Kyllä se varmaan täytyy vaan uskoa, että tää on menoa nyt. Niinhän sitä sanotaan, että sitten kun se kolahtaa niin sen kyllä tietää. Mä tiedän, että haluan olla L:n kanssa. Ja mikä parasta, sekin haluaa olla mun kanssa. Sen omia sanoja käyttäen, se ei halua ketään muuta kuin minut. Voitte varmaan kuvitella miten uskomattomalta se musta kuulostaa!

On tosi vaikea käsittää, että mun elämään on todellakin tullut mies, joka puhuu mun kanssa. Ja jonka kanssa on helppo olla. Ja jonka tunteet mua kohtaan näkyy niin selkeästi, että edes minä epäileväinen luonne en voi olla uskomatta niitä todeksi! On aivan sanoin kuvailemattoman ihana tunne kun saa kysymyksiin vastauksen, saa kuulla että on ihana ja kaunis ja että L ei olisi voinut kuvitella että saisi koskaan minun kaltaista naista. Hän, joka on kuuma kuin tulikuuma kamiina ja ajattelevainen ja hellä ja kiltti ja hauska ja katsoo silmiin niin että ei voi olla muuta kuin ihan hulluna siihen!! Hän pitää minua liian hyvänä ollakseni totta! Voitteko kuvitella! Ei tätä voi pieni ihminen käsittää. Kaiken sen kivun ja kärsimyksen jälkeen tämä kaikki tuntuu kuin unelta. Voiko tuo ihminen oikeasti olla noin helppo ja ihana? Ihan kuin ois voittanut lotossa pääpotin :)

Sitäkin on vaikea uskoa, että L haluaa nähdä mut niin kovasti, että järjestään itselleen maanantain vapaaksi töistä ja tulee mun luo sunnuntaina. En millään malttais odottaa että nähdään! Välillä naurattaa kun huomaan hymyileväni koko ajan kuin joku idiootti. Tältäkö se tuntuu, kun löytää oikean?

Oon lupautunut lauantaina äitin kanssa yksiin häihin. Mutta veikkaan, että livahdan vähän väliä johonkin sivummalle kirjottelee L:n kanssa. Kohta varmaan kosin sitä itsekin :D

Mä oon tosi onnellinen.

 

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ero takana, elämä edessä? Rämpimistä toipumisen tien viereisessä ojassa. Nyt kun osais vaan kääntyä risteyksissä oikeaan suuntaan..

Teemat

Blogiarkisto

2016

Kategoriat