Viime viikot meillä on riehunut influenssa ja kaikki muut mahdolliset lastentaudit. Joku on ollut vuoronperään kuumeessa ja kipeänä. Yöt on mennyt valvoessa ja kotona on haahuillut neljä zombia pyykkivuorien takana. Olen istunut lohduttavana sylinä sohvalla kaksi viikkoa ja pieni sekamelska ympärillä on tullut tutuksi. Kotona on raikunut kiukku, itku, nauru ja ilo vuoronperään. Elämää, jonka sivussa se oma aika on unohtunut kokonaan.
Asialle oli tehtävä jotain, kiireesti. Jos äiti on onnellinen, myös lapsi on onnellinen. Enkä tarkoita, että kokoajan pitäisi olla ihanaa ja hauskaa. Kyllä sen omasta olosta huomaa, koska pieni hetki itsensä kanssa tulisi tarpeeseen. Että jaksaa olla taas se arjen kantava voima ja lohduttava syli. Enkä kaipaa rellestystä, meteliä tai suuria suunnitelmia. Vaan rauhaa ja lepoa, yksin tai ystävien kanssa.
Ja juurikin siihen oikeaan hetkeen saatiin kutsu tutustumaan Haikon Kartanoon ja vanhan Porvoon joulunavaukseen. Vähempikin olisi riittänyt, mutta otan ilolla kaiken vastaan. Luvassa on ystävien kanssa lilluttelua Haikon Kartanon kylpylän kuumavesialtaassa "tähtitaivaan" alla. Kuohuviiniaamiainen (°oivoi°), herkuttelua, hemmottelua, sisustuskauppoja ja varmasti yömyöhään venyviä terapeuttisia keskusteluita.
Luulen ja toivon, että kotiin viikonlopun jälkeen palaa levännyt äiti- joka taas jaksaa arjessakin ihan uudella energialla! Lähtölaskenta lomaan on alkanut- instagramissa voit seurata meidän reissua, klik. Porvoo, täältä tullaan, ihan ensimmäistä kertaa ikinä! :)
Voi teilläpä on sairasteltu kovasti! Ihana kun pääset hengähtämään♥ jouluinen Porvoo on niin kaunis ja Haikon kartano upea! Juuri vuosi sitten oltiin ystävien kanssa siellä. Ihanaa reissua♥