Kirjoitukset avainsanalla rakkaudestalajiin

Juustokakuissa kaksi on ylitse muiden: laku ja baileys. Kumman puolelle itse kallistut?

Keskitien kulkeminen on välillä hyvä vaihtoehto, mutta parhaimmat elämykset löytyvät aina polkujen reunamilta. Niin on tämänkin lakujuustokakun kanssa. Ensimmäiset lakukakkukokeilut tein omien lasten synttäreille jo vuosia sitten ja silloin kävi selväksi, että tämä kakku joko osuu tai uppoaa. Mutta varmaa on, ettei maku jätä kylmäksi.

Kakku on tehty halkaisijaltaan 24 cm irtopohjavuokaan. Kakusta saa näppärästi kokeiluversion puolittamalla ainesmäärät ja tekemällä kakun n. 17 cm irtopohjavuokaan.

Pohja:

175 g kaurakeksejä

75 g voita

3 rkl lakukastiketta

Murskaa keksit ja lisää sulatettu voi keksimuroon. Lisää lakukastike. Sekoita. Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja käytä vuoan reunoilla halutessasi reunakalvoa. Muovijätteen vähentäminen on tämän päivän juttu ja suurimmat vuoret kertyvät pienistä valinnoista, joten terävä veitsi hoitaa irrottamistehtävän vallan hyvin (itse en käytä reunakalvoja). Painele keksimuruseos vuoan pohjalle ja laita se jääkaappiin odottamaan.

Välys:

200-220 g hopeatofeeta

3 dl kuohukermaa

3 dl vispikermaa

5 liivatetta + tilkka vettä

(1/2-1 dl turkinpippurirouhetta)

Kaada kuohukerma ja hopeatoffeet paksupohjaiseen kattilaan ja lämmitä seosta pikkuhiljaa aina välillä sekoittaen. Kerman ei ole tarkoitus kiehua, riittää, että toffeet sulavat kermaan. Kun toffee on sulanut, siirrä kattila kylmään jäähtymään. Näin talvella hanki on oiva vaihtoehto. Lämpimämmillä keleillä kermaseos kannattaa jäähdyttää ensin huoneenlämmössä esim. kylmävaraajien avulla ja siirtää sitten jääkaappiin. Toffeekerma ei vaahtoudu lämpimänä.

Kun toffeekerma on jääkaappikylmää, jatka kakun parissa. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen sen perinteiset 10 min. Vatkaa vispikerma vaahdoksi. Vaahdota myös toffeekerma. Sekoita kermavaahdot keskenään. Kuumenna liivatteisiin tarkoitettu vesitilkka kiehuvaksi joko liedellä tai mikrossa. Liuota liivatteet vesitilkkaan. Lisää liivatevesi ohuena nauhana kermaseokseen koko ajan sekoittaen. Vältä turhaa vatkaamista. Lisää lopuksi turkinpippurirouhe lakukermaseokseen.

Kaada kermaseos keksimurupohjan päälle ja laita jääkaappiin pariksi tunniksi. Jos tässä vaiheessa hosuu eli laittaa kiilteen kakun päälle liian aikaisin, kermaseos lähtee helposti kiilteen mukaan ja tekee ikäviä rantuja kakun pintaan.

Kiille:

2 dl lakukastiketta

3 liivatetta

tilkka vettä

Anna liivatteiden liota kylmässä vedessä se 10 min. Kiehauta vesitilkka ja liota liivatteet siihen. Kaada liivateseos ohuena nauhana lakukastikkeeseen koko ajan sekoittaen. Kaada kiille välyksen päälle ja anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Koristelu:

Englanninlakritsia, sulatetusta valkosuklaasta pursotettuja viiruja, sokerimassakukkia ja keksejä. Eli kaikkea mahdollista ja vähän sitäkin :)

Iloa ja valoa Teidän kaikkien keskiviikkoon!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Superherkullinen suolakinuskipiirakka vie kielen mennessään

Tänään glögitellään! Ja mikäpä sopisi mausteisen ja lämpimän juoman kaveriksi paremmin kuin varsinainen sokeriöveri! Yhdestä piirakasta riittää isommallekin porukalle, sillä tätä herkkua ei kauhian paksua palasta tarvita.

Pohja:

200 g piparkakkuja

90 g voita

Murskaa piparkakut ja lisää murskaan sulatettu voi. Levitä seos irtopohjavuoan pohjalle ja noin sentin verran vuoan reunoille. Paista pohjaa 160 asteessa n. 10 min.

Täyte:

400 g maustamatonta tuorejuustoa

1,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 rkl sitruunamehua

tujaus suolaa

2 kananmunaa

1 rkl maissitärkkelystä

Sekoita täyteainekset keskenään ja kaada esipaistetun pohjan päälle. Jatka paistamista n. 30 min. Olen ottanut kakun pois uunista silloin, kun se ei enää erityisemmin hytise. Onko se sitten ylikypsää, mene ja tiedä, mutta maukasta joka tapauksessa :)

Ja sitten se haastavin vaihe eli kinuski:

1,5 dl kuohukermaa

1,5 dl fariinisokeria

Ideahan on, teoriassa, että kinuskia keitetään sen verran, että vesilasiin tipautettu pisara hyytyy napakaksi palloksi. Tässä en ole koskaan onnistunut. Siinä vaiheessa, kun lasiin pudotettu pisara todellakin paakkuuntuu, on kinuski minun makuuni jo liian kovaa. Paras kinuski syntyy siis niin, että laitetaan ainekset kattilaan, kiehautetaan ja annetaan hiljakseen porista noin 10 min. Tuossa ajassa kinuski ei vielä paakkuunnu (miedolla lämmöllä kiehuteltuna), mutta on ihanan pehmeää leikattavaksi. Sellainen pikkuisen valuva :)

Koristelussa vain mielikuvitus on rajana. Tällä kertaa laitoin sormisuolan kaveriksi kesältä jääneen jäätelötötterön ja täytin sen irtokarkeilla. Vihreyttä hain Piccolo Basilicasta :)

Ihania leivontahetkiä!

Kommentit (0)

Lapsuuden makumuistoissa lauantai oli pullapäivä

Ihanaa marraskuuta, Ystävät! 

Elämme vuoden parasta aikaa: jouluun on vielä aikaa - ehtii siis testata ja kokeilla vaikka mitä - mutta samaan aikaan se, joulu siis, on kutkuttavan lähellä. Olen varma, että aamulla herätessäni näin piippalakin vilahtavan ikkunan takana...

Olen myös pöhkeissäni. Jos olette nähneet, miltä kultainennoutaja näyttää silloin, kun isäntä tulee töistä kotiin, tiedätte, mistä puhun. Pöhkeissään oleminen on siis kiehtova yhdistelma iloa, innostusta ja joka solusta purkautuvaa energiaa. Vähän sama tunne, kuin lapsena joululahjoja avatessa.

Juuri nyt olen iloinen ja onnellinen siitä, että uuden työn rinnalla myös bloggaamiselle on löytynyt aikaa. Mitä kaikkea tulevaisuus tuokaan tullessaan, sitä en voi vielä tietää, mutta nyt nautin joka hetkestä ja haluan jakaa sitä iloa, mitä käsillä tekeminen itselleni antaa.

Hetkessä elävänä ihmisenä en lähde kahlitsemaan itseäni julkaisukalentereilla tai muillakaan ajastetuilla esiintuloilla vaan annan mennä ja teen sitä, mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä. Maailma on kokeilemisen arvoisia ideoita täynnä ja perusopit löytyvät jo vuoden 1957 Jyväskylän talouskoulun muistiinpanoista. Äitini on siis kullanarvoinen reseptipankki. Lapsuuden makuja ja vähän jotain sinistä, sillä pääsee pitkälle.

Tänään lähdin taas leipomaan lapsuuteni yhtä lempparikahvileipää eli repimispullaa. Tuota vuosikymmenten takaista lämpimäistä, jonka reseptiä nyt myydään "nyhtöpullauutuutena". Mutta sitähän se uutuustehtailu pitkälti on: kaivetaan mummin arkistoja, otetaan puolikas teelusikallinen kanelia pois ja sanotaan, että resepti on "uusinta uutta". Niin tai näin, tämä pullaresepti on vanha, mutta erittäin toimivaksi testattu.

Repimispulla   

Pullataikina:

5 dl maitoa

50 g hiivaa

2 dl sokeria

1 muna

1 rkl kardemummaa

1 tl suolaa

150 g margariinia

15 dl vehnäjauhoja

Lisäksi:

50 g voita

1 dl sokeria

2 rkl kanelia

Valmista pullataikina. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja lisää maitoon hiiva ja sokeri. Sekoittele ja anna hiivan liueta nesteeseen. Lisää muna, kardemumma, suola ja noin puolet jauhoista ja alusta taikina. Lisää loput jauhot ja sulatettu rasva. Alusta taikina kimmoisaksi.

Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa noin kaksinkertaiseksi.

Kaada taikina jauhoitetulle pöydälle, muovaa pötköksi ja jaa n. 22 palaan (irtopohja-sydänvuokaan menee 12 palaa). Pyörittele pullat pyöreiksi, pyöräytä ne voisulassa ja kieritä vielä kanelisokerissa ennen vuokaan asettelua.

Vuoasta ylijääneet palat voit leipoa pikkupulliksi tai latoa ne toiseen vuokaan.

Toisin kuin mallissa, pullien väliin voi jättää myös kohoamisvaraa. Tällöin pullasta tulee matalampi ja myös paistoaika on lyhyempi.

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen ja anna pullien kohota vuoassa uunin lämpiämisen ajan. Paista repimispullaa uunin alaosassa n. 35 min. eli kunnes pullan pinta on kauniin kullanruskea.

Jos haluat, voit koristella paistetun repimispullan sokerivesikuorrutteella.

Ihania leipomishetkiä ja vastapaistetun vehnäsen vastustamatonta tuoksua koko pirtin täydeltä!

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 
Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat