Kirjoitukset avainsanalla parisuhde

Väitetään, että parisuhteessa insinööri tai jonkun muun ammattialan edustaja on paras valinta, mutta minä tiedän totuuden. Oikea vastaus on opettaja!

Puolisoni on opettaja samoin kuin äitini puoliso, isäni puoliso, puolisoni molemmat siskot, ja löytyypä opettajia vielä muualtakin suvustamme.

Olen elänyt auvoista yhteiseloa opettajani kanssa pian 23 vuotta. Opettajan kanssa elämä sujuu muun muassa, koska

  1. Opettaja on sosiaalista ihmistyyppiä. Seurallinen puoliso tulee toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, yleensä ottaen pitää ihmisistä, on aktiivinen ja haluaa olla paljon tekemisissä sekä vanhojen että uusien tuttavien kanssa. Toisaalta opettajan kanssa kannattaa myös varautua siihen, että hän juuttuu helposti "suustaan kiinni" kun juttu lentää ja aika rientää...
  2. Opettaja on kiinnostava kumppani, sillä hänellä on laaja yleissivistys. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opettaja tietää kaikesta vähän. Häneltä voi siis aina oppia jotain uutta. Toisaalta opettaja myös sangen hanakasti jakelee tietojaan pyytämättä. Trivial Pursuit ja vastaavat seurapelit ovat opettajan rakkainta ajanvietettä. Niissä kannattaa jo etukäteen varautua nöyrästi häviämään – opettajaa ei nippelitiedoissa voi päihittää!
  3. Opettaja on kasvatustieteen ammattilainen, mikä on kätevää, jos perheeseenne kuuluu lapsia. Kaikki jälkikasvun isommat kinat ja kummalliset kysymykset voi huoletta ulkoistaa opettajalle, hänellähän on niihin yliopistokoulutus!
  4. Sanotaan, että opettajalla on kolme syytä ammatinvalintaansa ja ne ovat kesä-, heinä- ja elokuu... Ilkeilyn voi jättää omaan arvoonsa, mutta lapsiperheessä opettajan pitkästä kesälomasta on oikeasti apua. Opettajan puolison ei tarvitse kartoittaa kunnan kesäleiritarjontaa tai murehtia sitä, että alakoululaiset joutuisivat kesäisin oleilemaan pitkiä aikoja yksin kotona sillä aikaa, kun itse paahdat niska limassa hommia kesälaitumet haaveissa.
  5. Opettajat ovat fiksua sakkia. Heidän työkenttänsä on lievästi sanottuna dynaaminen. Lapset ja nuoret sekä kasvatusmetodit ja opetussuunnitelmat muuttuvat sellaista vauhtia, että heikompaa voisi hirvittää. Kun opettaja jo työnsä puolesta joutuu omaksumaan uutta lennossa, säilyy sama asenne myös kotiympyröissä. Opettajalle ei asioita tarvitse vääntää rautalangasta monta kertaa, vaan hän hoksaa ne jo kertaselityksellä!
  6. Opettajalla ei mene luu kurkkuun, vaikka hänelle sanottaisiin mitä tahansa. Kun työkseen joutuu kuuntelemaan näsäviisasta nuorisoa, opettaja oppii itsekin "servaamaan" (kuten nuoret sanovat), eli hän osaa olla sanavalmis tilanteessa kuin tilanteessa. (Toisinaan, esimerkiksi illanvietoissa, opettajan lohkaisuja saakin sitten kuunnella ihan kyllästymiseen asti, mutta se onkin jo eri tarina...)
  7. Opettajalla on kapea mutta pitkä leipä. Epävarmuuden leimaamassa maailmassa, jossa työelämän käänteitä on vaikeaa ennustaa, on lohdullista, että edes tiettyjen ammattiryhmien tilanne on turvattu. Opettaja on kunnan viranhaltija, eikä kuntasektorilla usein käydä yt-neuvotteluita. Jopa lomautustilanteessa opettajat ovat yleensä se viimeinen henkilöstöryhmä, joka laitetaan pakkolomalle. Opettaja on siis taloudellisessa mielessä turvallinen kumppani ainakin, jos oma asemasi työelämässä on vähemmän turvattu.
  8. Opettaja on perillä nuorisotrendeistä. Vaikka et itse tietäisi, mikä on Snapchat, mitä tarkoittaa fleksaaminen ja roastaaminen tai kuka on Zone VD, opettaja tietää. Hänen ansiostaan sinäkään et vaivu dinosauruksen tasolle nuorten seurassa.
  9. Opettaja on aina valmis pitämään puheen. Tästä on paljon iloa sukujuhlissa. Oli sitten kyseessä sinun serkkusi tai hänen setänsä merkkipäivä, voit luottaa siihen, että edes joku nousee puhujanpönttöön: oma opettajasi. On suorastaan herttaista, kuinka opettaja pitää omasta äänestään ja sanoo asioita niin osuvasti, että itsekin liikuttuu (kts. kohta 6.) (Toisinaan häntä on jopa vaikeaa saada lopettamaan, mutta sekin on toinen tarina...)
  10. Opettaja on hyvä organisoimaan. Jos hän työnsä puolesta saa ekaluokkalaiset tekemään rauhallisesti ryhmätöitä tai epävarmat esiteinit laulamaan kuorossa, on äitisi 70-vuotisjuhlien järjestäminen pikku juttu. Eikä puheiden pitämisestäkään tule ongelmaa (kts. edellinen kohta.)

