Kirjoitukset avainsanalla Lapsuus

Herttaiset rinkilät, ei mitään pakkopullaa

Nyt tuoksuu Ollikaisen pirtissä pulla! Lapsuuden vehnänen. Herttaiset rinkelit.

Herttaiset rinkelit ovat astetta juhlavampi pulla. Ohuen vehnäsnauhan pyörittäminen vie aikaa, mutta vaiva palkitaan kauniin lopputuloksen ja herkullisen maun muodossa. Onhan rinkeleissä suhteellisen paljon paistopintaa ja raesokeria kokoonsa nähden. Vai liekö se lapsuus, mikä herttaisissa maistuu, mene ja tiedä :)

Pullataikina (n. 30 rinkeliä)

5 dl maitoa

50 g hiivaa

2 dl sokeria

1 tl kardemummaa

ripaus suolaa

1 muna

13-15 dl vehnäjauhoja

150 g sulatettua margariinia tai voita

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää osa jauhoista sekä muut aineet. Jatka alustamista lisäämällä vähitellen jauhoja. Vaivaa taikina sopivan kimmoisaksi ja anna kohota lämpimässä paikassa puolisen tuntia.

Pyöritä taikinasta palttiarallaa pikkurillinpaksuista tankoa ja leikkaa se n. 20 cm pituisiksi pätkiksi. Kieritä kaksi pätkää toisiinsa. Liitä päät yhteen.

Anna rinkilöiden kohota liinan alla sen aikaa, kun uuni kuumenee. Voitele rinkelit munalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Paista rinkeleitä 225 asteessa n. 10 min. kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

Ihania leivontahetkiä!

Kommentit (0)

Talonpojan puikot ja mantelivannikkeet, siinä lapsuuteni ykköspikkuleivät

Muistan elävästi, miten lapsena napsin salaa talonpojan puikkoja rasiasta ja kuvittelin, ettei kukaan huomaa mitään. Jos nyt yksi puuttuu. Tai kaksi. Veikkaan kyllä, että äiti huomasi, ei vaan tehnyt asiasta sen suurempaa numeroa. Aivan samoin ajattelen itsekin nyt, kahden pienen keksihiiren äitinä. Huomaahan sen, pienet kolot keksipurkissa ja raolleen jääneen kaapinoven. Kohtuuden rajoissa kuitenkin, hiirulaiset. Vaikka aina ei potaatti maistukaan :)

No, eipä se potaatti aina itsellekään maistunut, maksakastikkeen kera ja jäähtyneenä. Melkoisen vekuttelun jälkeen. Kaikkiruokaisuudesta kun on tullut heikkouteni vasta myöhemmällä iällä.

Tänään oli taas sopiva hetki leipoa yksiä lapsuuteni lempikeksejä eli talonpojan puikkoja. Ohje on äidiltä; perusaineksia, ilman kommervenkkejä. Makukin oli melkein yhtä hyvä kuin lapsena, tosin jokin kotikaapin henkimä aromi jäi selkeästi puuttumaan... Hyviä joka tapauksessa, "tosi hyviä", kuten seitsemänvuotiaamme maun arvioi :)

Talonpojan puikot

200 g pehmeää voita

2 dl sokeria

1 rkl siirappia

3/4 dl mantelijauhetta

1 tl soodaa

1 rkl vettä

5 dl vehnäjauhoja

Vatkaa ensin voi ja sokeri sekaisin, lisää sitten muut aineet. Sekoita sooda ruokalusikalliseen vettä ja lisää taikinaan. Laita valmis taikina noin tunniksi jääkaappiin lepäämään.

Leivo taikinasta noin etusormen pituisia ja paksuisia tankoja ja laita ne pellille harvakseltaan.

Voitele tangot munalla ja ripottele päälle mantelirouhetta ja raesokeria. Paista puikkoja 200 asteessa n. 7 min. Puikot leviävät jonkin verran paistettaessa.

Ihania leivontahetkiä!

Kommentit (2)

Vierailija

Minunkin mummoni teki noita, mutta niiden nimi oli Joulupuikot. Maistuivat aina hyviltä, varsinkin mummolassa👍🐝

Anne-Mari Ollikainen
Liittynyt26.10.2018

Joulupuikot, ihana nimi ❤ Itselläni ei ole ollut leivonnaisentuoksuista mummolaa, mutta omat lapseni ovat vakuuttuneita siitä, että Mummin makaronilaatikkokin on parempaa kuin äidin tekemä... 😊 Iloista Joulunodotusta! Terveisin, Anne-Mari (vaikkei tämä käyttäjäprofiili toimikaan)

Seuraa 
Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat