Kirjoitukset avainsanalla nolla-aika

Olin viikonloppuna "tuulettumassa" ystävien seurassa. Tarkkailin ihmisiä ja heidän pariutumistouhujaan. Mietin omia kesäaikojani ja tajusin, että vietän sinkkukesää pitkästä aikaa. Olen jotenkin onnistunut edelliset kolme kesää säätämään itselleni mahdollisen kumppaniehdokkaan. No, kahtena kesänä todellakin se on ollut säätämistä. Viimeisin versio kesti kyllä pitkälle talveen.

Olen oikeastaan kauhean tyytyväinen tilanteeseeni. Ensimmäiset viikothan näissä pariutumisrituaaleissa ovat hienot, Viestit kulkee ja perhosia on vatsassa. Mietin kuitenkin, että sitten tulee se hetki, kun mietitään missäs tässä mennään. En taitaisi tällä hetkellä miettiä, mitä se toinen haluaa ja mitä hänen päässään liikkuu. Olen huomannut ajautuneeni nolla-aikaan sinkkukuopassa. Vietän aikani kotona, ystävien parissa ja golfkentällä. Helppoa olemista kuopan pohjalla, ilman mitään ihmettelyjä. 

Tämä töiden loppuminen ja kaikki sen tuoma loppuelämän suunnittelu on myös vienyt energiaa. Isoja päätöksiä on tehtävänä. Sinkkuudessa on se hyvä puoli, että voi tehdä päätökset itse, toista huomioimatta. Tämä on ollut hieno kesä ja toivottavasti jatkuu samaan malliin. Annan ajatusten kulkea omia polkujaan, kenenkään häiritsemättä. Ehkäpä syksyn tullen mieli on jo avoimempi jollekin mukavalle miehelle. Tunneasioita, kun ei voi kontrolloida.

Aurinkoista viikkoa sinkuille ja pariutuneille!

SK

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden poismuuttaneen nuoren äiti, erään miehen naisystävä. Oman äitini sanoja lainatakseni: "Sarin elämästä tulee väkisinkin mieleen sana tuulitunneli." Paljon on sattunut ja tapahtunut, hyvässä ja pahassa. 

Kirjoittelen elävästä elämästä, ilman punaista lankaa, asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

 

Blogiarkisto

Kategoriat