Kesässä on monia eittämättä ihania asioita, ja yksi niistä on se tunne kun aamulla heräät ja ilman sen enempiä suunnitelmia, keräät vähän kamoja kasaan, ja lähdet reissuun päämäärän ollessa vielä tietämätön. Tämä piirre on itsessäni melko harvinainen, sillä mä olen sen tyyppinen ihminen joka A) Haluaa olla tietoinen asioista, jotta voi tehdä reissun luonteeseen sopivan "suunnitelman" B) vihaa äkkilähtöjä, etenkin aamuisin.  

Kesät ovat poikkeus. Aamu-unisena ihmisenä, ja varmasti ikuisena torkuttajana mun on vaan jotenkin helpompaa pompata sängystä ylös, ja lähteä milloin mihinkin kesäkuukausina vaikka olisikin pakollinen kahvi juomatta tai nukuttu puoleenpäivään. Jos tarve vaatii, tarvittavat operaatiot heräämisen takeeksi hoidetaan matkalla. Näin tein viime viikon keskiviikkona. 

Alkuperäisen suunnitelmamme mukaan lähdimme  miehen kanssa vain "aamupäiväajelulle" lähiseudulle.  Kävimme siinä ajelun lomassa Raisiossa sijaitsevassa Kauppakeskus Myllyssä pienimuotoisella brunssilla  MBakery - Take a Cake:ssa, ja jatkoimme matkaa. Muutaman tunnin ajeltuamme löysimme itsemme ja automme jotenkin jännästi Porista, Yyterin camping-alueelta, jossa ihmisiä oli ihan kivasti. Tarkoituksenamme ei ollut jäädä, mutta kun onneksemme saimmekin kuulla edullisen mökin olevan vapaana, niin lunastimme sen yhdeksi yöksi. Mökki oli aika vaatimaton, mutta kelpasi meille - siellähän oli tarkoitus vain nukkua. 

Kun mökki oli käyty kurkkimassa, jatkettin Porin nähtävyyksien kanssa. Kyselin kaveriltani facebookissa, mihin turistina kannattaisi suunnata. Hänen vinkkinsä tulivat melko nopeasti; "- Yyteri, Kallo, ja Puuvilla nyt ainakin" - näin kuului ohjeistus.  

Vinkeistä otettiin vaarin, ja päivän aikana kävimme mm. Yyterin näkötornissa joka kokemuksena jakoi osittain minun ja kultani mielipiteet - kulta kun ei oikein erityisesti pidä, pienistä hisseistä jotka yhdistetään korkeisiin paikkoihin. Kävimme illalla  myös Kallossa, ihailemassa eteemme avautuvia maisemia, ja illan hämärtymistä. 

Kallosta suuntasimme kohti Yyterin kylpylää, ja sen välittömässä läheisyydessä olevia kuuluisia, pitkiä santoja. Nälän kurniessa vatsassa, jäimme kylpylän ravintola Mereen syömään. Harmiksemme se oli virhe, siitäkin huolimatta että he lupasivat keittiön jo suljettua tehdä meille annokset. Meidän lisäksemme ulkoterassilla oli 3 pariskuntaa, sekä yksi isompi lapsiperhe seurueineen. Jokainen edellämainittu vuorollaan palautti annoksensa keittiöön syynä vuoroin väärä annos, kylmä ruoka taikka muu tyytymättömyys, ja antoi tarjoilijan kuulla kunniansa. 

