Ensin arvontaan. Kiitos kaikille lukijoille, jakajille, tykkääjille, seuraajille ja teille, jotka kommentoitte juttujani. Twist-leikit arvonnan voitti Katariina Untamo.

Sitten siihen yllytyshulluuteen. Kirjoitan lyhyen lomapostauksen yleisön pyynnöstä. Siihen ei juurikaan hulluutta tarvita, mutta yllytystä kyllä. Varsinaiseen lomahommaan tarvittiin molempia.

Olen useana kesänä ollut Oriveden opistolla kirjoittajakurssilla niin sanotulla perheenäidin aktiivilomalla. Tätä nykyä kirjoitan romaaniani omassa työhuoneessani ja saan palautteen muutamilta esilukijoilta sekä kustannustoimittajalta. Silti lähdin taas Orivedelle.

Yllytyshulluna ilmoittauduin Stand up -kurssille, vaikka se jännitti ihan pirusti. Uuh! mihin mä olen taas itseni tunkemassa? Mitä peeveliä mä olen tekemässä?

Etukäteen epäilytti, mutta minä uskalsin

Kurssin lopussa vedin elämäni ensimmäisen viisiminuuttisen lavakoomikkona ja stagella (= luokan edessä) oli hauskaa. Meno oli hervotonta siksi, että samassa huoneessa oli 15 muuta yhtä pöhköä. Mukaan lukien opettajamme Anitta Iso A. Läppä lensi ja naurettua tuli enemmän kuin aikoihin. Samalla tuli todennettua se, kuinka vaikeaa on olla hauska jos sitä oikein suunnittelee.

Muille nauraminen on ihan helppoa. Toisen arvosteleminen on vielä helpompaa. Se, että oppii nauramaan itselleen, on opettelemisen arvoinen juttu.  Se vapauttaa nauttimaan elämästä.

”Nauru pidentää ikää” - sanotaan. Minulle on aivan sama pitääkö tuo sanonta paikkaansa, sillä paljon naurettu elämä on parempi vaihtoehto kuin pitkä ja katkera kärvistely.

Haluan ajatella, että sanonta ”itku pitkästä ilosta” tarkoittaa onnenkyyneleitä ja lapsena sanonnalle keksitty jatke …pieru kauan naurajasta tarkoittaa samaa kuin se, mitä kurssilla tapahtui: meinasi tulla pissat housuun ja räkä valui nenästä, koska nauratti niin ihanasti.

Kurssille lähtiessäni sanoin itselleni ja muille, että en minä koskaan mitään esiintymään rupea. Kunhan vaan pistän itseni koville, oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja sillai. Mutta mistä sen tietää, kun sattuu olemaan yllytyshullu ihminen ja aviomieskin kannustaa. Kääk! lopetetaan tähän ja jatketaan elo-syyskuussa, kuten oli puhetta.   

Nyt on kesää vielä jäljellä. Hakeutukaa porukoihin, joissa saa nauraa hyväntahtoista naurua. 

Kommentit (4)

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Kiitos sinulle "tykkään stand upista" ja pahoittelut, että vastailen vasta nyt. Rupean pikkuhiljaa kuoriutumaan kesäolostani ja palailen blogin äärelle lähiviikkoina. 

Pulina Elli
Liittynyt7.3.2016

Kiitos Murehtija. Hauska kuulla, että teksteissä olisi jutunjuurta lavallekin. Pistän ajatuksen hautumaan. Kiva, että säkin olet ollut Orivedellä:)

Seuraa 

Elina Pulli kirjoittaa naisena ja äitinä olemisesta, tyhjästä pesästä ja siitä, ettei rintasyöpäkokemuksensa jälkeen suostu pelkäämään enää mitään. Ei edes vanhojen muistelua tai haikeutta kaikuvia huoneita, eikä varsinkaan epäonnistumisia. Joskus Pulina Ellille saattaa tulla pakottava tarve kirjoittaa myös varhaiskasvatuksesta, pienistä lapsista ja liikkumisesta.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat