Se ei ole vain hetken huumaa

Se on nuotion hehku hiljainen

ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt

Se ei kuole, kun maassa on routa.

Se kestää arjet ja pehmeät yöt,

Se kestää, on myrsky tai pouta. 

kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.

Joka päivä ne sinulle lahjoitan,

jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin

ja aika tuo murheita tupaan,

pidän kädestä sinua silloinkin,

yhä rakastaa sinua lupaan. 

jos ehdimme korkeaan ikään.

Olet edelleen minulle suloisin,

ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat

taikka kumaraan selkäsi taipuu.

Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,

taas polvilleen rakkaus taipuu."

A-M Kaskinen