Kirjoitukset avainsanalla matka

Kävin läpi kesän kuvasatoa muistikortilta. Löysin paljon julkaisemattomia kuvia ja innostuin osallistumaan Valokuvatorstain kesähaasteeseen (vaikka ei enää olekaan torstai). Haasteen teemana on lämpö ja haussa mahdollisimman ehyt viiden kuvan sarja.

Ehyt tämä kokonaisuus ei ole, mutta minulle nämä kuvat toimivat terapeuttisena elämyksenä. Niissä on nimittäin useampi elementti, jotka minun kesässäni tänä vuonna jäivät harvinaisuuksiksi: niissä on lämmin, eikä niissä ole kiire.

Viime aikoina olen taas pitkästä aikaa tuntenut megalomaanista riittämättömyyttä. Sellaisena hetkenä, kun esimerkiksi etäpäivänä pitäisi olla samaan aikaan hakemassa poikaa koulusta, puhelinpalaverissa, koiraa pissattamassa ja mielellään myös ripustamassa pyykkejä tai tyhjentämässä tiskikonetta ja kun samalla tajuaa, että on surkeasti laiminlyönyt ystävää tai sukulaista - sellaisissa tilanteissa tuntuu, että minä en riitä. Minusta ei vain riitä kaikille. Sellaisia tilanteita on tässä elokuusa ollut usein.

Nämä ovat ihan terveellisiä fiiliksiä. Tämä tilannehan on tilapäinen ja ehkä sen ansiosta opin arvostamaan, kuinka helppoa ja mutkatonta elämäni olikin pelkästään kahden ison, vaivattoman lapsen kanssa.

Kiireettömiä hetkiä tulee lisää, ihan lähiaikoina, siitä olen varma. Pentu on perusluonteeltaan rauhallinen, isona siitä tulee leppoisa otus ja lapset ovat päivä päivältä omatoimisempia. Siksi näitä kuvia on kiva katsella. Kyllä tämä tästä.

----

Kesäkuussa teimme sen pyöräretken lasten kanssa uimarannalle, josta haaveilin kesän alussa. Emme tosin viettäneet rannalla koko päivää eväiden kanssa. Silti tässä on mielestäni tämän kesän kaunein kuva:

Swimming in the lake

Alkukesällä, kun lapset lomailivat mummoloissa, minulla oli ruhtinaallisesti omaa aikaa. Välillä jopa en oikein tiennyt, mitä tekisin! Kuntoilin kaikki illat - kerran lähdin ihan huvin vuoksi pyörälenkille:

Cycling

Viron-matkalla oli loppujen lopuksi paljon leppoisia hetkiä, vaikka reissussa olikin tiukka aikataulu. Yövyimme Tallinnassa 80-luvun neukkuromanttisessa Pirita Top Spa -hotellissa. Siellä oli kuuma, koska hotellissahan ei ole ilmastointia. Lapset vilvoittelivat terassilla:

On the terrace of Pirita Top Spa hotel in Tallinn

Tallinnan keskustassa sattui olemaan jätti-trampoliinit, joita lapset halusivat kokeilla. Tällä kertaa emme Tallinnassa tehneet mitään perinteisiä turistijuttuja, hengasimme vain. Trampalla lapsille tuli lämmin!

Giant trampoline in the centre of Tallinn

Heinäkuussa ei sitten paljoa lämpimiä päiviä ollutkaan, eikä kiireettömiä hetkiä, koiranpennun ansiosta. Viimeisen lomaviikkoni vietimme mummoloissa maalla. Siellä oli loman rennoin fiilis, kun ei tarvinnut huolehtia ruoanlaitosta, pyykkihuollosta tai siivoamisesta. Viimeisellä lomaviikollani oli myös yllättävän lämmin, vielä illankajon aikaankin, kun ulkoilutin pentua.

On a farm with the puppy dog

Tästä viikonlopusta on ilmeisesti tulossa yksi kesän kauneimmista. Meillä ei ole ihmeempiä suunnitelmia. Marjatkin vanhempani saivat jo eilen poimittua!

Rentouttavaa viikonloppua! Miten sinä aiot viettää sen?

----
The theme of Valokuvatorstai (Photo Thursday) photo challenge this week is summer and heat. Hot moments were extremely rear during my summer and relaxed, quiet moments even more rare. These five photos represent both specialties.


Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Kommentit (14)

1/14 | 

Ihania kesämuistoja ja näistä kuvista voi sanoa, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa Tämä viikonloppu on pyhitetty oman perheen, siskon perheen ja ystävien kanssa olemiselle.
Aurinkoista viikonloppua.

8/14 | 

Kiitos! Oikeasti se oli tosi kiva. Minäkin oisin halunnut kokeilla sitä, mutta tällä iällä en voinut mennä, koska en ehtinyt käydä vessassa ennen pompputuokiota, you know ;)

13/14 | 

Voi tuota koiraa, niin söpö!
Toivottavasti saamme nauttia aurinkoisesta säästä pitkälle syksyyn.

Mukavaa viikonloppua!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäinen viikko toisen pätkän lomastani on ohi. Tämä osa lomaa on ollut aikamoista kotoilua eli kulunut enimmäkseen ruokaa laittaessa ja koiranpennun sekä lasten jälkiä siivotessa. Olen kirjoittanut tätä blogitekstiä kolme päivää ja vasta nyt pääsen julkaisemaan sen!

Kotielämän vastapainoksi onkin mukavaa palata hetkeksi kesäkuun Viron-matkaamme. Vaikka reissun aikana tuntui, että loma oli turhan tiivistahtinen ja sää huono, näin kuukauden jälkeen alkaa jo tuntua, että olipas siellä mukavaa. Aika kultaa nopeasti muistot...

Saarenmaalla kävimme Muhun saarelta päin, jossa majoituimme. Olin kovasti odotanut, että pääsisin tutustumaan Saarenmaahan, sillä muutamalla tuttavallani on siellä mökki. Ajattelin, että ehkä jonain vuonna mekin voisimme vuokrata sieltä kesälomaviikoksi mökin.

Olen etsinyt tällaista Viron parasta mökkikohdetta jo siitä asti, kun vuonna 2011 lomailimme viikon Hiidenmaalla vuokramökissä. Hiidenmaalla oli kaunista mutta siellä ei juurikaan ollut palveluja. Viime vuonna taas lomailimme viikon Pärnussa, joka on ihana kohde, mutta turhan kaupunkimainen (sieltä on varmaan hankalaa löytää kohtuuhintaista lomahuoneistoa, jossa olisi oma ranta) ja täynnä suomalaisia.

At hairdresser at spa hotel Ruutli in Kuresaari

Saarenmaan pääkaupungissa Kuresaaressa kävimme ensin Hipun kanssa kampaajalla ja jalkahoidossa Spa Hotel Ruutlissa. Tykkään virolaisista kampaajista ja kosmetologeista: useimmat heistä tekevät tarkkaa työtä ja hinnat ovat tietenkin edulliset.

Myös Hipu nautti ensimmäisestä jalkahoidostaan. On hauskaa, että tyttö itse halusi "johonkin hemmotteluhoitoon". Olen iloinen, että hän oppii pitämään huolta itsestään.

Pedicure at spa hotel Ruutli in Kuresaari

Myös Kuresaaressa on keskiaikainen linna, jolta odotimme paljon. Se oli mielenkiintoinen paikka mutta ei läheskään yhtä tunnelmallinen kuin Haapsalun linna. Täällä oli monenmoista näyttelyä: talonpoikaisesineistöä, luontonäyttelyä ja sosialismista kertova näyttely.

Exhibition about socialism at Kuresaari in Saarenmaa

Jälkimmäiseen emme juurikaan tutustuneet, eihän meidän lapsilla vielä ole historiaa koulussa. Sen sijaan meille aikuisille myös tuo näyttely tarjosi hauskoja elämyksiä.

Olimme kuulleet/lukeneet jostain, että linnassa olisi jonkinlainen kidutusvälinenäyttely. Valitettavasti sitä ei löytynyt, mutta linnan katolta oli hienot näköalat.

Medieval castle at Kuresaari in Saarenmaa island

Päivällisen jälkeen osuimme ihanaan baari-kahvilaan, Retro Kohvikiin, jossa oli listalla vain yksi kakku, mutta sitäkin parempi! Tuo suklaa-tuorejuustokakku oli varmaan koko loman paras - ja kakkujahan me nautimme tällä lomalla monen monituista...

Retro café at Kuresaari in Saarenmaa island

The best chocolate cake in Retro café at Kuresaari in Saarenmaa island

Retro café at Kuresaari in Saarenmaa island

Retro café at Kuresaari in Saarenmaa island

Kuresaaren lähistöllä on eräs todella poikkeuksellinen luontokohde: yli 4 000 vuotta vanha Kaalin meteoriittikraateri. Itse asiassa kyseessä on yhdeksän meteoriitin ja sen palasten tekemää kraateria, jotka sijaitsevat neliökilometrin alueella. Me näimme niistä suurimman, jonka täyttää vesi. Kraaterijärvi on läpimitaltaan 30-60 metriä ja syvyydeltään 1.6 metriä. Kraaterien lähellä on vierailijakeskus sekä hyvä opastus kraatereille.

