Mietiskelin tässä, kuinka paljon netti on syönyt erilaisia ilmiöitä. Rehellisesti sanottuna tämä tuli mieleeni, kun luin uutisen Jallun ja Kallen lopettamisesta. Ne ”sellaiset” lehdet, joita pojat kaivoivat roskiksesta ja painuivat metsään katselemaan ”kaksosten” kuvia. Kuinkahan moni niitä on löytänyt vanhempiensa patjan alta? Joka tapauksessa internetin maailma on tainnut nämäkin ilmiöt imaista sisäänsä. Miksi hakea lehti kioskilta, kun ko. materiaalia löytyy tietokoneen uumenista mielin määrin.

Muistan myös vanhempieni kirjahyllystä lääkärikirjasarjan. Näitä ei taideta enää tehdä, vaan tieto löytyy internetistä. Muistan selanneeni kotona näitä kirjoja aika montakin kertaa. Mieleen on jäänyt erilaiset rokot, joista oli havainnolliset kuvat. Olisi oikeastaan mielenkiintoista selata niitä uudestaan. En ole varma löytyykö niitä sieltä hyllystä enää. Sanotaan, ettei netistä kannata etsiä sairauksia, koska pian kuvittelee itsellensä kaikki mahdolliset sairaudet. Googleta ”puutuneet jalat” ja sairastat kaikkea mahdollista!

Entäpäs ne tietokirjasarjat: Combi  ja Spectrum. Muistaakseni niissä oli aakkosellinen sanaluettelo. Sanojen perässä oli seikkaperäinen selitys sanalle. Nykyäänhän nämä löytyvät Googlesta! Samoin kun vieraskieliset sanat.  Mahdetaanko englanti-suomi-sanakirjoja enää julkaista? Käyttävätkö opiskelijat täysin nettiä?

Tehdäänkö nykyään parisuhdeoppaita? Neuvoja parisuhteeseen löytyy joka tuutista. Lehtien nettipalstat ovat täynnä ohjetta toisensa perään, osa täysin itsestään selvää liipa laapaa. Nuo vauvaihmisille suunnatut keskustelupalstat kertovat omaa tarinaansa.

Toisaalta internet on hyvä ja nopea keino löytää informaatiota, kun osaa oikein sitä hakea. Tiedossahan on, ettei kannata uskoa kaikkea, mitä netissä lukee.Tyrkyllä on kuitenkin paljon, ei niin tarpeellista ja ehkä harmia tuottavaakin juttua. Paineet täydelliseen parisuhteeseen saattaa kasvaa suhteettomiin mittoihin, jos uskoo lukemansa ja kaiken sen mitä pitäisi tehdä tai olla tekemättä. Pornoa on käden ulottuvilla, riippuvuuteen taipuvainen saa ruokittua addiktiotaan, rahapeleistä puhumattakaan. Perinteisen kirjeenvaihdon sijaan ystäviä löydetään netin kautta ja chattaillaan. Löydetään se entinen poikaystävä Facebookista vuosien takaa, rakastutaan ja jätetään mies sekä lapset.

Kehitystä emme voi pysäyttää ja valitettavasti jotkut, tällaisen keski-ikäisen mielestä hyvät asiat, katoavat maailmasta. Tähän on sopeutuminen, mutta lääkärissä käyn edelleen ja hoidan parisuhteeni maalaisjärjellä :).

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden poismuuttaneen nuoren äiti, erään miehen naisystävä. Oman äitini sanoja lainatakseni: "Sarin elämästä tulee väkisinkin mieleen sana tuulitunneli." Paljon on sattunut ja tapahtunut, hyvässä ja pahassa. 

Kirjoittelen elävästä elämästä, ilman punaista lankaa, asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

 

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat