Kirjoitukset avainsanalla lapsuudenmakuja

Herttaiset rinkilät, ei mitään pakkopullaa

Nyt tuoksuu Ollikaisen pirtissä pulla! Lapsuuden vehnänen. Herttaiset rinkelit.

Herttaiset rinkelit ovat astetta juhlavampi pulla. Ohuen vehnäsnauhan pyörittäminen vie aikaa, mutta vaiva palkitaan kauniin lopputuloksen ja herkullisen maun muodossa. Onhan rinkeleissä suhteellisen paljon paistopintaa ja raesokeria kokoonsa nähden. Vai liekö se lapsuus, mikä herttaisissa maistuu, mene ja tiedä :)

Pullataikina (n. 30 rinkeliä)

5 dl maitoa

50 g hiivaa

2 dl sokeria

1 tl kardemummaa

ripaus suolaa

1 muna

13-15 dl vehnäjauhoja

150 g sulatettua margariinia tai voita

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää osa jauhoista sekä muut aineet. Jatka alustamista lisäämällä vähitellen jauhoja. Vaivaa taikina sopivan kimmoisaksi ja anna kohota lämpimässä paikassa puolisen tuntia.

Pyöritä taikinasta palttiarallaa pikkurillinpaksuista tankoa ja leikkaa se n. 20 cm pituisiksi pätkiksi. Kieritä kaksi pätkää toisiinsa. Liitä päät yhteen.

Anna rinkilöiden kohota liinan alla sen aikaa, kun uuni kuumenee. Voitele rinkelit munalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Paista rinkeleitä 225 asteessa n. 10 min. kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

Ihania leivontahetkiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälleen kerran yksi lapsuuden makumuisto sieltä parhaimmasta päästä

Vihdoinkin saimme pihaamme sellaiset jouluvalot kuin halusimmekin: lumiukko eteen ja häkkyräväkkyräpuu takapihaa valaisemaan. Onhan noita valoja tässäkin pirtissä jo nähty, monenmoisia, mutta aina se mieli halajaa jotain uutta...

Nyt se valo ja valkeus tuli sitten lumiukkomaisemmassa muodossa. Oikeasta lumesta ei ole vielä tietoakaan, mutta pienet pakkaskelit antavat ainakin lapsille toivoa siitä, että jonain aamuna maa saattaa olla valkoisen kerroksen peittämä. Ja silloin voi kaivaa pulkat esille ja laskea Karilanmäessä niin, että multa pöllyää :) Uutta vähempinaarmuista liukuria odotellessa....

Odotellessa voikin sitten leipoa vaikka vesirinkeleitä. Näitä meillä kotona tehtiin, muutama vuosikymmen sitten. Voinee siis sanoa, että kysymyksessä on vähintäänkin retroleivonnainen :) Hyvää joka tapauksessa, pistähän kokeillen menemään!

 

Vesirinkelit (n. 20 kpl)

5 dl kädenlämpöistä vettä

50 g hiivaa

3 tl suolaa (olin kerrankin terveystietoinen ja puolitin äitini ohjeen suolamäärän....)

1 rkl sokeria

12 dl vehnäjauhoja

1/5 dl öljyä

Liuota hiiva, sokeri ja suola kädenlämpöiseen veteen. Lisää öljy ja jauhot ja alusta taikinaksi. Anna kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.

Valmista rinkelit. Pyöritä taikinasta pötkö ja leikkaa se sopiviksi pätkiksi. Laita rinkelit liinan alle kohoamaan toviksi.

Kun rinkelit ovat kohonneet, kuumenna uuni 225 asteeseen ja laita rinkeleiden keitinvesi tulille:

2 l vettä

2,5 rlk suolaa

Kun vesi kiehuu, laita rinkelit veteen n. 30 sekunnin ajaksi. Käytä reikakauhaa, jos sellainen sattuu olemaan ja nosta keitetyt rinkelit uunipellille (liika keittäminen kovettaa rinkelin pinnan). Laita rinkelit uuniin ja paista n. 10-15 min kauniin ruskeiksi.

Leipomisen iloa!

Kommentit (0)

Talonpojan puikot ja mantelivannikkeet, siinä lapsuuteni ykköspikkuleivät

Muistan elävästi, miten lapsena napsin salaa talonpojan puikkoja rasiasta ja kuvittelin, ettei kukaan huomaa mitään. Jos nyt yksi puuttuu. Tai kaksi. Veikkaan kyllä, että äiti huomasi, ei vaan tehnyt asiasta sen suurempaa numeroa. Aivan samoin ajattelen itsekin nyt, kahden pienen keksihiiren äitinä. Huomaahan sen, pienet kolot keksipurkissa ja raolleen jääneen kaapinoven. Kohtuuden rajoissa kuitenkin, hiirulaiset. Vaikka aina ei potaatti maistukaan :)

No, eipä se potaatti aina itsellekään maistunut, maksakastikkeen kera ja jäähtyneenä. Melkoisen vekuttelun jälkeen. Kaikkiruokaisuudesta kun on tullut heikkouteni vasta myöhemmällä iällä.

