  Yhdessä vietetyt vuodet ovat kuluneet nopeasti, mutta on niihin mahtunutkin kaikenlaista. Tänään aamukahvin ja joulukalenteriluukun ohella mietin pitkään, mitä haluaisin sanoa rakkaalle näiden jo kuluneiden yhteisten vuosien jälkeen, ja ennen niitä monia vuosia jotka meillä on vielä edessä ja kokematta. Käytyäni pikakelauksella läpi yhteisiä hetkiämme, parisuhdettamme,  arkeamme kohdanneita haasteita ja ihania muistoja, päällimmäiseksi nousi yksi tunne ylitsemuiden; kiitollisuus. Kuulostaa ehkä arkiselta, mutta valitettavan usein tämä pieni ele pääsee unohtumaan... Siispä haluan kiittää miestäni monista asioista.  Alla niistä vain murto-osa;

 

 - KIITOS,  että saan herätä vierestäsi (melkein) joka aamu <3

 - KIITOS, että olet hyväksynyt minut kaikkine rajoitteineni.

 - KIITOS, että, tuet/puolustat minua.

 - KIITOS, että jaksat ja ymmärrät minua myös niinä huonoina päivinä, kun osaan olla todella äkkipikainen, kärsimätön ja   v:mäinen kiukkupussi. -  Tiedän että osaan olla rasittava.

 - KIITOS, että autat kotitöissä, ja kaikessa muussakin missä ikinä apua tarvitsenkin.

 - KIITOS, että et tyrmää heti hulluimpiakin saamiani päähänpistoja, vaan annat niille mahdollisuuden.

 - KIITOS, myös siitä, että voin jakaa kanssasi kaiken -  lauantain karkkipussista lähtien.

 - KIITOS, että uskot edelleen yhteiseen tulevaisuuteen, ja unelmiin.

 - KIITOS, rakas siitä, että jaksoit odottaa minua, vaikka alussa yhteiselomme onnistumista epäilinkin. Se riski kannatti ottaa ;)

 

... Ja loppuun vielä tärkein;

 - KIITOS, että olet siinä ja läsnä elämässäni. Olet parhaimpia ystäviäni <3

Tiedän, etten turhan usein muista kertoa miten paljon kaikki yllä mainittu minulle merkitsee. Toivon että rakkaani tietää sen silti. Arvostan hänen tekemisiään suuresti.  Loppuun haluan vielä lainata kaverini tekstiä, joka on oiva muistutus meille kaikille;

 

"Oikeilla rakkaustarinoilla ei ole onnellista loppua, koska oikea rakkaustarina ei koskaan lopu. Tiedät olevasi rakastunut, kun vaikein asia on sanoa hyvästi. Älä koskaan anna kenellekään kaikkeasi, sillä kun hän on poissa, on sydämesi viety. Kun elämäsi rakkaus jättää sinut ja sanoo "voimme edelleen olla ystäviä" se on sama asia kun koirasi kuolisi ja äitisi sanoisi "voit edelleen pitää sen".  Jos et saa jotain ihmistä ajatuksistasi pois, ehkä hänen kuuluukin olla siellä… Kun todella rakastat jotain, olet valmis päästämään irti ja jos hän tulee takaisin se on tosi rakkautta. Koska tosi rakkaus on aina vaivan arvoista. Älä koskaan luovu asioista jotka saavat sinut hymyilemään. Se satuttaa kun rakastat jotain, mutta et saa pitää häntä sylissäsi. Kun kasvamme, opimme, että se ihminen kenen ei koskaan pitänyt pettää meitä, luultavasti tekee sen. Elämän suurin haaste on löytää joku, joka tietää kaikki virheesi, eroavaisuutesi ja mokasi, mutta edelleen rakastaa sinua. Rakkaus on kuin sota, helppo aloittaa, vaikea lopettaa ja mahdoton unohtaa. Maailman hienointa ja kauneinta asiaa ei voi tuntea, eikä nähdä, vaan se pitää kokea sydämellä. Älä koskaan riko sydäntä joka oikeasti rakastaa sinua. Älä satuta häntä tai vaihda toiseen. Älä odota enempää kuin hän voi antaa. Hymyile kun hän tekee sinut onnelliseksi, huuda kun hän tekee sinut vihaiseksi ja kaipaa kun hän ei ole kanssasi. Ota kuvia, naura liikaa ja rakasta niin kuin sinua ei olisi koskaan loukattu. Koska jokainen 60 sekuntia, jotka vietät vihaisena on minuutti onnellisuudesta pois jota et koskaan tule saamaan takaisin."

 

With love;

-Ninni-

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Näppiksen takana kirjoittelee; 

32-vuotias harvinaisen sairauden kanssa elävä nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa, musiikkia ja kaikkea kesään liittyvää rakasta avomiestään unohtamatta. Nainen joka unelmoi suurista, pitää kaikesta tyttömäisestä ja ihastuu ja innostuu välillä asiasta kuin asiasta liiankin kanssa. Mutta ennenkaikkea ihminen jonka toinen nimi voisi olla aitous, ja joka haluaa kyseenalaistaa juttuja ja haastaa itseään mahdollisimman useasti, mahdollisimman monipuolisella otteella. Ihan vaan "pisaran verran"

Tervetuloa moninaiseen arkeeni!

 

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Heinäkuu

Kategoriat