KUKA MUU MUKA? Olisi tänään tapetilla yhtä isosti kuin Cheek... Artisti, jonka matkassa minäkin olen kulkenut alusta loppuun - Alphasta Omegaan. 

 

Ja niin siinä sitten kävi: Heräsin tänään itse (ilman kelloja tms) 09:02. Avasin puoliunessa peittojen alla kännykästä facen ja luin juuri sen mitä aavistelin jo pe;

<3 Liput myyty alle puolessa minuutissa loppuun

<3 Lisäkeikka tulee, (24.8.18) ja liput siihen parasta aikaa myynnissä - olkaa nopeita jos halajatte niitä!!

<3 faniryhmässä kommentteja kuinka netit, verkkopankit yms kaatuneet ja maksuvaiheissa valitut liput hävinneet ostoskorista...

Itse voin onneksi huokaista helpotuksesta, ja olen erittäin #kiitollinensiunattuonnellinen ettei mun tarvinnut tänä aamuna olla noiden lipunjonottajien joukossa, koska sain perjantaina etuosto-oikeuden Spotifylta ja itsellä ja muutamalla ystävällä lippu ja ensi elokuussa keikka Lahdessa hallussa sen myötä. MUTTA Mä niin toivon ja rukoilen että ne megasuperhyberfanit ei hamstraisi niitä lippuja molemmille keikoille, vaan että jättäisivät ne mahdollisuudeksi niille, joilta jäi ekan keikan liput saamatta kokonaan.

Lisäkeikan tarkoitushan on nimenomaan, saada lippuja niille, joille ekasta ei riittänyt. Mä en myöskään ole ikinä ymmärtänyt, mitä järkeä on mennä katsomaan sama show 2x putkeen. (ja kellä siihen oikeasti on varaa, kun liputkin ovat ihan kivanhintaisia) Mutta kai siinä joku juttu sitten on, mitä minun ei tarvitsekaan ymmärtää. Siitäkään huolimatta, että olen itsekin Jaren iso fani, ollut jo vuodesta 2008.

On ollut hienoa olla "osa" Jaren/Cheekin uraa; kokea ne kaikki odotukset, jonotukset ja lukuisat keikat näiden vuosien varrella. Nähdä ja seurata kuinka kerta toisensa jälkeen tuo herra rikkoo enkkoja ja bloggaa palkintoja ja tunnustuksia perä perään.

Olen ollut myös onnekas ja päässyt tapaamaan hänet kerran; ne olivat elämäni ikimuistoisempia 2 minuuttisia, vaikka välillä mietin oliko järkeä jonottaa kauppakeskuksessa 8h vain sen takia, en kadu sitä hetkeäkään. Erityiskiitos myös miehelleni, sillä ilman häntä en olisi tuolloinkaan paikalle päässyt. 
Tiedän myös että leijonakuninkaastamme ei ole runoilijaksi, mutta toivon että itsekirjoittamani runokirja, jonka Cheekille tuolloin annoin suurella ylpeydellä, ei olisi heti "vain" päätynyt fanilahjaboxiin. Vaan että hän olisi edes selaillut sen läpi.

Mitä lisäkeikkaan noin niinkuin yleisesti tulee, niin olen iloinen että mahdollisimman moni pääsee nyt hyvästelemään suosikkinsa. Olen kuitenkin vähän sitä mieltä, että valot eivät voi sammua kuin kerran, koska tässä yhteydessä niiden sammuminenhan symboloi Cheekin kuolemaa. 
Onneksi tässä on ollut sen verran järki mukana, että lisäkeikka järjestetään tuota pääpäivää ennen.

Minua ei haittaa, vaikka kuulisin/lukisin etukäteen vedettävät biisit, mahd. yllätysvierailijoiden nimet, yms yksityiskohdat keikasta, ennen kuin pääsen sen itse kokemaan. Itselleni tärkeimpiä seikkoja keikalle pääsyyn oli se, että tulen päättämään omasta elämästäni tuon 10 vuotta kestäneen aikakauden, jonka aikana olen kasvanut ja melkeimpä hengittänyt cheekin musalla. Keikat, & musan kuuntelu ovat olleet mulle positiivisien voimavarojen täyttöpaikka. Ne ovat auttaneet mut yli monista synkistä vuoden - ja muistakin ajoista. Se on se syy, miksi niin usein keikoilla käyn. Niihin liittyy siis paljon kaikkea. Ja uskoisin, että tuohon ensivuoden keikkaan myös. Moni ihminen lähiympäristöstäni ei tätä ehkä ymmärrä, mutta en sitä ole koskaan odottanutkaan.. Mutta olisihan se ollut hullua jos päivä olisikin ollut esim 26.8.... Eihän kukaan meistä (edes artistit) voi lähteä täältä kuin sen kerran. ;)

Cheek on mestari mitä markkinointiin ja uutisten ilmoille kajauttamiseen tulee. Hän liikuttaa ihmisiä, mutta myös rahaa. Sen todistavat jälleen kerran nämä lähipäivät ja tämä aamu. Fanit tietävät aina että jotain tapahtuu jossain, ja aluksi tietämättömyys ajankohdasta luo sen jännityksen jota minäkin niin rakastan. Biisejä kuunnellaan korvatarkkana syvemmin, koska on totuttu niiden kätkevän arvoituksellisia piiloviestejä.

Fakta on kuitenkin se, että mikään ei ole varmaa ennenkuin Cheek niin itse vahvistaa - siksi kaikkeen pitää varautua :D. Silti toivon että ystäväni ilmoille puoliläpällä heittämä kommentti siitä, että lopetuspuheet ovat vain markkinointikikka, osoittaituisivat vääriksi. En tahdo uskoa, että Cheek tekisi niin. Hän on hyvin, hyvin suunnitelmallinen eikä sano mitään, mitä ei tarkoita. Ja jos ihan realistisia ollaan, niin onhan hän Suomen mittapuussa jo saavuttanut artistina kaiken voitavan. Ensi vuoden jälkeen, hän varmasti jatkaa jonkinnäköisessä tuottajan roolissa omassa levy-yhtiössään ainakin. Voisin hyvin kuvitella.

Kaikesta huolimatta Cheekin lopetuspäätös ei ollut minulle shokki. Päinvastoin. Tämän päivän on tiedetty joskus koittavan jo vuonna 2014 kun Cheek täytti olympiastadikan kahteen kertaan ja jäi tauolle. Vuosi siitä hetkestä ja huhuttiin saagasta joka saatettaisi finaaliin. Nyt, kolme vuotta myöhemmin kun tiedetään että viimeinen vuosi käynnistyy, voin aidolla ilolla sanoa että minä ymmärrän erittäin hyvin. Tämä on loppujenlopuksi niin Cheekkimäistä; lopettaa huipulla, ja todella luonnolliselta kuulostavaan paikkaan - Lahden mäkimonttuun.

Lopuksi on ihan pakko todeta, että ihanaa kun on #teamcheek. <3 Kun elokuu sitten joskus koittaa, niin tuo ryhmä, josta on tullut kuin toinen perhe, (vaikka tunnen jäsenistä vain murto-osan) pitää yhtä sen suuren päivän jälkeenkin. Eikä se Jarekaan mihinkään lähde - kuten hän itsekin räppää:

" Kun valot sammuu / vain tyhjä huone jää / kun kaikki on sanottu /vain tarinat jää elämään...

& Vaikket mua aina nää / oon silti aina täällä"

 

With love;

-Ninni- 

Kommentit (1)

Torey

Oon kanssa Cheekkia kuunnellu vuosia. Joskus tajusin kuunnelleeni herran biisejä teininä edes tajuamatta ketä räppäsi, silloin kun kuuntelin Suomiräppiä ilman, että se oli vielä koko kansan musaa. :)
Lahti varmaan jää välistä, mikä saattaa harmittaa joskus. Mutta olen nähnyt Jäähallin ja Stadikan, ja musiikki jää elämään. Se ei häviä mihinkään.

Ymmärrän myös Jaren päätöksen. Mies tekee kaiken haluamansa 100% ja silloin muut asiat jää taka-alalle jos se 1. juttu on musiikki. Nyt on aika muille jutuille. Muille haaveille.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Näppiksen takana kirjoittelee; 

30-vuotias harvinaisen sairauden kanssa elävä nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa, musiikkia ja kaikkea kesään liittyvää rakasta avomiestään unohtamatta. Nainen joka unelmoi suurista, pitää kaikesta tyttömäisestä ja ihastuu ja innostuu välillä asiasta kuin asiasta liiankin kanssa. Mutta ennenkaikkea ihminen jonka toinen nimi voisi olla aitous, ja joka haluaa kyseenalaistaa juttuja ja haastaa itseään mahdollisimman useasti, mahdollisimman monipuolisella otteella. Ihan vaan "pisaran verran"

Tervetuloa moninaiseen arkeeni!

 

 

Blogiarkisto

Instagram