Onko sinun lähipiirissäsi opettajia?

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Kommentit (12)

Panda
1/12 | 

Tähän oli pakko tulla kommentoimaan, kun itsekin opiskelen tällä hetkellä kasvatustieteitä yliopistossa, tosin lastentarhanopettajaksi ja ehkä mahdollisesti myöhemmin luokanopettajaksi. Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että jos olisi luokanopettaja/aineenopettaja niin ei tosiaan tarttisi miettiä kuka huolehtii lapsista kesällä siihen saakka, että oma kesäloma alkaa. Myös siitä olen samaa mieltä, että kaksi vuotta kun työskentelin koulussa nuorisotyöntekijänä edellisen ammatin kautta niin, kyllä nuorten maailmassa oli helppo pysyä mukana. Jos ei pysynyt, niin nuoret kyllä huomauttivat siitä :D

Mutta se mistä olen hieman eri mieltä, on tuo pitkä ja kapea leipä. Vakituisen paikan saaminen tiettyjen kouluaineiden opettajana esim. uskonto/elämänkatsomus/harvinaisemmat kielet on todella vaikeaa. Olen sivusta seurannut kun uskonnon ja elämänkatsomuksen aineenopettajaksi opiskellut ystäväni tekee vuosi vuoden jälkeen korkeitaan parin vuoden mittaisia sijaisuuksia niin, että sopimus katkeaa aina kesän ajaksi. Lisäksi nämä sijaisuudet eivät ole olleet aineenopettajan vaan luokanopettajan sijaisuuksia. Luokanopettajilla ja lastentarhanopettajilla on hieman parempi asema työmarkkinoilla tällä hetkellä, mutta aineenopettajat ovat heikommassa asemassa. 

Muutenkin näyttää siltä, että ne työmarkkinat joille me tämän hetken opiskelijat tulemme valmistumaan ovat todella erilaiset kuin mihin vaikka omat vanhempani ovat aikoinaan valmistuneet. Olen todella tyytyväinen, että ennen näitä yliopisto-opintoja takana on jo yksi AMK tutkinto alalla, jolla todennäköisesti on töitä vielä silloinkin kun valmistun lastentarhanopettajaksi. Jos siis joskus tuntuisi siltä, että pitäisi päästä välillä muihin hommiin. Nyt kuitenkin valitsemani koulutus tuntuu juuri oikealta (huolimatta mediassa velloneesta lto:n palkkakeskustelusta...) :D

Hauska postaus joka tapauksessa! :)

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Kiitos viestistäsi! <3 Olet aivan oikeassa sen suhteen, mitä tulee opettajan pitkään ja kapeaan leipään. Olen ymmärtänyt, että jo pitkään erityisesti aineenopettajilla on ollut vaikeaa saada vakivirkoja, ainakaan pk-seudulla. Siinä mielessä kirjoitukseni oli hyvin subjektiivinen, ja me edustamme oman opettajani kanssa jo hieman eri sukupolvea kuin tämän päivän opiskelijat. Taannoin vajaa 15 vuotta sitten, kun oma opettajani siirtyi työmarkkinoille, opettajien asema oli erilainen ja silloin oli helpompaa päästä viranhaltijaksi.

