Kirjoitukset avainsanalla askartelu

Muistot talteen

Syksy. Se on minun vuodenaikani. Ilmassa lentävät lehdet ja tuuli, josta ei saa kiinni. Ikkunan takana linnut pihlajassa ja lupaus talvesta. Vastatuuli ja vihmova sade. Syksyllä lataan akut.

Syksyyni kuuluu myös joulun odotus. Kaikki ne kihelmöivät valmistelut, salaisuudet, pienet uteliaat korvat ja Tonttu Toljanterin joulukalenteri.

Joulukalenteri. Äitikin haluaa omansa.

Siitä se idea sitten lähti, aamun Pinterest-selailuista, paikkaansa etsivästä paksulehtisestä muistikirjasta ja tarpeesta saada "kaikki olennainen" yksiin kansiin. Lopputuloksena rakentuu maailman kaunein joulukalenteri, joka täydentyy - toivottavasti - vielä tulevinakin vuosina.

Niin kuin kalenterin luonteeseen kuuluu, kokoelman tarkoitus on toimia paitsi muistojen tallellokerona myös muistina ja muistuttajana. Joulusiivousta en kuitenkaan kalenteriin merkitse, sen aika on sitten, kun sen aika on. Ennen tai jälkeen joulun. En kuitenkaan vietä pyhiäni pyyhityssä astiakaapissa.

Ensimmäiseksi koristelin kalenterin kannen. Omannäköisen. Jokaiselle joulukuun päivälle varasin yhden "pääaukeaman" ja toisen lisäaukeaman, joka täydentyy myöhemmin. Pääaukeamalle on tarkoitus koota muistoja matkan varrelta, onnistuneita reseptejä (jotka todellakin tekevät joulun), askarteluohjeita, joululaulukatkelmia.... Toivon, että kalenterin myötä en enää joulusinappiohjetta etsiessäni joudu plaraamaan mappitolkulla kaikkea mahdollista, vaan nyt minulla on yhdet kannet, joista löytyy kaikki olennainen.

Eikä kaikkea olennaista tarvitse ennalta tunnistaa. Kalenterissa on tilaa myös testaamattomille ideoille ja päähänpälkähdyksille, siihen tuo kirjekuori on omiaan. Ja jos joku idea ei toimi, se on helppo nakata kuoresta pois. Harvinaisen yksinkertaista.

Uskon myös siihen, että ääneenlausutut toiveet ovat askeleen lähempänä toteutumistaan. Niinpä kirjoitan kalenterini ykkösluukkuun pienet terveiset tulevalle vuodelle. Jouluhan on ihmeitä täynnä! Ja niihin toiveisiin voin sitten tulevina jouluina palata...

Kommentit (0)

Paperinarusta tehdyt pallot yhdistettynä led-patterijouluvaloihin antoivat Festivo-kynttilänjaloille vielä toisen mahdollisuuden

Lapsuudenkodissani oli nämä. Anoppilassa on nämä. Ei siis liene yllätys, että meilläkin on. Nämä. Festivo-kynttilänjalat, pituusjärjestyksessä ja pallokynttilät päällä.

Viikolla aamukahvia hörpytellessäni mietin, että aika on ajanut NÄISTÄ ohi. Jos pistäisin ne kirppiksellä kiertoon, saisin parikymppisen. Kun olisin ensin vastannut lukuisiin sisämitta-ulkomitta-käyttötunnit-ostovuosi-tuotantoerä -tiedusteluihin ja odottanut, että potentiaalinen ostajakandidaatti kysyy ensin luvan mieheltään ja sovittaa sen jälkeen lasin väriä olkkarin verhoihin ja naapurin autoon. Ja aloittaa vatkaamisen siitä, voinko tuoda kynttilänjalan keskustaan, keskipäivällä ja auringonnousun aikaan ja saako maksuaikaa seuraaviin lapsilisiin, kun parikymppistä ei juuri nyt satu olemaan.

Kaadoin toisen kupin kahvia ja totesin, etten viitsi nähdä myymisen vaivaa. Myydä toki voisin, mutta en vatkata. Paitsi kakkutaikinaa. Ja sitäkin saan tehdä ihan riittävästi ilman kynttilänjalkojakin.

Nyt tulee tämän tarinan "uskoo ken tahtoo" -osio: viime aikoina olen useasti törmännyt siihen, että asiat ovat ratkenneet kuin itsestään. Pidän vain silmät auki ja tartun tilaisuuteen. Ei tarvitse juosta mihinkään, hössöttää tai söheltää, on ihan vain paikallaan ja antaa asioiden tapahtua. Niin kävi tälläkin kertaa. Kahvitteluhetkeni jälkeisenä päivänä kurkkasin naamakirjaan ja kappas, kouluaikainen kaverini oli hankkinut marketeilta pallovalot ja asetellut ne Pinterestistä löytämänsä mallin mukaisesti Festivo-kynttilänjalkojen päälle :)

Ja siitä se idea sitten lähti.

Kesältä jääneet vesi-ilmapallot esille, ilmat sisään, paperilautaselle kunnon annos vesi-erikeepperi -sekoitusta (puolet ja puolet) ja sitten vaan liimavedessa kasteltua narua kieputtamaan vesi-ilmapallon ympäri. Tarkempia ohjeita löytyy netin syövereistä lukuisia.

Liikkeellelähtöä helpottamaan narun alkupää kannattaa solmia ilmapallon solmuun, niin ei pääse naru karkaamaan. Kun vesi-ilmapallo on saanut sopivasti naru ympärilleen, katkaistaan naru ja työnnetään pää alempien kerrosten alle. Ja uusi pallo käsittelyyn.

Pallojen kannattaa antaa rauhassa kuivua. Lopuksi narukerän sisällä oleva pallo puhkaistaan ja roskat vedetään sopivasta aukosta ulos. Virkkuukoukku on tässä hyödyllinen kapine. Ja jos nyt tuntuu siltä, että pallossa on liian vähän narua, ei muuta kuin lisäkerroksia kieputtamaan. Varovasti käsitellen jo tyhjennetty (ilmapallo poistettu) narukerä kestää lisäkerrokset littaantumatta. Testattu on tämäkin.

Sitten ei muuta kun pieni valosarja (itselläni 20 lamppua) pallojen sisälle (2 lamppua/pallo) ja kaunis adventtiajan valaistus on valmis.

Every Day Matters... eli ihania askarteluhetkiä teille kaikille!

Kommentit (0)

Kahvipussit taipuvat moneksi - tällä kertaa liukuriksi

Ensilunta odotetaan meidän perheessä kuin kuuta nousevaa. Ja voi sitä riemua, kun aamulla herätessä huomataan, että yön aikana maa on saanut hentoisen kuurakerroksen. Vauhdilla saappaat jalkaan, toppapuku niskaan ja suorinta tietä pulkkamäkeen! Kyllä siinä pulkan pohja saa kyytiä, kun laskemisen iloa on toteutettava mäessä, jossa lumi on pelkkä kaukainen toive.

Mutta käykö niin, että pulkkailun riemu jääkin lyhyeksi: talvivarasto suljetaan ennen ensilaskuja vain sillä perusteella, ettei joulupukin tuoma ja vielä uutuuttaan kiiltävä menopeli vaurioituisi. Miksi turhaan kärvistellä naarmuuntuvan pulkanpohjan kanssa, kun kahvipusseista saa näppärästi askarreltua liukurin! Liukuri luistaa ja kestotestikin läpäistiin jo viime keväänä: laskuväline on vähintäänkin hintansa väärti!

Tarvikkeet:

8 kahvipussia

2 pätkää leivinpaperia

sakset ja silitysrauta

Leikkaa kahvipusseiseta pohja pois ja yksi sivusauma auki:

Silityslauta on mitä oivallisin työskentelyalusta. Aseta pätkä leivinpaperia alimmaksi, seuraavaksi kaksi kahvipussia lomittain hopiaiset puolet vastakkain. Pussit asetellaan lomittain (ei suoraan päällettäin) siksi, että seuraavat pussit kiinnitetään aina edellisten pussien ylijääneisiin reunoihin:

Ja lopuksi leivinpaperi:

Kuumenna silitysrauta kuumaksi ja silitä päälimmäisen leivinpaperin päältä niin, että kahvipussien muovi kuumenee ja pussit sulavat tiiviisti toisiinsa. Silittäminen kannattaa tehdä huolellisesti, jotta pussit todella tarttuvat toisiinsa.

Asettele seuraavat pussit edellisen silityksen ylijääneisiin reunoihin ja jatka silittämistä:

Kun pussit on käytetty, leikkaa kahvipussilevystä vähän niin kuin liukurin muotoinen kappale. Risakin liukuri toimittaa hyvin mallikappaleen virkaa:

Sitten ei muuta kun mäkeen suihkimaan. Kyllä se lumikin sieltä tulee - aikanaan :)

PS. Ja jos kahvipussiliukurista jotain lisähyvää hakee (kierrätyksen lisäksi), niin kyllä se on tilansäästö ja näppäryys. Liukuri rullalle ja kuminauha ympärille, niin mäenlaskuväline kulkee mukana vaikka repun sivutaskussa. Ei paljoa paina ja vauhtimäet ovat aina käden ulottuvilla :)

Kommentit (0)

Maailman kauneimmat joulupallot

Mikä onkaan ihanampi joulumuistiainen vaikka juuri Mummille kuin oman lapsenlapsen kuvalla varustettu joulupallo! Ainakin meidän perheessä nämä lahjat osuivat saajiaan suoraan sydämeen. Jopa niin syvälle, että kuluneen vuoden aikaiset muutokset pienissä elämän ihmeissä on taas aika ikuistaa uuteen palloon.

Paljoa ei näihin palloihin kuitenkaan tarvita:

Avattavia palloaihioita löytyy niin hyvinvarustelluista kirjakaupoista kuin tavarataloistakin sekä pyöreinä että sydämenmuotoisina. Lumen paikalla voi käyttää joko kaupoista saatavaa tekolunta tai ihan pieneksi leikattua silkkipaperisilppua. Pallojen ripustuslenkiksi voi laittaa rautalankaa tai vaikka pitsi- ja satiininauhaa. Jos lisäkoristeita kaipaa, sellaisia saa pienistä joulupalloista, erilaisista napeista, hileistä...

Tärkein tarvike on kuitenkin se rakkain kuva, joko värillisenä tai mustavalkoisena. Itse ihastuin mustavalkoiseen :)

Ja sitten itse askarteluun:

Pallopaketista löytyy ympyrän muotoinen kartonki, jonka molemmille puollille liimataan haluttu kuva. Reunat kannattaa liimata huolellisesti, siisteys paistaa pallosta läpi. Mistäkö tiedän - tietenkin siitä, että olin olevinani nopea ja oikaisin laittamalla liimaa vain kuvan keskelle. Hyvä idea, repsottava lopputulos.

Kuva laitetaan sille puolelle palloa, josta urat löytyy:

Ennen pallonpuoliskojen kiinnittämistä kannattaa valita välyskoristeet. Alla olevassa pallossa on tujaus tekolunta ja toinen tujaus vaaleansinisiä hileitä.

Lopuksi pallot koristellaan nauhoilla, paperikukilla tai ihan millä tahansa silmää miellyttävällä elementillä :) Käyttämästäni pallopakkauksesta löytyi myös kuusenkoristemaiset kiinnitystapikat, mutta itse en oikein ihastunut niihin.

 

Käytitpä nyt sitten minkälaisia koristeita tahansa, varmaa on, että lopputuloksena saat Maaiman kauneimmat Joulupallot! Ja saaja on varmasti samaa mieltä!

Ihania askarteluhetkiä!

Kommentit (0)

Seuraa 
Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat