Mitä tapahtuikaan viikonloppuna..
Joskus on mukava yllättää ystävä oikein toden teolla! :) Viikonloppuun sisältyi kylpylää, ravintolaa, mökkeilyä, pellolla kirmailua ja herkuttelua! Juoneen olin juoninut myös miehet lastenhoidon merkeissä ja pääsimpähän itsekin nauttimaan yllätyksestä! ;) Kova paluu arkeen koitti tänään, sopeutumisvaikeuksia on vielä ilmoilla!
Halauksin, Anni
Lauantaina vietetään lapsettomien lauantaita, sunnuntaina juhlitaan äitienpäivää..
Äitienpäivä on päivistä sellainen, joka herättelee niin paljon tunteita. Jokapuolella alkaa jo hyvissä ajoin äitienpäivän mainostaminen, liputtaminen ja hehkuttaminen.Yksi uusi kaupallinen juhlapyhä kaikkien muiden juhlien rinnalla?
Suurin syy siihen, että äitienpäivä nostaa niin paljon tunteita pintaan on se, että äidiksi tuleminen ei ole ollut todellakaan itsestäänselvyys. Jokaisella kerralla, kun äitienpäivä lähestyy, tunnen suurta kiitollisuutta omista lapsistani ja siitä, että olen saanut kokea äidiksi tulemisen. Tunnen myös isoa kiitollisuutta siitä, että pystyn tarjoamaan kodin kahdelle lapselle ja saan olla äitinä sekä sijaisäitinä.
Äitienpäivään liittyy paljon tunteita menetyksistä, muistoja niistä hetkistä kun ajattelin, että äitiys on jotain, jota ei ehkä minulle ikinä suoda. Kuinka paljon sitä toivoi, että joskus vain saisi rutistaa lapset kainaloonsa ja helliä. Lapsi on niin suuri lahja ja äidiksi tuleminen ihme, että siitä ei voi ylpeillä. Varsinkin silloin, kun on kerran menettänyt jotain, osaa ajatella, että äitienpäivä on koko vuoden päivistä yksi. Äitiyden ei pitäisi olla mikään naiseuden mittari ja jokaisen naisen tulisi saada olla yhtä arvokas äitiydestä riippumatta. Huomenna vietetään lapsettomien lauantaita, sunnuntaina juhlitaan äitienpäivää.
Meillä eletään keväinen viikonloppu yhdessä herkutellen ja toistemme seurasta nauttien. Taidan silti syödä vähän kakkua ja odotan jännityksellä tyttären kerhossa tekemää ensimmäistä äitienpäiväkorttia (josta olen kuullut jo paljon puhuttavan). ;) Ihmeelliseltä ja maailman suurimmalta lahjalta tuntuu kuitenkin päivän touhuista väsyneen pienet kädet kietotuneena kaulan ympärille ja kuiskaus korvaan; "äiti!".
Hetken ajatuksen haluan myös suoda niille, jotka pelkäävät lapsensa menettämisen puolesta tälläkin hetkellä tai niille, joille lapsen saaminen on vielä haaveissa. Tässä videossa kahdeksan naista kertoo, kuinka eri valoissa äitienpäivä näyttäytyy jokaiselle naiselle. Pääset videoon tästä, KLIK.
Halauksin, Anni
Pelargoniat ovat vieneet sydämeni täysin. Rakastuminen mummolan suosikkikukkaan tapahtui jo muutama vuosi sitten!
Ensimmäisen äidiltäni saadun pelargonian jälkeen olin mennyttä.. Pikkuhiljaa niitä alkoi hiipiä meille lisää, jokaista erilaista sorttia. Riippa-, tähti-, enkeli- miniatyyri- ja jalopelargonit valtasivat ikkunalaudat ja roikkuivat kuistin katosta. Kuistilla mummolasta tuttu tuoksu tervehti ensimmäisenä, pelargonioihin ei voinut olla huumaantumatta!
Autotallissa ja ikkunalaudoilla sisällä talvehtineet pelargoniat on nostettu taas kuistille. Yksi askel kohti kesää! Osa pelargonioista alkaa jo kukkia ja ne kukkivat läpi kesän lokakuuhun asti. Kukan saa välillä antaa kuivahtaa, mutta kuivia lehtiä saa aina ohimennessään napsia. Kuisti on niille ihanteellinen paikka, koska ne rakastavat valoa ja lämpöä. Keväällä pelargonia latvotaan, jotta niistä tulee taas tuuheat ja tarkoitus olisi ottaa autotallissa talvehtineista uusia pistokkaita.
Ulos pelargoniat pääsevät pikkuhiljaa, yöpakkasten mentyä. Myös pieniä taimia on ulkoilutettu vähän kerrallaan, jotta ne kestävät siirron trukkilavoille. Kuisti alkaa olla täynnä "elämää". Pieni neiti tykkää siellä kovasti hääriä apuna. Rakkaus pelargonioihin taitaa olla jo syntynyt! ;)
Blogin mobiilisivuille pääset tästä, klik.
