Kirjoitukset avainsanalla keski-ikä

Lueskelin tässä näitä kirjoituksiani, ja täytyy sanoa, että aika tapahtumarikas vuosi on takana. 

Keski-ikää  olen pohdiskellut pariinkiin otteeseen. Johtunee tästä keski-iästä :). Ystäväni täyttää neljäkymmentä lauantaina. Eilen juuri mietin, että VASTA neljäkymmentä, Olen neljäkymmentäseitsemän ja puoli, ja omista nelikymppisistä tuntuu olevan ikuisuus! Vaihdevuodet olivat silloin vielä kaukainen asia, nyt ne ovat selvästi aivan nurkan takana! Lapset ovat täysi-ikäisiä muutamien vuosien päästä, nelikymppisenä vielä pieniä alakoululaisia. Voi miten aika rientää!

Alkuvuodesta jäin sinkuksi, jokusen kuukauden seurustelun jälkeen. Se oli kyllä iso helpotus. Keväällä olenkin pohdiskellut kovasti tätä sinkkuutta. Kirjoitukseni sinkkukuopasta oli aika suosittu :). Tinderiä tuli kokeiltua myös, koemielessä. Tosin tiesin etukäteen, ettei se ole minun juttuni. Jotenkin mittani tuli täyteen miehiin. Kuinka kohdalleni onkin aina sattunut sellaisia "älä tule lähelle" -miehiä. Tosin viimeaikojen kokemuksen perusteella, kyllä niitä "tule vain elämääni" -miehiä on olemassa....Mutta varovaiseksi sitä on tullut, vähän liiankin. Se heittäytymisen taito on taas hukassa...

Keväällä minulla olivat airot hukassa. Nyt ne ovat kyllä löytyneet. Irtisanominen ja uusi työpaikka olivat ne jutut, jotka kolauttivat airot paikalleen. Olen edelleen nauttinut uudesta työstäni. Työttömyyspäiväraha-asioita olen kyllä miettinyt. TE-toimistosta sanoivat kesällä, että heidän tavoitteensa on työllistää ihmiset kokoaikaisesti. Okei, ei huono ajatus. Mutta osa-aikatyöstä kyllä rankaistaan jotenkin oudosti. Tienaa yli kolmesataa euroa, ja sitten alkaa roima laskusuunta päivärahoille. Nykypäivänä kuitenkin osa-aikatyö on todella yleistä, joten pitäisikö tuota laskentamallia vähän ajantasaistaa? Tämä on tietenkin vähän hankala yhtälö, koska on ihmisiä, jotka elävät omasta tahdostaan yhteiskunnan tuella, Sitten on meitä, joilla on pitkä työhistoria takana, ja työmotivaatio on korkealla. Entäpä nuoret, jotka haluaisivat töitä, mutta eivät saa... En tiedä, aikamoinen viidakko tuo tuntuu olevan. Itsellä töitä on joulukuussa lähes täyspäiväisesti, tammikuussa todella vähän. Mutta yritän nauttia molemmista vaihtoehdoista. 

Loppuvuodesta kävinkin läpi nuoruuttani. Nyt on laatikko viety takaisin varastoon odottamaan seuraavaa kertaa. Mitään en vieläkään hävittänyt pois. 

Joulusta olen samaa mieltä kuin ennenkin. Joulu tulee ilman mitään hössöttämistä. Olen koko ensi viikon aika tiiviisti töissä, 23.12. työt loppuu klo 20.30. Siitä alkaa joulunvietto, mikä tänä vuonna tarkoittaa erittäin rauhallisia ja helppoja päiviä rentoutuen. En leivo pakastinta täyteen, enkä tee jouluruokia. 

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi vuonnakin on jotain uutta tiedossa.

Palataan taas uusin kujein jossain vaiheessa. 

SK

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keski-ikää ei voi paeta. En tiedä onko syytäkään, koska siinä on paljon hyvää. Useasti saa lehdistä lukea tai kuulla ympärillään, kuinka ihanaa on olla keski-ikäinen nainen. Mutta entäs se nurja puoli.

Keski-ikäinen, pitkään parisuhteessa ollut henkilö miettii, että onkohan se puoliso sittenkään se oikea. Lapset ovat lentäneet pesästä, ja huomataan, ettei olekaan mitään yhteistä. Mietitään, että olisipa hienoa olla yksin, koska vuosien yhdessäolon jälkeen toisen jalan asentokin ärsyttää. Toisaalla pitkään yksin ollut keski-ikäinen sinkku miettii, että olisipa joku jonka kanssa viettää aikaa yhdessä. Samalla samainen sinkku on jo kokenut muutamia suhteita, eikä ole innostunut kuitenkaan enää yrittämään uudelleen. Vähemmästäkin puskee kriisi päälle.

Keski-iässä huomaat juttelevasi enemmän ja enemmän kaiken maailman vaivoista. Lääkärit pudottavat hienosti maan pinnalle, jos kuvittelet olevasi nuori. Gynekologi muistuttaa, kuinka se hormonitoiminta nyt vaan laskee. Koko ajan on kuuma, posket hehkuu punaisena. Puhumattakaan kaiken maailman vaihdevuosista, virtsankarkailusta ja limakalvojen kuivumisesta.

Entäs sitten se vartalon muutos. Ennen niin kimmoisa nahka alkaa roikkua joka puolelta. Rintaliivien kuppikokokin kasvaa vain sen takia, että ne nahkat täytyy saada tungettua johonkin, kudoksesta ei ole enää tietoakaan. Hiuksiin pukkaa harmaata, hyvänä jatkumona kasvoihin tulleisiin ryppyihin. Jos väreillä tai meikillä jotain saakin peitettyä, kaula ja kasvot kyllä paljastavat totuuden. 

Ole tässä nyt sellainen ihana, seksikäs keski-ikäinen nainen.

Plääh ;)!

SK

 

 

Kommentit (0)

Tuli eilen pohdiskeltua takapihalla, auringon paisteessa, keski-iän tuomia "lisiä". Keski-ikä on kuin kaksiteräinen miekka. Toisaalta on hienoa, kun osaa nauttia pienistä asioista.Sitä on oppinut laiskottelemaankin, eikä touhota aamusta iltaan. Enää ei tarvitse tavoitella kuuta ja tähtiä taivaalta. Maanpinnaltakin löytyy paljon mukavia asioita. Elämänkokemus on tuonut viisautta ja seesteisyyttä elämään. On vähän asioita, joita pelkää. Kuinka sitä onkin jännittänyt ihan hulluja asioita aikanaan. Omalle epämukavuusalueelle meneminen oli tuskaa, nyt siitä osaa nauttia. 

Toisaalta tämä on aika kauheaa olla keski-ikäinen. Lapsien kasvaminen ja itsenäistyminen on hienoa, mutta toisaalta surullista. Koko ajan lähenee se päivä, jolloin lapset lentävät pesästä. Toisaalta sitä odottaa ja toisaalta ei. Huoli lapsista on aina jollain tapaa läsnä, Kuinka he löytävät paikkansa elämässä, saavatko he työtä, löytävätkö he mukavan puolison? 

Työelämässä on ollut muutoksen tuulia jo pitkään. Olen miettinyt, että mikä minusta tulisi isona, jos voisin ryhtyä opiskelemaan. En ole siihen oikein keksinyt mitään ajatusta. Tosin opiskelu ei olekaan mahdollista tällä hetkellä. Mutta en tiedä onko nykyinen työpaikkani se eläkeikään kestävä juttu. Joko itse saatan räjähtää tässä keski-iän kriisissä tai firma pitää huolen, että lähden :).

Tässä iässä tietää liiankin hyvin mitä haluaisi parisuhteelta. Aiemmat kokemukset ovat jättäneet jälkensä ja se heittäytyminen ei ole enää niin helppoa. Tosin enää ei ole tarvetta perustaa perhettä, vaan enemmänkin viettää aikaa kivan ihmisen kanssa. Ei ole paineita miettiä yhteistä kotia tai taloutta. 

En tiedä miten tämän keski-iän tuomat jutut kokisi, jos takana olisi pitkä liitto. Pohdiskelisiko sitä erilaisia juttuja? Pohdiskelevatko muut näitä? Onko tämä enemmän naisten juttu? (Kadehdin miesten rentoa ja putkiaivomaista ajettelua :)).

"Vanheneminen ei ole pahasta, mutta pahalla asenteella vanheneminen on"

SK

Kommentit (0)

Seuraa 

Kahden poismuuttaneen nuoren äiti, erään miehen naisystävä. Oman äitini sanoja lainatakseni: "Sarin elämästä tulee väkisinkin mieleen sana tuulitunneli." Paljon on sattunut ja tapahtunut, hyvässä ja pahassa. 

Kirjoittelen elävästä elämästä, ilman punaista lankaa, asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

 

Blogiarkisto

Kategoriat