Viron-matkaa suunnitellessa pohdimme vähän, millaisiin kohteisiin tähtäämme. Maailman Paras Mies olisi halunnut mieluiten luontokohteisiin mutta minä yritin muistutella, että lapset saattaisivat viihtyä paremmin puuha- ja vesipuistoissa. Kraalin meteoriittikraateri oli kaikkien mielestä kiva! Lapset heittelivät leipiä vedenpintaan ja minä näpsin kuvia sillä aikaa, kun mies nuohosi pusikoita ja tutki seudun floraa ja faunaa.

Kaali meteorite crater in Saarenmaa island, Estonia

Kaali meteorite crater in Saarenmaa island, Estonia

Saarenmaan jälkeen minusta tuntui, että välttämättä tässä sittenkään ei ollut ensi kesän mökkikohteemme. Ehkä siksi, että ehdin jo viime kesänä menettää sydämeni Pärnulle, jonne suuntasimme seuraavaksi..

----
During our trip to Estonia in June we headed to Saarenmaa island from Muhu, I had high expectations regarding Saarenmaa. I was convinced that this would be our destination for the next summer. However, now I'm not that convinced anymore...
We visited a mediaval castle in Kuresaari, in the biggest town of Saarenmaa and had a pedicure and haircut at Spa Hotel Ruutli with my daughter. We also had the best pieces of chocolate cake in a café which was decorated in the 80s style.
A fascinating destination close to Kuresaari is Kaali meteorite crtater, which over 4 000 years old. There are altogether 9 craters in the area and a visitor center plus good guidance to the craters. This we found very interesting sight for us all, both adults and children!
However, I lost my heart already last year to Pärnu, which was our next destination...

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Kommentit (10)

4/10 | 

Vaikuttaa mielenkiintoiselta kohteelta. Saarenmaalla haluaisin käydä, no kyllä myös Tallinnassa, sillä en ole koskaan käynyt Virossa.

Ihanaa viikonkoppua !

5/10 | 

Matkakertomukset on ihan parhaita! Vaikuttaa kivalle kohteelle ja hyvin olette tekemistä ja näkemistä löytäneet. Aika huiman värinen tuo kraaterikuopan vesi ;)

6/10 | 

Suosittelen lämpimästi Viroa - se on niin lähellä mutta monipuolinen maa! Tallinna ja Tartto ovat ihan oikeita kaupunkikohteita, niissä tulee ihan keskieurooppalainen olo ja hyvällä säällä Pärnu on todellinen "köyhän miehen Thaimaa"

8/10 | 

Ihania hemmotteluja. Nuorena se pitää jo opetella tuo itsensä hemmottelemisen taito, jotta isona sitten sen hallitsee ;)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Viime päivinä automme mittariin on kertynyt varmaan tuhatkunta kilometriä. Etupenkillä kököttäessä tuli elävästi mieleen alkukesän automatkamme Viroon ja päätin lopulta käydä läpi yhden erän alkumatkamme lomakuvista.

Muhu Winehouse

Muhu Winehouse main entrance 
Haapsalun jälkeen ajoimme noin 80 kilometriä etelään ja pääsimme sopivasti Muhun saarelle vievän autolautan kyytiin. Minulla oli suuret odotukset koskien Saarenmaata, jossa en ollut aikaisemmin käynyt. Olemme lomailleet aikaisemmin viikon Saarenmaan naapurisaarella Hiidenmaalla ja silloin kaikki kehuivat, kuinka paljon tyylikkäämpi ja monipuolisempi Saarenmaa on.

Enpä osannut aavistaa, että ihastuisin vielä enemmän Saarenmaan pikkuiseen naapuriin, Muhun saareen! Muhu sijaitsee 65 kilometriä Saarenmaan suurimmasta kaupungista, Kuressaaresta itään. Muhuun mennään autolautalla mutta sieltä pääsee ajamaan siltaa pitkin Saarenmaalle.

Jätimme tällä lomalla suurimman osan matkareitistä auki, reissun varrella päätettäväksi, mutta Muhun-majoituksen olimme varanneet etukäteen. Maailman Paras Mies oli löytänyt meille kiinnostavan majapaikan: oikean virolaisen viinitilan nimeltään Muhu Veinitalu. Vielä emme päässeet maistamaan tämän Viron ensimmäisen viinitilan omaa viiniä, mutta aivan lähiaikoina sekin on jo kuulemma mahdollista.

Muhu Winehouse bedroom
A magical shelter above the bed in Muhu Winehouse
Bathroom in Muhu Winehouse

Majatalo yllätti meidät monta kertaa iloisesti. Huone oli tilava, siisti ja kauniisti kalustettu - kylppäri oli suorastaan ylellinen! Huonettammme hallitsi parisänky, jonka yläpuolella komeili massiivinen, erikoinen kolmiorakennelma. Samanlaisia kolmionmuotoisia rakennelmia näkyi myös  talon pihapiirissä.

Myöhemmin kävi ilmi, että majatalon isäntä, Peke, on suomalainen. Hän kertoi, että saarella oli aikoinaan vaikuttanut eriskummallinen tiedemies, joka uskoi vankasti, että tuollaisilla kolmionmuotoisilla rakennelmilla on jonkinlaisia astro-magneettisia terveysvaikutuksia. Tiedä häntä, mutta uni maittoi meille makeasti niin sängyssä kuin lasten varavuoteillakin.

Dinner at restaurant TIGU in Muhu Winehouse

Viinitilan kellariin oli rakennettu ravintola TIGU, jossa nautimme aamupalaa ja kerran myös päivällistä. Ravintola oli tunnelmallinen: sen seiniä koristivat vanhat maalaistalon työkalut ja pöytiä poppanat. Ruoka oli hyvää ja palvelu todella yksilöllistä - oikein mukava paikka, paitsi että kellarissa oli viileällä säällä hieman kalseaa.

Muhu on pieni saari mutta siellä olisi ollut yllättävän paljon mielenkiintoista nähtävää: esimerkiksi museo, kirkko ja majakka. Meillä oli kiertomatkallamme tiukka aikataulu, joten valitsimme vierailukohteeksemme ainoastaan yhden erikoisimmista: Muhu Jaanalindin eli maatilan, jossa kasvatetaan strutseja. Siellä oli myös kenguruita ja laamoja sekä tietenkin pupuja ja poneja. 

Exotic inhabitants of Muhu Jaanalind farm
 Muhu Jaanalind farm

Ajatella - Australian-elikoita virolaisella pikkusaarella! Siinä riitti naureskelemista Saarenmaalle asti...

--
We continued our trip in Estonia from Haapsalu to the little island Muhu which is located 80 kilometres south from Haapsalu. Muhu is right next to the bigger and more famous island Saarenmaa. A biridge connects Muhu island to it's bigger neighbour.
We stayed at the first wine house of Estonia: Muhu Winehouse and enjoyed our stay a lot!
There would have been quite a few interesting things to do and see in Muhu but we decided to visit only an ostrich farm, Muhu Jaanalind. That was quite of an experience - to find such exotic creatures in Estonia... It gave us a good laugh on our way to Saarenmaa of which I'll tell later in a separate blog post.

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Kommentit (16)

1/16 | 

Moikka! Aika jännä ilmiö... Mielestäni oma naamani kyllä näkyy sun Blogger-seuraajien joukossa mutta itse asiassa sun päivitykset ei näköjään tule myöskään mulle Bloggeriin. Sen sijaan sun blogi on mulla tuolla Lue myös -lukulistassa eli sen kautta bongaan sun uusimmat päivitykset. Tätä taitaa olla liikkeellä, ainakin myös Lady of the Messillä on ollut Bloggerin kanssa ongelmia. No, pysytään yhteyksissä joka tapauksessa! :)

8/16 | 

Hauskaa kuulla, että meitä Muhun-kävijöitä on muitakin! Saattaa olla, että kyselen sinulta vinkkejä ensi vuonna luontokohteiksi. Muhusta nimittäin jäi sellainen fiilis, että sinne voisi mennä uudestaan pidemmäksi ajaksi...

9/16 | 

Olipas hauska majatalo! Olen itsekin aivan ihastunut Muhuun: olen ollut siellä muutaman kerran ratsastusvaelluksilla, ja saaren luonto on hevosen selästä käsin nähtynä aivan ainutlaatuinen - odotan jo kovasti seuraavaa kertaa, joka taitaa kyllä olla vasta ensi vuoden puolella.

11/16 | 

Kaunis ja ihanan pelkistetty makkari ja nätti vessä, tuolla viihtyisin minäkin. Paikka muutenkin näyttää todella kivalta. .)

Mukavaa viikonloppua

12/16 | 

Onpa todella siistin näköinen majoituspaikka. Täytyypä alkaa lisäilemään omaan sisutukseen kolmiomalleja ;)

13/16 | 

Pakko vielä kirjoittaa, kun taas yritin klikata noista some näppäimistä tuota bloggerkohtaa eli oranssia taustaa jossa valkoinen B ja sieltä jo miljuunannen kerran yritin klikata lukemaan sun blogia bloggerin kautta. Sanookin että luet nyt bloggerin kautta blogia, mutta sitten jää jumiin ja lukulistassa ei näy sinun blogi. En vaan ymmärrä. Bloglovin kautta luen, mutta olen kyllä niin monet kerrat yrittänyt tuolta bloggerin kautta klikata aina ajoittain, eikä onnistu.

Onko sinulla sama, mielestäni et ole bloggerin lukijalistassa omassakaan blogissa, mutta bloglovin kautta taidetaan seurata toisiamme kumpainenkin. Facetykkääjäkin olen, joten postaukset kyllä harvemmin menee ohi. Outo yhteysongelma meillä.

Ihanaa iltaa terkuttaa Hoo Moilanen ;)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Olin tämän viikon kotimiehenä eli kesäleskenä, kun muu perhe lähti lomailemaan mummolaan ja minä jäin vielä töihin etelään. Pohdin hetken, olisinko jatkanut yksinolosta nauttimista ja jäänyt itsekseni kotiin myös viikonlopuksi mutta sitten ikävä voitti, hyppäsin perjantaina junaan ja tulin perästä anoppilaan viikonlopun viettoon.

Minun oli tarkoitus käsitellä miniloman aikana Viron-matkan kuvat, jotta olisin viimein saanut jatkettua lupaamaani matkakertomusta blogissa. Se jäi aikomukseksi, sillä vanhuus ilmeisesti ei tule yksin: kamerani muistikortti unohtui kotikoneeseen eli en vieläkään pääse kertomaan teille ihanista Muhun ja Saarenmaan saarista... No, lomamuistot ovat vielä kirkkaina mielessä, eli ehtiihän sitä.

Olen kesällä osallistunut laiskasti valokuvaushaasteisiin mutta tällä kertaa inspiroiduin Scavenger Hunt Sunday -haasteen teemoista, jotka ovat:
1. Down the Street
2. Beneath My Feet
3. Faceless
4. Blurry
5. Red, White and Blue

Valokuvaushaasteet ovat hauskoja, koska ne pakottavat katselemaan ympärilleen uusin silmin. En ole aikaisemmin huomannutkaan, kuinka kuvauksellisia anoppilan maalaismaisemat ovat.

Tämä alue on todellista maaseutua: lähimpään taajamaan on parikymmentä kilometriä ja kylässä on vain viitisensataa asukasta. Alue on kuulemma joskus aikoinaan ollut pelkkää suota. Monet seudulla harjoittavat maataloutta. Nämä kaksi seikkaa, suo ja maatilat, tekevät yhdessä sen, että itikoita - erityisesti hyttysiä ja paarmoja - täällä riittää.

Red, White and Blue

Down the "Street" in the countryside
Beneath My Feet: Soil that used to be swamp

Blurry selfie on a puddle

Mosquito hat is a useful down here but it makes me almost Faceless

Joskus ennen ihan turhauduin, kun kauniina kesäpäivinäkään ei täällä päin viitsinyt lähteä pitkälle lenkille, koska hyttyset ja paarmat kiusasivat niin kauheasti. Sittemmin olen ymmärtänyt, että on vain juostava kovempaa, jotta pääsee niitä karkuun.

Lomailetko sinä usein keskellä syvintä maaseutua?

----
I've spent the weekend deep in the countryside visiting my parents in law. They live in a village in which there are about 500 people. There's 20 kilometers to the center of the town. 
This area used to be swamp ages ago and there are many farms around. That's why there are plenty of mosquitoes and other insects everywhere.
Thanks to Scavenger Hunt Sunday photo hunt I realized how picturesque it is down here after all.  And during the years I've learnt that even the mosquitoes don't matter. It's just a matter of protection and attitude, I guess...

Do you often spend time in the countryside?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Kommentit (14)

12/14 | 

Mä olen niin allerginen kaikille pistoksille, että yritän ihan tosissani vältellä paikkoja joissa on paljon öttösiä.
Aivan ihanat maisemat siellä on ja hurjan kaunis on tuo kuva, jossa on sininen tynnyri.
Mukavaa sunnuntaita.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat