Tässä pientä pohdintaa ajankohtaisesta aiheesta. Korostan, että todellakin pohdintaa, ei mielipidekirjoitus.

Sunnuntailisien mahdollinen  leikkaus on puhuttanut kovasti paljon viime päivinä. Eikä toisaalta mikään ihme. Ihan varmasti riepoo sielua, jos tiedossa on pienempi palkka.  Kuka vaan hermostuisi. Mietin vain, että onko nuo lisät jo aikansa eläneet. Sunnuntai on tavallaan menettänyt merkityksensä ”Muista pyhittää lepopäiväsi”- teemalla, valitettavasti. Lisät ovat sellainen psykologinen juttu. Onko työ jotenkin erilaista sunnuntaisin, että siitä tulisi maksaa tuplapalkka? Korvaus menetetystä yhdessäolosta perheen kanssa? Korvaako raha sitä menetystä? Ei ainakaan omalta osaltani aikanaan korvannut. Jäi eränäinen määrä perhejuhlia väliin työn takia. Lisät lohduttavat kyllä, vaan eivät korvaa. Itse tein aikanaan päätöksen, ja jätin esimiestyön vuorotöineen. Siirryin samaan taloon toimistoon töihin päivätyöhön, pienemmällä palkalla. (Olin tyytyväinen ratkaisuun, sain elämäni takasin. )

Totuushan on se, että kalliit sunnuntait täytyy jotenkin ottaa takaisin. Ravintolat supistavat aukioloaikojaan.  Harvat tehtaat toimivat enää sunnuntaisin. Mitenkäs sairaalat ja pelastuslaitos? Käsittääkseni aika tiukoilla ovat nekin, henkilöstöä liian vähän. Sairaanhoitopiirien taloudellinen tilanne ei ole kaksinen. Saadaanko sinne lisää henkilökuntaa lisien leikkausten jälkeen?

 Mitäs, jos pidetään sunnuntailisät ja sunnuntaisin maksetaan palveluista tuplasti enemmän. Kuka olisi valmis maksamaan ravintolan ruoka-annoksesta tuplasumman, tai vaatteesta ostoskeskuksessa? Ei kukaan. Mitäs, jos otetaan kaikki lisät pois, hinnat halpenee?  Yritykset voivat palkata lisää henkilökuntaa?

Olisiko vaihtoehtona jättää kaikki lisät pois, ja kaikille aloille kiinteä palkka? Arvokkaampaa työtä tekevät saisivat korkeampaa palkkaa. Vaan millä työn arvo mitataan? Onko hoitajan työ arvokkaampaa kuin baarimestarin työ?

Vaikea ja kaksipiipuinen asia. Toivotaan, että aikanaan saadaan kaikkia tyydyttävä ratkaisu. 

 

Kommentit (1)

Paula

Hoitajat ja poliisit tekevät erittäin vastuullista ja vaarallista työtä pienellä palkalla. Asiakkaiden taholta koettu uhka ja väkivalta on esim. päivystystyössä päivittäistä. Lisät ovat kompensoineet alan alipalkkausta vastuullisessa ja vaarallisessa työssä, jossa virheet eivät ole sallittuja ja "huonoja" päiviä ei voi olla.  Palveluala on eri asia. Siellä ei ole kysymys ihmisten hengestä ja terveydestä. On ihan eri asia antaa asiakkaalle väärä juoma baarissa, kuin väärä lääke sairaalassa. 

Seuraa 

Kahden teinin yksinhuoltaja. Oman äitini sanoja lainatakseni: "Sarin elämästä tulee väkisinkin mieleen sana tuulitunneli." Paljon on sattunut ja tapahtunut, hyvässä ja pahassa. 

Kirjoittelen elävästä elämästä, ilman punaista lankaa, asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

 

Blogiarkisto

Kategoriat