Kirjoitukset avainsanalla DIY

Nopealla ja helpolla tuubihuivilla saa helposti raikastettua vaikka tumman neulepuseron

Välillä vaan käy niin, että teen lankavalintoja hinta edellä. Niin kävi tämänkin Rullakokeilun kohdalla. Tuoteselosteen 100% akryyli kyllä vähän arvelutti, mutta kokeilun piikkiin tämäkin...

Yhdestä sadan gramman Rullasta ei Roomaa rakenneta, joten aloitin (taas) yhden huiviprojektin. En osannut yhtään arvoida langan menekkiä, joten lähdin tekemään suikaletta sillä mentaliteetilla, että lopussa selviää, tuleeko tuluskukkaro vai silkkipöksyt.

Loin vitosen puikoille 80 silmukkaa ja lähdin tekemään oikein - nurin -ruutuneulosta. Ensimmäiset kymmenen silmukkaa oikein, toiset kymmenen nurin, seuraavat kymmenen oikein ja näin vaihdellen kerroksen loppuun.

Toistin tätä samaa kymmenen kerrosta.

Sitten vaihto. Ensimmäiset kymmenen silmukkaa nurin, seuraavat kymmenen oikein ja seuraavat kymmenen nurin. Ja samalla tavalla kerros loppuun.

Ja taas kymmenen kerrosta tällä tavalla.

Kolmas raitakerros starttasi taas kymmenellä oikealla, kymmenellä nurjalla ja kymmenellä oikealla.

Kun raitakerroksia oli valmiina 18 (yht. 180 kerrosta), lanka veteli viimeisiään ja päättelin silmukat.

Lopuksi ompelin aloitus- ja päättelykerrokset yhteen, jolloin suikaleesta tulikin tuubi. Tuubihuivi :) Mukavasti eloisa pinta ja langan liukuvärjäys tekivät lopputuloksesta ihan mukavan näköisenkin :)

Ps. Seuraavalla kerralla osaan valita työhön pyöröpuikot....

Kommentit (1)

Päivänä eräänä tuli lapsemme päiväkodin vanhempaintoimikunnassa puhetta, että päiväkoti kaipasi uusia prinsessamekkoja. Kunnallinen toimija kun on, ei rahaa ole tuuliin heiteltäväksi. Sisäilmaongelmaakin oli, joten mekkoja ei todennäköisesti tultaisi vuosia säilyttämään.

Mekothan maksavat. No kuka tekisi - ei kukaan, sillä kaikilla oli jo kalenteri täynnä. Paitsi minulla. Jos minulla on aikaa istua vanhempaintoimikunnassa kahvittelemassa, on minulla aikaa myös muutamalle ompelukonetunnille. Ilmoitin siis, että homma hoituu ja mekot valmistuu - eikä tule maksamaan kenellekään mitään.

Kiitos hyväntekijöiden, mekkoprojekti ei todellakaan tullut maksamaan muuta kuin singersurauttelun vaivan. Kaikki pukuihin käyttämäni kankaat ja pohjavaatteet sain Mikkelin ostetaan/annetaan/myydään.... -Facebook-palstan kautta ihmisiltä, jotka halusivat antaa itselleen tarpeetonta tavaraa eteenpäin. "Hyvään tarkoitukseen", kuten useampi asian ilmaisi.

Kolmena päivänä leikkasin, saumasin ja kiinnittelin osia toisiinsa ja lopputulos on kuvattuna alla. Näin puolueellisilla silmillä katsottuna aika....prinsessapukumaiselta näyttää. Vai mitä?

Tulikohan tästä puvusta oma lempparini? Pohjalla olevan ruutumekon päälle on kiinnitetty kaksi kerrosta sinistä pitsiverhoa ja päälle vielä kerros valkoisen pitsiverhon alakanttia. Rusettinostoilla sai helmaan sopivaa elävyyttä.

Sama puku takaa kuvattuna

Pitäähän prinsessalla olla prenikoita....

Ihastuin näihin pienii, eleettömiin rusetteihin

Tämä prinsessamekko on tehty pitkälaahuksisesta hääpuvusta ihan vain kaventamalla ja metritolkulla helmaa lyhentämällä. Olkapäänauhojen ansiosta puku muuttuu niin pitemmän kuin lyhyemmänkin prinsessan tarpeisiin. Sivulle ommeltu vetoketju helpottaa pukemista.

Alkuperäisessä puvussa oli upea nauhakiinnitys selässä, mutta ompelin sen kiinni käytännöllisyyssyistä.

Tämän prinsessamekon kohdalla pääsin helpolla: valmiiseen pohjaan vain valoverhoa, muutama ruusu ja valmista tuli.

Prinsessan ruusuke

Tämän prinsessamekon yläosä on pienen tytön kauluspaidasta ja alaosa aikuisen naisen juhlamekosta. Lisäksi kaunisreunaista valoverhoa. Ja vähän kullan kimallusta....

Tässä prinsessapuvussa yhdistin kaksi saamaani naisten pitsitoppia ja yhden vanhojenpäiväpuvun.

Upea rusetti!

Vähän bling blingiä....

Vanhojenpäiväpuvun alaosasta sai kauniin hameen...

Ja tämä hame taas on ihan pelkkää valoverhoa....

....parilla ruusulla höystettynä...

Parilla tyllihameella saa mukavasti nostetta yllä oleviin mekkoihin

Parasta tässäkin ompeluprojektissa oli itse matka. Oma tyttäreni toimitti mallinuken virkaa ja äitini ratkoi hääpuvun saumoja samalla kun jutteli kuulumisiaan ja kertoili kokemuksistaan "Toivoa on" -tapahtumasta. Välillä kävin naapurin koirakaverin kanssa lenkillä ja jatkoin saumojen parissa.

Sellaista se on, elämä, kun sille antaa mahdollisuuden!

Mukavia talvipäiviä!

Kommentit (3)

Vanha kauluspaita taipuu vaikka pikkukokin essuksi

Pari vuotta sitten paikallisilla joulumessuilla tapasin vanhemman rouvan, joka oli tehnyt esiliinoja miehensä vanhoista kauluspaidoista. Päinvastoin kuin käsityöläiset yleensä, rouva esitteli innoissaan tuotostaan pelkäämättä, että varastaisin idean ja löisin sillä rahoiksi (voi rakkaat kanssasavolaiset, kunpa tietäisittekin...). Ajatus kauluspaitaesiliinasta jäi korvan taakse muhimaan, ja nyt isännän suoritettua vaatekaappisaneeraustaan huomasin aikani tulleen. Hetki ennen jäteasian kannen heilahdusta ehdin hihkaista "ODOTA!!!", ja siitä se sitten lähti, silppuamisoperaatio.

Tarvitset vain miesten kauluspaidan ja sakset (viimeistelyä varten ompelukone/saumuri tulee tarpeeseen).

Piirrä suora viiva kauluksen reunasta hihan alareunaan....

.... ja leikkaa hihat pois.

Käännä paita toisinpäin ja leikkaa takakappale irti kauluksesta. Taita takakappaleen yläreuna hiha-aukkoja myöten kaksinkerroin ja leikkaa yläosa taittosaumaa pitkin irti.

Leikkaa alaosan sivusaumat auki niin, että selkäosaan jää n. 10 cm leveä kaistale. Taita alaosa ylöspäin ja leikkaa taittosaumasta alaosa irti.

Paita näyttää nyt selkäosastaan tältä.

Katkaise selkäsuikale keskeltä poikki. Essu on nyt valmis käytettäväksi.

Essu edestä....

... ja essu takaa.

Viimeistelystä. Kun olet leikannut essun, se toimii aikansa sellaisenaankin. Siis ilman sen suurempia kanttinauhaoperaatioita. Jos kuitenkin haluat pitää essun siistinä, surauta kaikki leikatut reunat sik-sak-tikkauksella/saumurilla läpi. Näin reunat (varsinkin kiinnitysnauhoista) eivät lähde heti ikävästi rispaantumaan. Viimeistely tulee tarpeeseen, jos meinaat pestä esiliinaa pesukoneessa.

lloisia leivontahetkiä koko perheelle!

Kommentit (0)

Muistot talteen

Syksy. Se on minun vuodenaikani. Ilmassa lentävät lehdet ja tuuli, josta ei saa kiinni. Ikkunan takana linnut pihlajassa ja lupaus talvesta. Vastatuuli ja vihmova sade. Syksyllä lataan akut.

Syksyyni kuuluu myös joulun odotus. Kaikki ne kihelmöivät valmistelut, salaisuudet, pienet uteliaat korvat ja Tonttu Toljanterin joulukalenteri.

Joulukalenteri. Äitikin haluaa omansa.

Siitä se idea sitten lähti, aamun Pinterest-selailuista, paikkaansa etsivästä paksulehtisestä muistikirjasta ja tarpeesta saada "kaikki olennainen" yksiin kansiin. Lopputuloksena rakentuu maailman kaunein joulukalenteri, joka täydentyy - toivottavasti - vielä tulevinakin vuosina.

Niin kuin kalenterin luonteeseen kuuluu, kokoelman tarkoitus on toimia paitsi muistojen tallellokerona myös muistina ja muistuttajana. Joulusiivousta en kuitenkaan kalenteriin merkitse, sen aika on sitten, kun sen aika on. Ennen tai jälkeen joulun. En kuitenkaan vietä pyhiäni pyyhityssä astiakaapissa.

Ensimmäiseksi koristelin kalenterin kannen. Omannäköisen. Jokaiselle joulukuun päivälle varasin yhden "pääaukeaman" ja toisen lisäaukeaman, joka täydentyy myöhemmin. Pääaukeamalle on tarkoitus koota muistoja matkan varrelta, onnistuneita reseptejä (jotka todellakin tekevät joulun), askarteluohjeita, joululaulukatkelmia.... Toivon, että kalenterin myötä en enää joulusinappiohjetta etsiessäni joudu plaraamaan mappitolkulla kaikkea mahdollista, vaan nyt minulla on yhdet kannet, joista löytyy kaikki olennainen.

Eikä kaikkea olennaista tarvitse ennalta tunnistaa. Kalenterissa on tilaa myös testaamattomille ideoille ja päähänpälkähdyksille, siihen tuo kirjekuori on omiaan. Ja jos joku idea ei toimi, se on helppo nakata kuoresta pois. Harvinaisen yksinkertaista.

Uskon myös siihen, että ääneenlausutut toiveet ovat askeleen lähempänä toteutumistaan. Niinpä kirjoitan kalenterini ykkösluukkuun pienet terveiset tulevalle vuodelle. Jouluhan on ihmeitä täynnä! Ja niihin toiveisiin voin sitten tulevina jouluina palata...

Kommentit (0)

Seuraa 
Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat