Ihanaa perjantaita jengi, ja terkut aurinkoisesta Salosta. Tulimme viettämään kesäistä iltapäivää tänne, toivoen että mies saisi vaihdettua tarvittavat valot autoon ennen katsastusta. Meinasin itse jäädä kyllä aluksi kotiin, mutta varmistettuani ettei isäntäväkeä haittaa minun näpyttelyni,otin läppärin kainaloon ja nyt sitten istun aurinkoisella terassilla kirjoittamassa tätä. Enkä kyllä kadu päätöstäni lähteä. 

Joimme juuri kahvit ja söimme kesän ensimmäiset mustikkapiirakkapalaset. tässä terassilla, lämmön helliessä. Vitsi tuli äkkiä sellanen kesäfiilis läpi koko kropan. Äsköisestä flunssasta huolimatta olen uskaltautunut liikkeelle vain mekossa ja kangaskengissä. hkä hieman tyhmänrohkeaa, muttakun ... Huomaan itsessäni päivä päivältä lisääntyvän halun lähteä ulos, ja viettää siellä aikaa. Kesä on todellakin lempivuodenaikani, jollei joku ole sitä vielä hoksannut.  

 

Tämä saattaa blogini puolella näkyä tulevina kuukausina loisteliaasti poissaolollani, mutta haluan että lukijina/seuraajina ymmärrätte, ettei kyse ole  kirjoittamisen innon lopahtamisesta, kiireistä tms. Kyse on kesästä. Haluan imeä itseeni kaiken sen lämmön, valon, ja energian minkä vain Suomen suvesta kykenen. Bloggaus on minulle rakas harrastus, mutta välillä on hyvä irtautua siitäkin. 

Kävin jokunen hetki sitten enemmän ja vähemmän hyvällä menestyksellä "Näin opit bloggaamaan 2"-  kurssia täällä Kodin Kuvalehden nettisaitilla, Kurssi vaikutti todella mielenkiintoiselta, ja olin todella innoissani siitä. Odottamattomien tapahtumien ketju, sai kuitenkin aikaan sen, että olen vielä ainakin toukokuun loppuun työsuhteessa, Uuden elämäntilanteen sekä näyttöpäätepainotteisen työn myötä jaksamiseni, etenkin tietokoneella oloon vapaa-ajalla alkoi hetkellisesti loppua.

Ymmärsin että asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen, eikä maailma kaatuisi tähän. Eikä kukaan suutu minulle jollen käy kurssia aktiivisena osallistujana loppuun. Tämä kun ei ollut pakollinen, esim. opiskeluihin liittyvä kurssi.  Silti kurssin ns. laiminlyöminen harmittaa, enkä voi syyttää kuin itseäni.   Haluan esittää julkisen terveiseni kaikille kurssilla tavalla tai toisella mukana olleille: KIITOS&ANTEEKSI. Toivottavasti ymmärrätte.  

Aluksi minua harmitti. Koin että tulin pettäneeksi bloggaajakurssin pitäjät, ja kanssakurssilaiset. Siinä sivussa jollain tasolla myös itseni. Aluksi vain siirsin tehtävänantojen tekoa toisille päiville, mutta pian huomasin että viikot loppuivat kesken, ja olin jo pahasti aikataulusta jäljessä. .

Kun aloitin bloggauksen täällä maaliskuussa, minuun iski ehkä pienehkö epävarmuus; ovatko tekstini tarpeeksi hyviä? kiinnostaako minun jutut ketään? bloggaanko tarpeeksi usein ja tarpeeksi hyvistä asioista?. Tälläisiä kysymyksiä pyöri päällimmäisenä päässäni. ja ehkä juuri siksi ilmottauduinkin  bloggaamiskurssille. Muutaman viikon jälkeen huomasin huolenaiheeni turhiksi; kukaan muu kuin minä ei ole asettanut näitä paineita niskaani.  

Olen iloinen että kurssin monipuolinen & erinomaiseksi havaittu materiaali säilyy käytettävissämme vielä kurssin päättymisen jälkeenkin. Voin palata siihen nyt uudelleen. kerta toisensa jälkeen, niin monesti kuin tahdon ja tarvitsee.  Kiitos siitä ja monesta muustakin mahdollisuudesta kurssin vetäjille. 

Kurssin loputtua sain kutsun meidän lukijabloggaajien tapaamiseen, ja lukijabloggaajille tarkoitetun haasteen.  Kutsu sai minut tuntemaan itseni jollain tavalla erityiseksi. Se sai tajuumaan, miten hieno ja etuoikeutettu juttu, on päästä tänne kirjoittamaan. Tapaaminen Helsingissä kesäkuun alussa kyllä houkuttelisi, mutta en vielä tiedä otanko siihen osaa.  Epäröinti ei johdu uusien ihmisten kohtaamisesta, vaan matkustamiseen liittyvistä seikoista.

Haasteen puolestaan toteutan nyt tässä, tämän postauksen yhteydessä..Saimme siis erinäisen listan keskeneräisiä lauseita, joita meidän pitää jatkaa, ja näin tutustua toisiin lukijabloggaajiin myös netin välityksellä. Koska luulen kirjoittaneeni muusta tällä kertaa jo tarpeeksi, niin pitemmittä puheitta voisin siirtyäkin nyt suoraan niihin.  lauseisiin. Eli aloitetaan hurja paljastelu eri asioihin liittyen. 