Halauksin, Anni
Pelargoniat ovat kyllä ihania, helppo hoitoisia ja kestävät paahteisessakin paikassa =)
Terveisin
Suski (Lehtorinteen elämää)
Minäkin pidän pelargonioista ja samanlainen rakastuminen kuin sinä kuvaat, minulla syttyi viime vuonna. Aikaisemminkin olen pitänyt pelargonioista kovasti, mutta nykyään olen ihan hullaantunut niihin. Minulla kuivui talvehtimassa olleet, joten en ole tuonut niitä auringonvaloon. Mahtaisikohan ne vielä lähteä?
Kun tulee lämpimämpää, meinaan ostaa uusia -ja paljon!
T. Noora/Täti Tomera
Ihanat pelargoniat ja suloinen pikkuapulainen :)
Marru... matkanvarrelta
Pelargoniat ovat ihania. Aion hullaantua niihin sitten kun joskus on tilaa niille.
Minna-Liisa (metsäkukkia.)
Jokaisella varmasti on joku paikka, jossa mieli rauhoittuu ja luovuus saa uutta tilaa kasvaa!
Viikonloppuna käytiin laittamassa mökkiä kesäkuntoon ja suljettiin läppärit, kännykät ja nautittiin toistemme seurasta. Pitkät pellot ja järvimaisema on aina olleet maisemia, jossa omien ajatusten kuuleminen on astetta helpompaa. En tiedä, olisiko niin, jos se maisema olisi jokapäiväistä arkea. Sitäkin on joskus haaveiltu, nimittäin muuttoa maalle.. Mietitty päämme puhki ja ehkä "romantisoitu" vähän liiankin ruususiin unelmiin! Pitkä talvi ja etäisyydet ystävien luokse voisi olla sitten kuitenkin liikaa.. Mutta koskaan en sano ei koskaan! ;)
Mutta onneksi on niitä paikkoja, jonne voi paeta ja antaa tuulen hulmuta hiuksiin.. Lähteä veneellä kohti pikkuista saarta ja unohtaa koko kaupungin vilinä ja hälinä. Keskittyä vain saunan lämmittämiseen ja olla vapaa ajasta.
"Muistatko sen lapsuuden kesän, kun aamut tuoksuivat hunajalle.
Kun jalat kastuivat ruohikossa, eikä mikään ollut hetkeä tärkeämpää.
Minä muistan myös sateenkaaren, pellon yllä luona kivipaaden,
soutuveneen uponneena kaislikossa ja niityn joka usvaan häviää.."
Mukavaa alkanutta viikkoa jokaiselle!
Halauksin, Anni
Sama täällä, kaupungissa kun asutaan, niin mikään ei ole ihanampaa kuin päästä välillä maalle sukuloimaan, ja jos hyvin käy, niin tuttujen kesämökille saunomaan ja makkaraa paistamaan! :)
Kuluneen vuoden aikana on luonnossa lenkkeily tullut minulle koko ajan tärkeämmäksi stressinpurku keinoksi. ;) Mikään ei voita raikkaan tuulen huminaa ja aamulintujen laulua varsinkin näin keväällä! <3
PIenetkin asiat voivat olla itselle todella tärkeitä! :)
Auringonsäteitä Sinunkin päivääsi! :)
Sama täällä, kaupungissa kun asutaan, niin mikään ei ole ihanampaa kuin päästä välillä maalle sukuloimaan, ja jos hyvin käy, niin tuttujen kesämökille saunomaan ja makkaraa paistamaan! :)
Kuluneen vuoden aikana on luonnossa lenkkeily tullut minulle koko ajan tärkeämmäksi stressinpurku keinoksi. ;) Mikään ei voita raikkaan tuulen huminaa ja aamulintujen laulua varsinkin näin keväällä! <3
PIenetkin asiat voivat olla itselle todella tärkeitä! :)Auringonsäteitä Sinunkin päivääsi! :)
P.S Emppu Iloa & Unelmaa-blogista ;)
Anni Lehto on intohimoinen DIY-ideoiden toteuttaja ja ammatiltaan kädentaitojen ohjaaja. Huvikumpu-blogista löydät ideat suloisimpiin juhliin, leivontaan ja koristeluun. Kesällä pihan keittiöpuutarha herää eloon ja pihan lettuliiterissä valmistuvat parhaat herkut! Välillä blogissa piipahdetaan sisustuspuodeissa, reissuilla ja käsityötapahtumissa. Huvikummussa asustaa myös remppataitoinen mies, kolme lasta, Lilli-kissa ja Ransu-koira.
Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.
