Lapsettomuudesta ei vieläkään uskalleta puhua, voi olla kuitenkin vapauttavaa sanoa ne vaikeatkin asiat ääneen..

Ensiksi, kiitos ihan jokaiselle edelliseen lapsettomuus postaukseen kommentoineelle. Aihe herätti paljon keskustelua. Sain myös paljon postia, että aiheesta ei vieläkään uskalleta puhua ääneen. Mietinkin, että miksei? On toki totta, että aihe on niin henkilökohtainen, että siitä puhuminen saattaa satuttaa ihan liikaa. Eikä tarvitsekaan puhua, jos ei siihen ole valmis. Muistan itsekin hyvin, kuinka paljon satutti kolmen lapsettoman vuoden aikana, jos joku tuli utelemaan; "koskas teille on tulossa vauva?" Ihan kuin se aihe olisi jokaisen omaisuutta, keskellä kirkasta päivää marketissa. Eikä siihen oikein ollut edes siinä tilanteessa vastausta. Ei ollut kuin toivo siitä, että jollain tavalla ainakin joskus olisi..

Nyt kahden lapsen äitinä, toisen mahassa kasvatetun ja toisen sydämessä odotetun, uskallan puhua aiheesta jo paremmin. On vapauttavaa sanoa ne vaikeatkin asiat ääneen. Yllätys oli kuitenkin itsellekin suuri, kun ymmärsi, ettei lapsettomuuden jättämät arvet parane edes lasten saamisen myötä. Ei ole mitään arvokkaampaa ja odotetumpaa, kuin nuo kaksi lasta. Eikä ihan pikku kiukkujakaan jaksa aina ottaa niin vakavasti! Jokainen niitä vastoinkäymisiä elämässään joskus kohtaa ja toivon, että lapseni uskaltavat myös puhua vaikeistakin asioista aikanaan. Iloista ja suruista, että olisi joku, jonka kanssa puolittaa huolet. Ehkä se elämän rosoisuus, tekeekin siitä täydellisen, juuri sellaisenaan.

 

On liikuttavaa katsella, kuinka oma tyttö on alkanut hoitamaan omia nukkejaan. Nukkejen kanssa mennään nukkumaan, suihkuun ja niillä on tarkat ruoka ajat! Äitiyden ja varmasti isyydenkin juuret ovat jo niin syvällä. Tyttö on jopa ilmoittanut, että aikanaan hänellä on viisi lasta, jotka kulkevat perässään! Toivon sydämeni kyllyydestä, että näin tapahtuu, jos se haave vielä aikuisuudessa kulkee mukana!

Tässä laulussa on niin koskettavat sanat ja tahdonkin sen myötä toivottaa jokaiselle mukavaa viikonloppua! "Elämä on varjoa ja valoa, joskus se kyynelin tiristää, kun kurkkua kiristää. Elämä on sekoitus onnea, ja surullisia vaiheita, meil on täydellinen elämä..." Ihanaa viikonloppua jokaiselle ja tervetuloa uudet lukijat seuraamaan blogia! Täällä siirrytään "kepeämpiin" aiheisiin ja lähdetään elokuviin katsomaan Onnelia ja Annelia lasten kanssa!

Halauksin, Anni

Kommentit (2)

Vierailija

Kaunis, koskettava postaus <3 Niin monen ystävän lapsettomuus tilannetta läheltä seuranneena olen erittäin iloinen, että kaikki he ovat myös saaneet vauvahaaveen vihdoin toteen useiden vuosien tuloksena. Ihana, että myös teillä on kaksi kullannuppua <3 Omista kiitollinen myös <3 Tuo biisi on aivan ihana! Terkuin Jonna

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Anni Lehto on intohimoinen DIY-ideoiden toteuttaja ja ammatiltaan kädentaitojen ohjaaja. Huvikumpu-blogista löydät ideat suloisimpiin juhliin, leivontaan ja koristeluun. Kesällä pihan keittiöpuutarha herää eloon ja pihan lettuliiterissä valmistuvat parhaat herkut! Välillä blogissa piipahdetaan sisustuspuodeissa, reissuilla ja käsityötapahtumissa. Huvikummussa asustaa myös remppataitoinen mies, kolme lasta, Lilli-kissa ja Ransu-koira. 

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiinBloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012

Instagram