 

Tehtävänanto: TÄYDENNÄ NÄMÄ LAUSEET

 

1) Jos tulisit kotiini lauantai-iltana... 

-  Jos et olisi ilmoittanut vierailustasi, tulisit tod.näk keskelle perinteistä lauantai-iltaa:  saunomista, ja lämpöisiä voileipiä. Myöhemmin ehkä joku leffa asiaankuuluvine eväineen. Hyvin harvoin saattaisit olla se tyyppi, joka saattaa minut kotiin viihdepainoitteisesta illanvietosta. Meillä keitettäisiin silti kahvit, ja höpöteltäisiin mukavia vaikka piipahduksesi kohdistuisi iltaan.  

 

2) Pitkäaikainen haaveeni on…

- Nuorempana olisin vastannut automaatisesti että oman musiikin teko & laulajan ura. Nyt, 29-vuotiaana haaveeni ovat hieman realistisempia, ja ehkä jopa puhkikulutettuja; oma perhe, rivitalon pätkä/kesämökki ja lomamatka rakkaiden ihmisten kanssa esimerkiksi Brasiliaan. ovat niitä juttuja joista haaveilen. Todennäköisesti vielä jonkun aikaa.  Olenko mä liian tylsä haaveineni ?:D 

 

3) Ulkoiluvaatteeni pääsevät ulkoilemaan…

- Aivan liian harvoin, ja tämän tunnustus hävettää. Silloin kun vuodenaika sitä vaatii. Tuuletan niitä kuitenkin itseni lailla musiikin tahdissa/voimalla. 

 

4) Tarjoan vieraille…

- Tämä riippuu hyvin pitkälti tilanteen luonteesta, ja vieraista  mutta pääasiassa itsetehtyjä herkkuja täytekakuista juustotarjottimeen ja kaikkea siltä väliltä. 

 

5) Käsitöiden tekemisestä ajattelen, että…

- Onneksi puolisolla sisko, joka ymmärtää niistä enemmän. Häneltä voi pyytää apua ja neuvoja. Käsityöt ovat hieno, arvostettettava asia joista mielellään maksaa hieman ennemmän. Itse tehty on aina itse tehty eikä siitä voi edes puhua samassa lauseessa teollisesti tehtyjen tuotteiden tms kanssa. 

 

6) Eläimet ovat minusta…

- eläviä ja kunnioitettavia olioita kuin me ihmisetkin. Niillä on oma paikkansa ja tarkoituksensa tässä luonnon kiertokulussa, kuten meilläkin. .  Eläinten kaltoinkohtelu ja eläinkokeet ovat asioita joista en pidä. 

 

7) Salainen paheeni on…

- Suklaa, suklaa ja vielä kerran suklaa. Sanan jokaikisessä merkityksessä, ja aineen jokaikisessä muodossa. Ja jottei se nyt vaan jäänyt epäselväksi paheeni on siiis S-U-K-L-A-A!  :D 

 

8) Kun haluan hemmotella itseäni,…

- (Tai läheisiäni) Haluan tehdä sen mahdollisimman nautinnollisella tavalla; Joskus siihen riittää vaikka vaan lasi hyvää valkoviiniä ja tuoksukynttilöitä, toisella kertaa tilanne voi vaatia vaikkapa paljon toivotun (omakustanteisen)  hartiahieronnan tms spahoidon, tai hyvän annoksen lempiravintolassa. 

 

Noin!. Olipas kiperiä kysymyksiä osa. Minun osaltani ainakin. Haaste on nyt kuitenkin vastaanotettu ja suoritettu. Toivottavasti kanssabloggaajat saitte siitä jotakin irti. Käsittääkseni tämä haaste piti läjhettää myös yhdelle kanssabloggaajalle eteenpäin... En tiedä, onko Tiedä, onko #-Metsäpuronvarrella blogin pitäjä jo haasteen toteuttanut, mutta lähtekööt se minulta sinulle! 

Mukavaa viikonlopun alkua ja jatkoa kaikille, me lähdemme nyt takaisin aurinkoiseen Naantaliin, ja sitten minä ryhdyn taikomaan suunnitelmaa, jolla pervekkeestamme tulee  yksi kesän kutsuvimmista oleskelutiloista! . :) 

 

With love;

-Ninni- 

 

Kommentit (1)

Kati's way blogi
Liittynyt7.4.2016

Löysin sun blogin aloittaessani kirjoittelemaan täällä KK.n lukijablogeissa. Voin sanoa, että painin ihan samojen kirjoittamisongelmien kanssa ja juuri eilen mietin, että kiinnostaako nämä mun löpinät edes ketään! :) olis tosi kiva tavata blogitapaamisessa, toivottavasti pääset tulemaan!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Näppiksen takana kirjoittelee; 

30-vuotias harvinaisen sairauden kanssa elävä nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa, musiikkia ja kaikkea kesään liittyvää rakasta avomiestään unohtamatta. Nainen joka unelmoi suurista, pitää kaikesta tyttömäisestä ja ihastuu ja innostuu välillä asiasta kuin asiasta liiankin kanssa. Mutta ennenkaikkea ihminen jonka toinen nimi voisi olla aitous, ja joka haluaa kyseenalaistaa juttuja ja haastaa itseään mahdollisimman useasti, mahdollisimman monipuolisella otteella. Ihan vaan "pisaran verran"

Tervetuloa moninaiseen arkeeni!

 

 

Blogiarkisto

Instagram