Aurinkoista viikonloppua sinulle ja kiva, kun tulit kommentoimaan blogiini!

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Kiitos kommentistasi! En ole ihan varma, keitä opettajia tarkoitat. Tietenkään esim. koulujen rehtoreilla ei ole pitkiä kesälomia.

Kirjoitukseni oli subjektiivinen huumori-pläjäys, joka perustuu kokemuksiini luokanopettajan vaimona. Luokanopettajilla vielä on kunnon kesälomat.

Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle!

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Vierailija
3/12 | 

Mitä tarkoittaa " koko kesä"?

Puhe; pidä itse!! 

Esiintyminen ei ole enää samaa kuin n. 120 v sitten kansnkyttilöiden mielihalu!

Harva opettaja nykyään halunnee esiintyä vain esiintymisen vuoksi.

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Hei ja kiitos kommentistasi!

Mikäli luit kirjoitukseni tarkasti huomasit, että en puhu mitään koko kesästä. Kirjoitin: "kesä-, heinä- ja elokuu". Luokanopettajilla on kesälomaa kesä- ja heinäkuu sekä osa elokuusta.

Kirjoitukseni opettajien esiintymishaluista ja -kyvyistä pohjautuu omiin kokemuksiini. Sinulla ilmeisesti on erilaisia kokemuksia?

Aurinkoista viikonlopun jatkoa sinulle!

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Kiitos kommentistasi sekä kiinnostavasta linkistä! Oma postaukseni tosiaan perustuu subjektiivisiin kokemuksiini ja kuten olen muille kommentoijille jo aiemmin todennut, myönnän että erityisesti aineenopettajien on tosiaan vaikeaa nykyään saada virkaa.

Luokanopettajien työllistymisvaikeuksista minun lähipiirissäni ei ole yhtä rajuja kokemuksia kuin tuolla kolumnistilla.

Tässä asiassa olisi todella kiinnostavaa tietää objektiivinen totuus. Myös tuon kolumnin kommenteissa todetaan, että toisaalta tälläkin hetkellä on auki satoja luokanopettajan virkoja, viroissa toimii epäpäteviä sijaisia ja toisaalta opettajien työttömyysprosentti on alle 15.

Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan luokanopettajista ei useimmilla alueilla ole pulaa mutta ei myöskään ylitarjontaa: https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=18i&ammattikoodi=2341&... Toisaalta barometrin tiedot pohjautuvat viime vuoden tilanteeseen.

Toivottavasti joku puolueeton media tarttuisi aiheeseen näiden subjektiivisten kirjoitusten lisäksi ja kartuttaisi, millainen on luokanopettajien todellinen työllisyystilanne eri puolilla Suomea juuri nyt.

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

MC Tonttu
5/12 | 

Puolisoni tosin sanoo, että opettaja on ihminen, joka viettää koko ikänsä koulussa nauttien laitosruokaa :).

Geeneissä
6/12 | 

Hauska kirjoitus! Opettajuus on usein myös vähän "sukuvika". Itse olen opettaja jo kolmannessa polvessa ja oma esikoiseni haluaa opettajaksi. Isoäitini oli rehtori ja opettaja, molemmat vanhempani opettajia, kolme tätiä, yksi eno, kaksi serkkua opiskeli samaan aikaan jne. Opettajien seurassa on hyvä olla :) Työssä on monia hyviä puolia, mutta silti monet hakeutuvat uusille urille melko huonon palkan ja työn vaativuuden vuoksi.  Suomessa kuitenkin opettajia arvostetaan ainakin periaatteen tasolla, monessa muussa maassa opettajaksi opiskellaan jos ei muulle alalle päästä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä on tänään 20-vuotiskihlapäivä. Vaihdoimme sormuksia vapunaattona 1997 parikymppisinä, köyhinä opiskelijoina, kun olimme seurustelleet puolitoista vuotta.

Meiltä kysytään joskus, mikä on pitkän parisuhteemme salaisuus. Ja onko suhteessa vielä hohtoa, kun on ollut yli puolet elämästään saman ihmisen kanssa?

Kihlapäivän aattona aloin oikein pohtia asiaa monelta kantilta. Tulin siihen johtopäätökseen, että yhteisten vuosiemme taustalla on esimerkiksi kemiaa, laiskuutta ja paljon tahtomista.

1. Olemme perusluonteiltamme erilaisia

Tämä on aina ollut yhteiselomme rikkaus. Minä olen nopea ja kärsimätön, mies taas hitaampi ja harkitseva. Itse sytyn helposti uusista asioista, siippa sen sijaan sanoo lähtökohtaisesti kaikkeen ensin ei. Minulla on jatkuvasti vähintään kymmenen rautaa tulessa, mies taas osaa pysähtyä ja elää hetkessä. Näin yhdessä oleminen ei koskaan ole tylsää.

2. Meillä on samanlainen arvomaailma

Arvostamme samansuuntaisia asioita: asetamme perheen ykköseksi monissa isoissa ja pienissä arkipäivän asioissa. Pidämme esimerkiksi terveyttä, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja sivistystä tärkeämpinä asioina kuin vaikkapa rahaa ja yritämme kannustaa lapsiakin toimimaan samoin.
Olemme onnellisia tavallisesta perhearjesta. Rakastamme myös matkustelua ja hyvää ruokaa, kirjoja ja musiikkia.

3. Emme pidä toisiamme itsestäänselvyyksinä

Olen joka päivä kiitollinen miehelleni kaikista niistä pienistä ja suurista rakkaudenosoituksista, joita saan häneltä arjessa. Siitä, että hän korjaa ruokapöydän, sanoo minua kauniiksi, lukee kuopukselle iltasadun, hieroo kipeitä hartioitani tai leikkii koiran kanssa.
Yritän myös kertoa kiitollisuudestani usein tai osoitan sen kosketuksella. Meillä halataan paljon. Minulle rakastaminen merkitsee läheisyyttä.

4. Olemme vähän laiskoja, emmekä viitsisi erota

Olemme läpi koko yhteiselomme laskeneet leikkiä, että suurin syy miksi olemme vielä yhdessä on se, että kumpikaan ei ole vielä viitsinyt jättää toista. Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
Kaikkien näiden vuosien jälkeen yhteiselo on helppoa ja mukavaa. Ei se tietenkään voi usein olla yllättävää ja jännittävää. Itse kuitenkin koen, että on ihanaa, kun elämässä on jotain näin tuttua ja turvallista maailmassa, jossa esimerkiksi työelämä tarjoaa ihan tarpeeksi muutoksia ja vauhtia.
Olemme joskus jutelleet, että onpas hyvä, kun ei tarvitse olla Tinderissä. Itselläni osa työtä on nykyään myyminen ja kun asiantuntijapalveluiden myymisestä on kyse, työtä tehdään koko persoonalla - asiantuntija "myy itseään". Voisi olla raskasta jatkaa oman persoonansa markkinoimista vielä työpäivän jälkeen yksityiselämän puolella: kun työpäivän jälkeen sulkee Linkedinin, avaisi seuraavaksi Tinderin...

5. Yritämme tehdä töitä suhteen eteen

Olemme olleet yhdessä pian 22 vuotta ja tänä aikana eroajatukset ovat pari kertaa käyneet mielessä. Erityisesti silloin olemme tehneet tietoisesti töitä saadaksemme suhteemme taas toimimaan: raivanneet kahdenkeskistä aikaa, käyneet parisuhdekurssilla, yrittäneet muuttaa asioita arjessa ja puhuneet, puhuneet ja puhuneet.
Vaikeina hetkinä on tullut selväksi, että rakastaminen on vielä enemmän tahtomista kuin tunteita. Se on tietoinen päätös sitoutua toiseen ja pysyä yhdessä. Tunteet tulevat ja menevät mutta siinä vaiheessa kun ne menevät, tietoinen päätös auttaa tahtomaan.

Meidät vihittiin heinäkuussa 2002, unikeonpäivänä, joen rannalla. Tässä olemme juuri ottaneet ensimmäiset yhteiset askeleemme avioparina.
Meidät vihittiin heinäkuussa 2002, unikeonpäivänä, joen rannalla. Tässä olemme juuri ottaneet ensimmäiset yhteiset askeleemme avioparina.

Mitkä asiat sinun mielestäsi ovat tärkeitä parisuhteessa? Hauskaa vappua kaikille blogimme lukijiolle!

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin | Snapchat (Aino): @ainomarja

Kommentit (2)

Taivaanrannankaahari
1/2 | 

Kiitos kirjoituksesta. Arvelen että olette löytäneet jotain keskeistä ja hyvää. Kestävää perustaa, jolle rakentaa omaa ja lähipiirin onnea turvaavaa linnaketta.

Tiia k
2/2 | 

Arvomaailma, huumori, kemia ja vetovoima ja vahva tahto. Ei turhaan alttarilla sanota "tahdon", tuon lupauksen olen muistanut silloin, kun asiat ovat olleet kaikkein kärjistetyimmillään. Oli niin kiva nähdä ja yhdyn miehesi sanoihin, olet todellinen klassinen kaunotar. <3

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

  • Kumpi vie lapset?
  • Osta tomaattia, ruisleipää ja margariinia.
  • Menetkö illalla pelaamaan?

Tässä vuorosanoja, joiden varaan minun ja mieheni kommunikaatio aika ajoin rakentuu. Eräs entinen työkaverini kuvasi tällaista tilannetta osuvasti:

Kun puolisoiden ainoa yhteinen puuha on erilaisten kodinkoneiden täyttäminen ja tyhjentäminen, kannattaa asialle tehdä jotain.

Me tunnistamme jo vaaran merkit, ja päädyttyämme tuohon tilanteeseen yritämme järjestää jotain kivaa yhteistä tekemistä. Olinkin super-iloinen, kun blogin kautta sain hiljattain mahdollisuuden testata Hotel Rantapuiston palveluja.*

Keidas luonnon helmassa Itä-Helsingissä

Hotel Rantapuisto sijaitsee uskomattoman lähellä pääkaupungin ydintä: Helsingin Vuosaaressa. Sijainti meren rannalla, luonnon helmassa mutta lähellä kaupunkia on ihan täydellinen minilomaa varten. En osannut kuvitellakaan, että Itä-Helsingissä, muutaman kymmenen minuutin ajomatkan päässä keskustasta voisi olla tällainen keidas, joka on kuin toisesta maailmasta.

Hotel Rantapuiston näyttävä päärakennus valmistui 1960-luvulla pankin koulutuskeskukseksi. Talo on arkkitehtuuriltaan kiinnostava. Takat, katto ja monet pienen sisustuksen yksityiskohdat henkivät edelleen kultaista 60-lukua, mutta rakennusta on remontoitu hyvällä maulla, menneisyyttä kunnioittaen.

Hotellissa on nykyään  70 huonetta, kokoustiloja, aulabaari ja kaksi tilausravintolaa sekä - mikä ihaninta - kodikas rantasauna meren ääressä!

Saavuimme hotellille perjantai-iltana kuuden maissa. Meitä odotti viihtyisä ja tilava standard-huone sekä suloinen kuohuviini- ja marmeladiyllätys pöydällä.

Majoituttuamme lähdimme nauttimaan rantasaunan kuumista löylyistä sekä saunan terassilla olevan paljun rentouttavasta kosketuksesta.

Mistä aikuiset puhuvat aikuisten lomalla?

Kun suunnittelimme kahdenkeskistä minilomaa ja varailimme lasten- sekä koiranvahteja, lapseni kysyi miksi aikuisten on tärkeää välillä saada olla kahdestaan. Sanoin, että välillä on tärkeää jutella aikuisten asioita.

Mitä ne aikuisten asiat sitten ovat? Mistä juttelimme, kun ensimmäisen kerran puoleen vuoteen vietimme laatuaikaa kahdestaan?

  • Hotellihuoneessa ihastelimme retron ja modernin yhdistävää sisustusta ja muistelimme toista, kahdenkeskistä viikonloppua toisessa, hieman samantyyppisessä hotellissa viisi vuotta sitten.
  • Rantasaunan tuvassa nautimme upean juustotarjottimen antimia, hämmästelimme avaran pesuhuoneen ja saunan tiloja ja muistelimme hassuja tokaisuja, joita joku kaveri oli taannoin heittänyt saunaillassa.
  • Saunan jälkeen siirryimme Ravintola Rantapuiston herkkupatojen ääreen. Muistelimme niitä muita, lukuisia ravintolailtoja, joita olemme viettäneet yhdessä. (Jossain vaiheessa elämää tuntui, että ainoa yhteinen harrastuksemme on syöminen. Ja voi pojat, me kyllä olemmekin syöneet hyvin yhdessä tässä kuluneiden 21 yhteisen vuoden aikana!)
  • Joka välissä juttelimme lapsista. Heidän vahvuuksistaan, iloistaan ja pienistä huolistaan. Olemme molemmat täysin samaa mieltä lapsistamme: he ovat mielestämme ihmeellisiä.

Ravintolaillallisen jälkeen sulattelimme makoisaa ateriaa vaeltelemalla vielä hetkisen hotellin avarilla, kynttilän valaisemilla käytävillä. Hotellissa sattui visiittimme aikana olemaan kiinnostava, taiteilija Aini Tolosen valokuvanäyttely, joka on esillä maaliskuun loppuun saakka.

Rantasauna on kodikas ja avara. Se sopii mielestäni mainiosti esimerkiksi työporukan illanviettoon!
Rantasauna on kodikas ja avara. Se sopii mielestäni mainiosti esimerkiksi työporukan illanviettoon!

Nautin itse alkupalaksi graavattua siikaa sekä kukkakaalia, briossia ja fenkolia. Yhdistelmä kutkutti makuhermoja!
Nautin itse alkupalaksi graavattua siikaa sekä kukkakaalia, briossia ja fenkolia. Yhdistelmä kutkutti makuhermoja!

Puolison alkuruoka oli Rantapuiston maalaissalaatti savulohella
Puolison alkuruoka oli Rantapuiston maalaissalaatti savulohella

Puolison pääruoka oli muhkea Rantapuiston burgeri
Puolison pääruoka oli muhkea Rantapuiston burgeri

Oma pääruokani oli Päivän kala - niin hyvää nieriää, että meinasi lähteä taju... (Kirjoitin aiheesta helmikuussa oman postauksen.)
Oma pääruokani oli Päivän kala - niin hyvää nieriää, että meinasi lähteä taju... (Kirjoitin aiheesta helmikuussa oman postauksen.)

Oma jälkiruokani oli jogurttipannacottaa, viikunaa ja paahdettuja hunajapähkinöitä - kevyt ja raikas yhdistelmä!
Oma jälkiruokani oli jogurttipannacottaa, viikunaa ja paahdettuja hunajapähkinöitä - kevyt ja raikas yhdistelmä!

Puolison jälkiruoka oli syntisen suloinen: tummasuklaakakkua ja vadelmaa
Puolison jälkiruoka oli syntisen suloinen: tummasuklaakakkua ja vadelmaa

Täydellinen pako arjesta parikymmentä kilometriä kotoa

Jos rantasaunan kipakat löylyt ja suussasulava illallinen ovat ihanuutta, on aikuisten omalla hotellilomalla kuitenkin ehkä parasta kiireetön aamuhetki ja hotellin runsas aamiainen. Ei aikaista heräämistä, koiran ulkoilutusta, vauhdikasta lähtöä ja hätäisesti autossa mussutettua aamupalaa vaan verkkainen, pitkä aamu ja notkuva buffet tuoreine herkkuineen.

Aamupalan jälkeen tutustuimme vielä hetkisen hotellin upeisiin ulkoilumaastoihin. Sitten pääsimme kokeilemaan jotain aivan erityistä: InsideOut Escape Games -yrityksen pakopelihuonetta, joka sijaitsee hotellin yhteydessä. Se oli sellainen seikkailu, että kirjoitan lähiaikoina kokemuksesta oman postauksen.

Kaiken kaikkiaan meillä oli ihan A-luokan miniloma!  Nyt muistamme taas ne kaikki hyvät syyt, joiden vuoksi olemme yhdessä.

Hämmästelen edelleen, että koko elämyksemme, vajaan vuorokauden mittainen pako arjesta löytyi paikasta, joka on vain muutama kymmenen kilometriä kotoa! 

Jos itsekin haluat samanlaisen kokemuksen, on siihen nyt tarjolla kiva etu: blogini lukijat saavat Hotel Rantapuistossa -20 % alennuksen  päivän joustavasta majoitushinnasta koodilla MINILOMALLE. (Saatavuus voi olla rajoitettu.) Etu on voimassa maaliskuun 2017 ajan.

Hotellin aamupala-buffet oli monipuolinen ja terveellinen
Hotellin aamupala-buffet oli monipuolinen ja terveellinen

Päärakennuksen ovenkahvat kertovat kiinteistön menneisyydestä
Päärakennuksen ovenkahvat kertovat kiinteistön menneisyydestä

Hotellin rantasaunalta avautuu huikea merimaisema...
Hotellin rantasaunalta avautuu huikea merimaisema...

Oletko sinä käynyt Hotel Rantapuistossa?

*Testasimme hotellin ja ravintolan palveluja veloituksetta blogiyhteistyönä.

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | YouTube | Snapchat @ruuhkavuodet

Kommentit (4)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Rakas mieheni on haaveillut, että menisimme pitkästa aikaa kahdestaan oopperaan. Emme vietä kovin paljon aikaa kahdestaan, joten yhteinen juhlailta tulisi kyllä tarpeeseen.

Vietimme viimeksi kahdenkeskistä aikaa syyskuussa, kun juhlimme syntymäpäivääni Haikon kartanossa. Sen lisäksi erityisesti mieleeni painui toinen syntymäpäiväilta vuonna 2010, kun kävimme katsomassa oopperassa Turandot-teosta ja sitä ennen syömässä hienosti illallista ravintola Kareliassa.

Heti kun ukkokulta puhui ensimmäisen kerran ideastaan, minulle iski tietenkin asukriisi. Omistan yhden iltapuvun: tämän, joka teetettiin minulle vuonna 2002 häämatkallamme Thaimaassa. Se sopii edelleen ja on ajaton ja juhlava, mutta eihän sitä nyt samaa mekkoa viitsisi pitää vuodesta toiseen. (Se oli minulla päällä myös tuolloin vuonna 2010 oopperassa.)

Toisaalta en tässä kuussa myöskään voi ostaa uusia vaatteita. Lapsillamme on molemmilla kaksi kohtuullisen kallista harrastusta, ja niiden kaikkien kevätlukukausimaksut piti maksaa tammi-helmikuun vaihteessa. Se tarkoittaa, että ylimääräisiä varoja ei nyt juurikaan ole.

Kaivelin kaappejani ja keksin tällaisen asuyhdistelmän. Norsunluunvärinen jakku on mielestäni jotenkin juhlava ja leikkaukseltaan ajaton.

Jakku on teetetty minulle aikoinaan yli 20 vuotta sitten äitini vanhasta 70-luvun hameesta. Tuolloin vaatteet vielä tehtiin laadukkaista materiaaleista, joten tämäkin villakangas on säilynyt erinomaisessa kunnossa läpi vuosikymmenten.

Valitsin jakun kaveriksi H&M:n hameen, jonka ostin Fida lähetystorilta viime syksynä muutamalla eurolla. Sitä ei ensivilkaisulta mielestäni uskoisi henkkamaukan tuotteeksi, sillä hameessa on persoonallinen kuosi. Hame on ihan tavallista puuviillaa, mutta niin hyväkuntoinen, että näyttää laadukkaalta.

Kuvassa olevat kiilakorkokengät ostin joskus 2000-luvun alkupuolella UFF:sta. Jakun alla olevan t-paidan ostin 1990-luvun lopussa Tampereen Koskikeskuksesta. Hankin silloin samanmallisia, aavistuksen silkkineulosta sisältäviä, yksinkertaisia paitoja kolme samanlaista eri väreissä, ja ne osoittautuivatkin laadukkaaksi hankinnaksi!

Kuten huomaat, minulla on edelleen tosi paljon vanhoja vaatteita kaapissani, vaikka olen kyllä aktiivisesti yrittänyt karsia kaapin sisältöä. Olen pysynyt suunnilleen samoissa mitoissa koko aikuisikäni, käytän yhtä vaatetta kerrallaan vain harvoin sekä tuuletan ja huollan muutenkin vaatteitani. Siksi ne pysyvät käyttökelpoisina pitkään.

Voisiko sinun mielestäsi tässä asussa mennä oopperaan? Miten ja kuinka usein sinä vietät puolisosi kanssa laatuaikaa?

P.S. Muistathan osallistua blogissani käynnissä olevaan, ihanan pienen kosmetiikkapaketin arvontaan! Aikaa on perjantaihin 10.2. klo 21 asti.

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | YouTube | Snapchat @ruuhkavuodet

Kommentit (7)

Isolde
1/7 | 

Oopperaan voi mennä just sellaisessa asussa, kun itse haluaa. Iltapuku vois olla vähän over the top nykyään, mutta ei mahdotonta, jos on just sun juhlailta. Käyn Kansallisoopperssa oopperassa monen monta kertaa vuodessa, tykkään hirveästi oopperassa. Mulla on yleensä sellaiset housun näköiset verkkarit ja punaiset Niken nahkalenkkarit ja paitapusero. Ihanaa iltaa teille <3 

Vierailija
3/7 | 

Miksi oopperaan pitäisi erityisesti pukeutua? Sinne voi mennnä ihan tavallisissa kamppeissa.

C
4/7 | 

Erittäin sopiva asu oopperaan! 

Mun on ihan pakko tunnustaa, että en koskaan osta omia vaatteitani kirppikseltä. Lapsilla on kyllä todella paljon käytettyjä vaatteita, jopa melkein 18 vuotta vanhoja serkun vanhoja. Lapsena olen kyllä käyttänyt toisten vanhoja vaatteita, kiusaamisesta jäi paha mieli, joka kai sitten kantaa näihin päiviin saakka.

Mieheni ja minä emme vietä laatuaikaa keskenämme, meillä ei ole siihen aikaa eikä kai tarvettakaan (mä olen kyllä eri mieltä...). Joskus käymme yhdessä esim. rautakaupassa tai kaatopaikalla (hurjan romanttista :D). Olemme olleet kahdestaan ulkona nyt kerran viidessä vuodessa.

Vierailija
6/7 | 

Viimeks kun kävin niin ihmiset oli ihan arkivaatteissa. Ehkä ensi-ilta ja viikonlopun iltanäytös eri juttu.

tuula t
7/7 | 

SPRn Konttikirppikseltä olen tehnyt parhaat vaateostokseni. Liikkeet tuovat sinne myös aivan uusia vaatteita sanoi eräs työntekijä ja niistäkin olen saanut nauttia. Kiva, että muidenkaan miehet eivät lähde minnekään paitsi perhejuttuihin, onhan se toisaalta hauskaakin kun voi sitten itse mennä likkojen kanssa tai yksin mitä mukavimpiin paikkoihin eikä tarvi lupia kysellä tai sopia ajankohtia. Sun asu on hieno, mustavalkoinen on aina tyylikästä, kivaa iltaa, jos se vielä edessä :) ja juu kun pysyy samoissa mitoissa on se monestakin syystä hyvä juttu.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat