Unettomuudesta on ollut paljon puhetta, koska se koskettaa monia henkilöitä. Keskustelua käydään keinoista ja tavoista, joilla voisi tätä ”riesaa” lievittää.

Nukkuminen ei ole ollut koskaan vahvimpia puoliani. Olen todella kateellinen ihmisille, jotka saavat unen päästä kiinni missä vaan ja miten vaan. Vieraassa paikassa nukkumisesta ei tule yhtään mitään!

Muistan jo lapsena, kuinka uni ei tullut, vaikka kuinka puristi silmät kiinni. Aikuisiällä vuorotyö sekoitti rytmit täysin. Sittemmin unettomuus on muotoutunut niin, että illalla tulee uni, jota riittää kolmeksi neljäksi tunniksi. Sitten painitaan tyynyn ja peiton kanssa loppuyö.

Arvaan, että nyt monen päässä raksuttaa ohjeita. Älä roiku tietokoneella, älä harrasta liikuntaa liian myöhään, tuuleta makuuhuone jne. jne. Ei kuulkaa auta.

Unettomuuteni on osa minua ja olen sen hyväksynyt. Olen siihen apuakin hakenut vaikeimpina aikoina. Alkoi kuulkaa tuntua päänupissa, kun oli valvonut muutaman viikon. Turvauduin kemikaaleihin, ja se oli kyllä minun kohdallani hyvä päätös. Sain 30 kpl nukahtamislääkkeitä, jotka kestivät minulla puoli vuotta. Oli aivan ihana tunne, kun sai nukuttua kuusikin tuntia yhteen menoon. Kemikaalit toimivat hyvin, väliaikaisena ratkaisuna. En ole kokenut tarvetta uniklinikalle tms. Mutta valmis olisin siihenkin, jos elämänlaatu alkaisi painua pitkäaikaisesti pakkaselle unettomuuden takia.

Nykyään nukun kohtuullisen hyvin puolet viikosta ja toinen puoli sitten vähemmän hyvin. Unettomuuteni ei ole juurikaan sidoksissa stressiin, toki jotkin elämäntilanteen hivenen sitä ravistavat. Mutta näillä eväillä mennään.

Kuinkas moni teistä kärsii unettomuudesta? Saatko illalla nukuttua vai pyöriikö kaikki päässä? Nukutko illalla ja heräät muutaman tunnin päästä? Oletko hakenut apua unettomuuteen?

SK

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kahden poismuuttaneen nuoren äiti, erään miehen naisystävä. Oman äitini sanoja lainatakseni: "Sarin elämästä tulee väkisinkin mieleen sana tuulitunneli." Paljon on sattunut ja tapahtunut, hyvässä ja pahassa. 

Kirjoittelen elävästä elämästä, ilman punaista lankaa, asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

 

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat