Matkoilta täytyy tuoda tuliaisia jos vain mahdollista. Helsingissä eilen suunnitelmani olivat aluksi toiset, mutta kohtalon oikusta käväisin Kirpputori Domilla Mannerheimintie 40 ja tämä rasia sattui heti silmääni. Rasia on varmasti kokoelmani halvin ja pienin. Kolikkopussista annoin puolikkaan euron ja mitä sain tilalle?

Tällaisessa on säilytetty kirjoituskoneen värinauhaa. Tämä edustaa siis kaikin puolin mennyttä maailmaa,  ei ole enää kirjoituskoneita, ei värinauhoja. Hämärästi muistan, että olen joskus asetellut kirjoituskoneeseen mustaa rullaa.  Lempikorvakoruni löytävät tämän lepopaikan aikanaan kun matkustavat samaan kaupunkiin.

Keräilijä joutuu silloin tällöin yllättäviin tilanteisiin. Kolme päivää vihreän rasian hankkimisen jälkeen tapahtuu jotain mitä ei pitäisi tapahtua. Paraisilla oli tänään 12.6. pihakirppispäivät ja viimeinen kohde oli osto- ja myyntiliike. Suoraan ovelta näkyy sama rasia sinisenä. Täytyy vain todeta kaksin aina kaunihimpi. Päivitetty 12.6.2016

 

 

 

 

Kommentit (2)

Puolimaalainen
Liittynyt6.3.2016

On kivaa, että samanhenkisiä ihmisiä löytyy, elämässä täytyy olla arjen estetiikkaa. Kauneudesta saa myös voimaa.

Seuraa 

Olen keräilijäluonne, pidän vanhoista tavaroista ja taloista. Asun kaupungissa mutta vietän vapaa-aikaa maalla.

Sykähdyttävät esineet eivät ole välttämättä kalliita vaan niissä on se jokin selittämätön joka vetoaa juuri minuun.