Tilaamamme kana-caesarsalaatti ja  kanakori tulivat n 1h odotuksen jälkeen. -  (emmekä olleet ainoat jotka olivat joutuneet pitkään odottamaan) välillä toivoin että olisipa ollut Yatsy matkakoossa mukana, niin aikakin oisi kulunut kivuttomammin. Kanakori näytti ja lkuulemma oli ihan OK, mutta salaatti jota olet odottanut nälkäisenä, odottaen saavasi jotain todella hyvää oli pettymys. Se oli kuin mikä tahansa kotonatehty vihersalaatti, jossa oli yliannosteltuna mm oliiveja fetajuustoa ja punasipulia, jotka eivät käsittääkseni edes kuulu caesarsalaattiin. Kana oli sitkeää ja kaiken kruunasi annoksesta ainoastaan päällepäin näkynyt valkosipulinen salaattikastike"huntu".  Maistoin pari haarukallista, mutta enempään en pystynyt. Tähän mennessä terassilta oli jo poistunut muutamat odotukseen ja selitykseen kyllästyneet kanssa-asiakkaat ja koko tilanne alkoi kaikkia lähes huvittamaan. Lapsiperheen isä kertoi tarjoilijalle mielipiteensä moneen otteeseen, pyytäen välittämään terveiset keittiöpäällikölle, ja erään pariskunnan kauniimpi osapuoli lievästi sanottuna hikeentyi kun hänelle jo toistamiseen pitkän odotuksen jälkeen tuotiin ruoka kylmänä. Ymmärrän hyvin.  

Itselläni, ensimmäistä kertaa Yyterissä ja tässä ravintolassa ollessa odotukset olivat hieman korkeammalla. Mutta kaikilla on joskus huonoja päiviä.  Kun jäimme viimeiseksi terassille ja tarjoilija saapui velottamaan ruokiamme, kerroin hänelle itse olevani keittiö -ja asiakaspalveluammattilainen. Kerroin hänelle että vain ja ainoastaan tapa, jolla hän asiakaspalveli asiakkaita, ja yitti paikata jo melkeimpä murhenäytelmäksi muuttunutta kaaoottista iltaa sekä asiakkaiden että ravintolan puolelta, oli se syy miksi jäimme. 

Kun viimein jätimme terassin taaksemme, sai kaikki ruokailutilanteeseenkin liittyvä jäädä. Edessämme avautuva lähes autio Yyterin hiekkaranta oli mykistävän upea näky.  Rakastuin heti ensisilmäyksellä, enkä enää ihmettele miksi ihmiset tätä paikkaa hehkuttavat.. 

Vietimme aikaa hiekkarannalla kuvaten, ja ihastellen. Nukkumaan menimme puolen yön paremmalla puolen. Perjantai aamu valkeni  iloisin fiiliksin. Illan huonoista kokemuksista huolimatta suunnistimme takaisin kylpylälle, paremman aamiaisen toivossa. Söimme aamiaista, ja suunnittelimme päivää; koska aurinko ja lämpö jaksoivat helliä, suunnistimme parin mutkan kautta jälleen rantaan.  Mökki luovutettiin jo puolenpäivän aikoihin, mutta halutessaan sai  päivällä campingalueellakin vielä oleskella. Niimpä kävimme alkuiltapäivästä vielä minigolffaamassa, ja notskipaikalla paistelemassa makkaraa. 

Rannalla tosin ihmisiä oli ihan vaan HIEMAN enemmän kuin illalla, mutta on rannalla pituuttakin - joten sekaan vaan, kyllä sopu sijaa antaa.  Koko ajan entistä enemmän alkoi tuntua siltä, kuin ei olisi Suomessa lainkaan, vaan ennemminkin jossain etelänmatkalla.   Mietin vain, ymmärtävätkö/arvostavatko porilaiset sitä miten hieno alue heillä on kotikaupungissaan, vai pitävätkö he sitä ihan itsestäänselvyytenä? Vietimme tuolla upealla  miljööllä päivästä ainakin 6-7h  omakeksimiemme aktiviteettien parissa, ja ennen kotimatkalle lähtöä kävimme vielä syömässä hiekkarannalle kesäkuun alussa avatussa rantaravintola Helmessä.  Pidin ravintolan avonaisuudesta ja siitä ajatuksesta että olet ns. laivassa.

Henkilökunta oli ystävällistä, mutta ilma ja sen myötä rannalle tulleet ihmiset näkyivät myös ravintolan palvelussa; ruokia sai jälleen odottaa tunnin ja ilmassa oli pientä säätöä koko ajan... Tälläkertaa se ei kuitenkaan itseäni ainakaan haitannut, mutta lapsiperheille tiedoksi, jos suunnittelette reissua Yyteriin, johon kuuluu ruokailu niin yllämainituissa paikoissa saatatte joutua odottamaan. Varatkaa siis mukaanne vaikka matkakokoinen lautapeli tms.  Saimme ruokia tilatessa kellon, jonka piristessä ruuat sai itse hakea kassalta.  Odotuksesta huolimatta ruuat olivat lämpöisiä, ja todella hyviä, joten rahalle saa vastinetta kun vain jaksaa odottaa. Silti koin että Helmi soveltuu ehkä kuitenkin sellaiseksi jädeannos tai parin lasillisen paikaksi auringonoton ja uimisen yhteydessä.  

Iltapäivä vaihtui huomaamattamme iltaan niin hyvin Yyterissä viihdyimme  kaikesta huolimatta. Kello taisi näyttää iltaseitsemää, kun pakkasimme kimpsut ja kampsut rannalta, ja suunnistimme kohti Puuvillaa, jossa oli tarkoitus vielä nopeasti pistäytyä ennen kotimatkaa.  Löysinkin sieltä aika yksinkertaisen, mutta parvekkeemme sisustukseen sopivan lasisen lyhdyn, joka saa odottaa vielä hetken syksyn tuloa päästäkseen luomaan tunnelmaa pimeneville syysilloille. 

Viimein tuli aika kiittää Poria mukavista 2 päivästä, ja suunnata takaisin  Naantalin auringon alle.  Vaikka reissu tehtiin keskellä viikkoa, ja päivistä ollaan edelleen sekaisin, tuntui se paljon pidemmältä mitä todellisuudessa sitten oli.  - Olen varma että tästä voi melkein tulla tapa.  Vaikka Naantali on kaunis kesäkaupunki ja on etuoikeus saada asua täällä niin välillä on kiva vaihtaa näitä merellisiä maisemiakin. 

 

Tässä vielä muutamia kuvia reissustamme tällä ihanalla "Suomen sunny beach"illä

With love;

-Ninni-

 

 

 

 

 

Kommentit (2)

Vierailija

Hei!
Aivan ihania kesäisiä ja merellisiä kuvia! Teillä vaikutti olevan ihana matka :) Vietin itsekin pari päivää Yyterissä kesäkuussa mieheni ja 1,5-vuotiaan poikamme kanssa. Olin myös ensimmäistä kertaa siellä ja ihastuin ikihyviksi, ihanat hiekkarannat ja merelliset maisemat! Kävimme myös tuolla Porin Puuvillassa, kävimme syömässä elämämme parhaimmat (ja täyttävimmät) pannukakut Pannukakkutalossa :) Kyllä Suomessa on ihana matkailla kesällä!
T. lukijasi Kirsi

nakymatonninni
Liittynyt3.12.2015

Hei, Kirsi! 

Kiitos, kiitos.  :) Reissumme oli valehtelematta yksi mukavimmista koko kesänä. Mekin kävimme Puuvillassa, mutta pannukakkuja emme ehtineet maistelemaan. Ensi kerralla sitten, - kiitos vinkistä ;)  Yyteri on kyllä kaunis paikka, täynnä aktiviteettejä, joissa vaan taivas on rajana.  Sopii kaikille ikäryhmille.  Mukavaa alkusyksyä sinulle & perheellesi! 

-Ninni- 

- Ninni - / Pisaran verran poikkeavampi

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Näppiksen takana kirjoittelee; 

30-vuotias harvinaisen sairauden kanssa elävä nainen, joka rakastaa hyvää ruokaa, musiikkia ja kaikkea kesään liittyvää rakasta avomiestään unohtamatta. Nainen joka unelmoi suurista, pitää kaikesta tyttömäisestä ja ihastuu ja innostuu välillä asiasta kuin asiasta liiankin kanssa. Mutta ennenkaikkea ihminen jonka toinen nimi voisi olla aitous, ja joka haluaa kyseenalaistaa juttuja ja haastaa itseään mahdollisimman useasti, mahdollisimman monipuolisella otteella. Ihan vaan "pisaran verran"

Tervetuloa moninaiseen arkeeni!

 

 

Blogiarkisto

Instagram