Odotin jännityksellä tätä päivää, sillä postiluukkuun tupsahti meistä kirjoitettu henkilökohtainen juttu.  Jutun lukeminen avasi uskomattoman tunneryöpyn, sillä ehkä ensimmäistä kertaa ikinä uskalsin sanoa kaiken ääneen. Kun luki jutusta meidän perheen tarinaa yli kymmenen vuotta taaksepäin, ymmärsi ja muisti millaisessa myllerryksessä on ollut ja elänyt.

Rakastuminen, keskenmenot, oman tyttären syntymä, sairastuminen ja sijaisvanhemmuus. Kaikki saman otsikon alle kirjoitettuna- se pysäytti ja itketti. Ei ole ihme, että menettämisen pelko on kuiskutellut välillä olkapäiden takana ja vasta viime päivinä on uskaltanut antaa itselleen luvan olla onnellinen. Se on vienyt aikaa, enkä koe olevani siinä vieläkään mestari. Välillä pitää muistuttaa itseään ja antaa lupa kaikkeen hyvään ympärillä.

Olen mahdottoman onnellinen juuri nyt. Meinasin pakahtua onnelliseen hymyyn viimeksi, kun kuulin pienen huudon ovelta; äiti täällä on sulle yllätys!" Ja ovella vastassa nuorimmainen käsissään kesän viimeiset kukkaset. Olen yllättänyt itseni usein miettimästä; "mitä, jos olisi käynytkin toisin?". Selvittiin silti ja nyt on meillä kaikki hyvin. Kaksi tervettä lasta ja me.

Joskus itkin itseni uneen ajatellen, etten saa ikinä rutistaa lapsia syliini tai nuuskuttella vastasyntyneen varpaita. Tuntui, että äitiyden onni on jotain mahdottoman kaukaista. Ei jaksanut edes herätä uuteen aamuun ja mikään ei tuntunut kauniilta maailmassa. Sitten kun se onni vihdoin meille suotiin, sairastuin aivokalvontulehdukseen. Pelkäsin, että tyttö joutuu kasvamaan ilman äitiä. Se oli pahin pelko kaikista. Että oma lapsi jäisi ilman suojelusta ja vanhempaa. Ja vieläkin pelkään aina välillä.

Mutta olen koittanut kääntää pelon vahvuudeksi. Olla onnellinen siitä, mitä nyt on. Sillä tiedän, että kaikki on katoavaista. Tieto siitä, että mikään ei ole pysyvää ja tämä hetki on ainutlaatuinen, odotettu ja kaunis auttaa myös jaksamaan. Toista kertaa ei tule, eikä hetkeä saa elää enää ikinä uudelleen. Meillä on mahdollisuus tehdä ja kokea yhdessä vaikka mitä- juuri nyt. Samaan ajatukseen olen oppinut myös sijaisvanhemmuuden kautta- kaikki lapset ovat vain lainaa. Se mistä on tulossa tai mihin on menossa ei loppujen lopuksi paina vaakakupissa niin paljon. Verrattuna siihen, mitä on nyt.

Aamuun on mukava herätä odottaen ja suunnitelleen asioita joita yhdessä saa tehdä. Tahdon antaa perheelle ja lapsille kaiken mahdollisen ajan, olla läsnä niin paljon kuin ikinä kykenen. Pieni lapsi kasvaa hujauksessa aikuiseksi ja se syksy yllättää joka vuosi aina yhtä lailla. Olen onnellinen, kun saan toteuttaa vihdoin kaikkea lasten kanssa. Katsella, kun lapset nauttivat omista askarteluistaan ja toteuttavat itseään. Lapsille toivon antavan kokemuksen siitä, että jaksoin olla läsnä ja kuunnella. Välillä pitää silti muistuttaa itselleen, että riittää kyllä tällaisena kun on. Lastenhuoneeseen olen tahtonut tehdä maailman joka innostaa leikkimään. Antaa mielikuvitukselle siivet. 

(Matto: huopapallomatto, blogiyhteistyö. Kuvauksen mekot: Lumoan, blogiyhteistyö. Askartelumateriaalit: Sinelli, blogiyhteistyö, Paketointiteipit: Teippitarha, blogiyhteistyö) 

Leikkikeittiö lastenhuoneeseen tehtiin yhdessä. Käyttäen remontista ylijääneitä lautoja ja materiaaleja. Kaapisto on hankittu Ikeasta ja maalattu valkoiseksi. Muut huonekalut ja astiat kirppikseltä. On ollut mukava huomata, kuinka pikkuinen keittiö innostaa kahvila, koti ja kauppaleikkeihin. Synttäreillä se on muutunut ongintapaikaksi. Jokainen aamu kahvilassa käy kuhina ja voin kertoa, että muutamana viikonloppuaamuna olen kiittänyt tätä rakennelmaa. Sillä vanhemmat ovat saaneet myös levähtää hieman pidempään ja sänkyyn on tarjoiltu lasten toimesta vaikka mitä herkkuja..

Nappaa tästä ohjeet lekkkikeittiöön;
Leveys n.1,3m. Syvyys n.1,7m, pinta-ala n.2,2m2.
Katos leikkikeittiöön: 
kankaan koko n. 3,3m2 (1650x2050), lasketaan taitoksen tekemiseen rungon ympäri n.12cm ylimääräistä.
Runko:
mitallistettu 48x48 puutavara, n.10-12m
Pintamateriaalit (verhoilu):
Sahatavara kuusi 22x100, n.18m. Karhean pinnan takia kannattaa hioa ennen maalausta. Tämän tilalla voi myös käyttää esim. sisäkäyttöön tarkoitettua puupanelia ym...
Pintamateriaalit (tiski):
Sahatavara kuusi 22x150, n. 5m. Karhean pinnan takia kannattaa hioa ennen maalausta.
Kokoamiseen:
Yleisruuvi 4,5-5,0x70mm n. 20kpl ja kulmarautoja ruuveineen liitoksiin.
Kokoamisen ja maalauksen jälkeen pingotetaan katekangas rungon päälle ja kiinnitetään nitojalla. Maalaamiseen voi käyttää esim. remonttimaalia. Mielellään sellaista joka on helppo puhdistaa ja kestää leikissä. (markkinavalot Bauhaus)

Lisää ohjeita blogiin tulossa koristeista, joulujutuista ja askareista!

Kommentit (10)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Anni Lehto on intohimoinen DIY-ideoiden toteuttaja ja ammatiltaan kädentaitojen ohjaaja. Huvikumpu-blogista löydät ideat suloisimpiin juhliin, leivontaan ja koristeluun. Kesällä pihan keittiöpuutarha herää eloon ja pihan lettuliiterissä valmistuvat parhaat herkut! Välillä blogissa piipahdetaan sisustuspuodeissa, reissuilla ja käsityötapahtumissa.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiinBloggaajaan saat yhteyden tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012

Instagram