Kirjoitukset avainsanalla Loma

Yritin jokin aika sitten postata tänne pitkänkin päivityksen , mutta pienen hengenvedon verran herpaantui huomioni kesken kirjoittamisen , eikä tarvittu kuin pieni yhteyshäiriö netissä juuri silloin- ja sivu ei ollut tietenkään tallentunut. Sinne meni koko hengentuote ja motivaatio vasta menikin (vaikka moka oli siis ihan oma, unohdin että tämä ei itsestään tallenna tietyin väliajoin tätä kirjoittamista, vaan pitää muistaa ihan itse klikkailla tallenna-painiketta).

"Ketä nämä meidän kuulumiset nyt edes kiinnostaa, kun nämä on vaan näitä kotojuttuja."

No mutta täällä sitä mennään, heinäkuun loppupuolella ja vissiin sitä pitäisi kesästä sitten yhteenvetona kertoa jotain, vaikka vähän täytyy miettiä että mitä. Ketä nämä meidän kuulumiset nyt edes kiinnostaa, kun nämä on vaan näitä kotojuttuja.

Kesä on kyllä mennyt nopeaan, mutta on se sitten elettykin täysillä. Sillä tavalla meidän tyylillä täysillä. Ei ole ollut raskasta, vaikka viimepäivät ovat olleet kuumia kuin pätsi (nyt pitäisi olla vähän miellyttävämpi ilma kuulemma, sitä odotellessa tässä hiki tursuten, EDIT , ilma kyllä viileni mukavaan +22 asteeseen, kun kävin tarkistamassa mittarista, sehän on kymmenen astetta viileämpää kuin mitä täällä oli!).

Tämä meidän perheen kesäloma on ollut varmaan hyvin erilainen , kuin kaikki someperheiden somepäivitykset antavat ymmärtää että pitäisi olla, - me ei olla "käyty juuri missään" ihan oikeasti, eikä vain sanomalla niin ja samaan hengenvetoon luetellen kaikki huvivemputtimet missä ollaan rampattu läpi kesän (kuten yllättävän moni tuntuu tekevän ja se vähän ahdistaa). "Mutta kun eihän se nyt ole mitään joku Särkänniemi". No on se. Meille ainakin on, ei se ole jokakesäistä huvia todellakaan. Meillä ei ole myöskään ollut mökkilomia eikä mummuloita. 

Mutta sensijaan meillä on ollut loputonta uimista, omassa ja muissa lähiseudun rannoissa, kelillä kuin kelillä. On ollut makkaranpaistoa ja tillintuoksuisia uusia perunoita , on ollut niitä isoimpia palloja jäätelökioskilla joita on syöty kilpaa auringonpaahteen kanssa ja on ollut vaahtokarkkien pilkuntarkkaa grillaamista täydellisen rapsakoiksi keskellä hämärää kesäyötä. On ostettu laatikollinen mansikoita ja syöty ne kaikki ilman pakastamisen häivääkään. On levitetty patjoja talon viileimmille paikoille ja nukahdettu vasta aamuyöstä, eikä kellään ole ollut kiire mihinkään.

On kuunneltu musiikkia yhdessä, yhtä aikaa ja vuoronperään, juteltu paljon kaikesta mahdollisesta. Lapset eivät ole juurikaan kahinoineet (keskenäänkään) ja muutenkin elämä on ollut todellista vastapainoa sille aikataulujen ja kaiken muun määrittelemälle arjelle ( joka kohta pian taas alkaa). Kunpa osattaisiin olla rakentavan rentoja keskustelijoita myös silloin.

ihminen on niin paljon kaikkea, välillä sitä on tukka sekaisin ja silmät sikkurassa ja välillä ei 

 

"Kunpa osattaisiin olla rakentavan rentoja keskustelijoita myös silloin."

Paljon on myös tehty sellaista mitä ei olla ennen tehty, vaikka ei olla mitään sellaisia erityisiä (erilaisia) elämyksiä hakemalla haettukaan! Ollaan melottu niillä kajakeilla (osalle pojista tämä oli jo tuttua koulun retkiltä)  ja ollaan myös osallistuttu Koko Suomi Saunoo - saunapäivään viime lauantaina , kun käytiin tuossa Kyläseuran rannassa viettämässä ihan kesän ihanin päivä ikinä! Pakattiin eväät kylmälaukkuun ja vietettiin siellä koivujen katveessa leppoisassa rantamaisemassa koko päivä uiden ja ihanassa "vankkuri"-saunassa sanoen, jossa olikin muuten niin pehmeät löylyt, että en ihan heti muista parempaa kokeneeni. Ollaan myös kokeilevasti (ja onnistuneella lopputuloksella!) kokattu intialaista ruokaa kotona ja kokeiltu muutenkin vähän erilaisia reseptejä , kun tuntuu , että nämä lapset ovat kyllä valmiita maistamaan melkein mitä vaan. (Se yli kaksi vuosikymmentä kestänyt pikkulapsivaihe, jossa tehdään niitä noin kahta ruokalajia jotka varmuudella menee kaikille,  on siis taakse jäämässä tältäkin osalta).

No mutta, vielä on hetki kuitenkin tätä lomaa jäljellä, miten sitten arki menee, on täysin herran huomassa, mutta yhtään en suostu etukäteen stressaamaan. Elämä kyllä kantaa, otetaan asia kerrallaan, niin eiköhän tästä aivan hyvä syksy sukeudu. Nyt kuitenkin vielä on tämä kesä ja aurinko ja pitkät illat ja hitaat aamut  - ja siitä nautitaan, vaikka tuo luonnon vihreys onkin jo sellainen vähän lannistunut väriltään , tiedättehän ja osa koivuista on näkynyt jo keltaisina pelkän kuivuuden vuoksikin. Ja entä ne linnut? Kevään ja kesän parhaimpia asioita on ehdottomasti se tauoton lintujen sirkutus, jota rakastan erityisesti tällä meidän puustoisella metsikkötontilla. Ne äänet vie suoraan lapsuuteen ja tallustelemaan varvastossut plätkyen kuivana ratisevaan tienreunaheinikkoon, lintujen livertäessä korkealla pellon yläpuolisella taivaalla. Heinäsirkat sirisevät ja kesä on niin siinä. Tässä vaiheessa loppukesää linnut ovat kuitenkin melkoisen hiljaa ja se tuntuu aina yhtä pysäyttävältä minusta. Jotenkin siihen joka vuosi havahduin ja joka vuosi vähän alakuloilen sen vuoksi.  Tosin viime yönä olin kuulevinani parin yölinnun kapean vienoa huutelua, mikä olikin kyllä kaunista kun pysähdyin sitä pihamaalla kuuntelemaan, toinen sieltä jotain sanoi pidemmin, toinen vastasi vähän lyhyemmin takaisin . Ja niin, onhan meillä sitten nämä astetta isommat laulajat : tänäkin aamuna kurjet huuteli jostakin herätyskellon lailla minut virheiden kirjoihin , en kyllä ole varma missä olivat "parkissa" kun tuo joki kantaa ääniä kyllä kauempaakin, että olivatko naapuripellolla vai joen toisella puolella.

Mitäs teidän kesään kuuluu? Toivottavasti olette saaneet akkuja ladattua ja saaneet sellaisen positiivisen luoton tulevaan, vaikka olisikin juuri nyt vaikea sitä nähdä. Tuntuu, että ihmiset kokevat paineita jopa rentoutumisesta nykyään (minäkin mukaan luettuna) ja siihen haluaisin sanoa että uskalletaanhan olla rohkeasti ihan tavallisia omia itsejämme. Ollaan myös armollista itseillemme - vaaditaan itseiltämme vähemmän ja välitetään myös  vähemmän miten media meitä ohjailee näkemään "oikein eletyn" elämän, loman, tämän kesän. Meillä jokaisella tämä kesä kuitenkin tässä on ja jokainen meistä tekee siitä parhaansa niillä resursseilla jotka on saatavilla. Kenenkään asia ei ole määrittää mikä siitä tekee "riittävän" tai miten paljon mitäkin toimintaa on vasta tarpeeksi esimerkiksi lapsille.

" Meillä jokaisella tämä kesä kuitenkin tässä on "

P.s. Se edellinen hukkaspiiloon mennyt postaus oli siitä reissustani, kerron siitä sitten toisella kertaa mutta laitan nyt tähän kuitenkin yhden tunnelmakuvan sieltäkin Gloucesterin Katedraalista .

Ai niin ja olinhan myös Ed Sheeranin konsertissa:

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla