Kirjoitukset avainsanalla pikkuleipä

Mantelivannikket ja talonpojan puikot ovat joulun halutuin herkkulahja!

Parisen viikkoa sitten jaoin talonpojan puikkojen ohjeen ja innostin lukijoita pakkaamaan kyseisiä herkkuja pukinkonttiinkin. Nyt on vuorossa mantelivannikkeet, jotka istuvat erinomaisesti puikkojen kaveriksi niin joulupullakranssin keskelle kuin herkkukorin täytteeksikin. Itse tehty ja oman käden aito jälki, niistä on parhaat lahjat tehty!

Eikähän näitä reseptejä tarvitse itse keksiä, äidin vakka kun on aarteita pullollaan. Vanha konsti on monestikin parempi kuin pussillinen uusia maku-, väri- ja säilöntäaineita. Leivonnassa ainakin. Tämäkin mantelivannikkeiden herkullinen ohje on kirjailtu muistiin Jyväskylän talouskoulussa j0 vuonna 1957. Edelleen toimii! Ja mikä parasta: ohje on niin moneen kertaan testattu, ettei yllätyksiä synny :)

Mantelivannikkeet

250 g voita

1 dl sokeria

1 muna

100 g mantelijauhetta

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vaahtoon. Laita taikina pursotuspussiin/pursottimeen ja pursota vannikkeet pellille. Jätä leviämisvaraa. Paista vannikkeita 200 asteisessa uunissa 8-10 minuuttia.

Makoisia pikkuleipähetkiä! Pikkuleivät voi valmistaa jo hyvissä ajoin ennen juhlia ja nauttia sitten kiireettömästi....ellei sitten pienet tontut ole käyneet piparipurkilla herkkuvarkaissa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talonpojan puikot ja mantelivannikkeet, siinä lapsuuteni ykköspikkuleivät

Muistan elävästi, miten lapsena napsin salaa talonpojan puikkoja rasiasta ja kuvittelin, ettei kukaan huomaa mitään. Jos nyt yksi puuttuu. Tai kaksi. Veikkaan kyllä, että äiti huomasi, ei vaan tehnyt asiasta sen suurempaa numeroa. Aivan samoin ajattelen itsekin nyt, kahden pienen keksihiiren äitinä. Huomaahan sen, pienet kolot keksipurkissa ja raolleen jääneen kaapinoven. Kohtuuden rajoissa kuitenkin, hiirulaiset. Vaikka aina ei potaatti maistukaan :)

No, eipä se potaatti aina itsellekään maistunut, maksakastikkeen kera ja jäähtyneenä. Melkoisen vekuttelun jälkeen. Kaikkiruokaisuudesta kun on tullut heikkouteni vasta myöhemmällä iällä.

Tänään oli taas sopiva hetki leipoa yksiä lapsuuteni lempikeksejä eli talonpojan puikkoja. Ohje on äidiltä; perusaineksia, ilman kommervenkkejä. Makukin oli melkein yhtä hyvä kuin lapsena, tosin jokin kotikaapin henkimä aromi jäi selkeästi puuttumaan... Hyviä joka tapauksessa, "tosi hyviä", kuten seitsemänvuotiaamme maun arvioi :)

Talonpojan puikot

200 g pehmeää voita

2 dl sokeria

1 rkl siirappia

3/4 dl mantelijauhetta

1 tl soodaa

1 rkl vettä

5 dl vehnäjauhoja

Vatkaa ensin voi ja sokeri sekaisin, lisää sitten muut aineet. Sekoita sooda ruokalusikalliseen vettä ja lisää taikinaan. Laita valmis taikina noin tunniksi jääkaappiin lepäämään.

Leivo taikinasta noin etusormen pituisia ja paksuisia tankoja ja laita ne pellille harvakseltaan.

Voitele tangot munalla ja ripottele päälle mantelirouhetta ja raesokeria. Paista puikkoja 200 asteessa n. 7 min. Puikot leviävät jonkin verran paistettaessa.

Ihania leivontahetkiä!

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Minunkin mummoni teki noita, mutta niiden nimi oli Joulupuikot. Maistuivat aina hyviltä, varsinkin mummolassa👍🐝

Anne-Mari Ollikainen
Liittynyt26.10.2018

Joulupuikot, ihana nimi ❤ Itselläni ei ole ollut leivonnaisentuoksuista mummolaa, mutta omat lapseni ovat vakuuttuneita siitä, että Mummin makaronilaatikkokin on parempaa kuin äidin tekemä... 😊 Iloista Joulunodotusta! Terveisin, Anne-Mari (vaikkei tämä käyttäjäprofiili toimikaan)

Blogiarkisto

2019

Kategoriat