Tänään oli taas sopiva hetki leipoa yksiä lapsuuteni lempikeksejä eli talonpojan puikkoja. Ohje on äidiltä; perusaineksia, ilman kommervenkkejä. Makukin oli melkein yhtä hyvä kuin lapsena, tosin jokin kotikaapin henkimä aromi jäi selkeästi puuttumaan... Hyviä joka tapauksessa, "tosi hyviä", kuten seitsemänvuotiaamme maun arvioi :)

Talonpojan puikot

200 g pehmeää voita

2 dl sokeria

1 rkl siirappia

3/4 dl mantelijauhetta

1 tl soodaa

1 rkl vettä

5 dl vehnäjauhoja

Vatkaa ensin voi ja sokeri sekaisin, lisää sitten muut aineet. Sekoita sooda ruokalusikalliseen vettä ja lisää taikinaan. Laita valmis taikina noin tunniksi jääkaappiin lepäämään.

Leivo taikinasta noin etusormen pituisia ja paksuisia tankoja ja laita ne pellille harvakseltaan.

Voitele tangot munalla ja ripottele päälle mantelirouhetta ja raesokeria. Paista puikkoja 200 asteessa n. 7 min. Puikot leviävät jonkin verran paistettaessa.

Ihania leivontahetkiä!

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Minunkin mummoni teki noita, mutta niiden nimi oli Joulupuikot. Maistuivat aina hyviltä, varsinkin mummolassa👍🐝

Anne-Mari Ollikainen
Liittynyt26.10.2018

Joulupuikot, ihana nimi ❤ Itselläni ei ole ollut leivonnaisentuoksuista mummolaa, mutta omat lapseni ovat vakuuttuneita siitä, että Mummin makaronilaatikkokin on parempaa kuin äidin tekemä... 😊 Iloista Joulunodotusta! Terveisin, Anne-Mari (vaikkei tämä käyttäjäprofiili toimikaan)

Lapsuuden superherkku eli mokkakakku taipuu eriomaisesti myös isänpäivän kahvipöytään

Pienenä tyttönä rakastin mokkakakkua, tuota harvinaista juhlaherkkua! Kakussa maistui kahvi ja tuoksui rauhallinen pyhäaamu. Sellainen sunnuntai, jolloin parketista näki kuvajaisensa ja puusaunassa leijui edellisillan lämpö. Jääkaappikylmän kakun päällä olleet mokkaruusukkeet napsahtivat mukavasti suussa ja toivat hymyn huulille.

Viikonloppuna saamme juhlistaa Isiä ja mikä sen osuvampi juhlatarjottava kuin juuri tuo lapsuuden makumuistojen vedet kielelle nostattava mokkakakku. Ja vaikka kuinka vatkaan ja veivaan, lapsuuden makumuistot säilyttävät kultareunansa vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Ehkäpä äidilläni oli jokin salainen ainesosa, joka ei koskaan ole ollut kirjattuna reseptivihkoon....

Jokamaun rakeita tai äidinrakkautta, joka tapauksessa tällä äidin kreemiohjeella pääsee aikas lähelle alkuperäistä, muistojen kultaamaa makuelämystä :)

 

Mokkakakku

17-20 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan

3 munan täytekakkupohja

3 munaa

saman tilavuusmitan verran sokeria

saman verran jauhoja (2/3 vehnäjauhoja ja 1/3 perunajauhoja)

1,5 tl leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri ja lisää lopuksi vaahtoon toisiinsa sekoitetut jauhot. Paista kakkupohjaa 175 asteessa n. 30 min. Jäähdytä.

 

Mokkakreemi (riittää väleihin ja pintaan)

2 munaa

2 dl sokeria

3 dl vahvaa kahvia

3 tl perunajauhoja

300 g voita

Kiehauta kattilassa muut ainekset paitsi voi. Kun seos pulpahtaa, nosta kattila liedeltä. Jäähdytä. Vaahdota voi ja lisää jäähtynyt kahviseos vaahtoon. Vatkaa vaahto kuohkeaksi.

Halkaise kakku kolmeen osaa. Kostuta kakkupohjat vaniljasokerimaidolla ja sipaise vadelmahilloa/mansikkahilloa väliin (miltähän Lemon Curd maistuisi - raikaistaisi mukavasti kakkua?). Levitä kerros kreemiä valitsemasi hillon päälle ja toista täytekerros.

Kuorruta kakun pinta mokkakreemillä ja koristele mieleiseksesi.

Ihania herkutteluhetkiä!

Kommentit (0)

Seuraa 
Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat