Kirjoitukset avainsanalla koira

Tein pienen kollaasin elokuussa julkaisemistani Insta-kuvista ja jäin hämmästelemään, onko elokuu tosiaan ohi. Mitä siitä jäi mieleen?

Kuun alussa olin vielä lomalla ja vierailimme mummoloissa koko perheen voimin. Sen jälkeen palasin töihin.

Töiden lisäksi elokuuhun on mahtunut jo lasten harrastuksia ja kotitöitä. Kuun merkkihetki oli se, kun Hessulta lähti kaksi hammasta. Pojalle tulee hitaasti rautahampaat, sillä ensimmäiset maitohampaatkin tulivat hänelle vasta 10 kuukauden ikäisenä.

Elokuun sää on ollut hassu, tulihan intiaanikesä, eikä sen vuoksi ole oikein tuntunut elokuulta. Toisaalta kasteiset aamut ja upeat, tummenevat illat ovat olleet elokuuta parhaimmillaan. Vasta nyt syyskuun sateiden myötä tuntuu oikeasti syksyltä.

Osallistun tällä kollaasilla Pieni Lintu -blogin kuukausikollaasihaasteeseen.

Collage about August
Koiranpentu teettää edelleen työtä mutta on se jo ihan eri otus kuin heinäkuun puolivälissä saapuessaan taloon. Se on kuudessa viikossa tuplannut painonsa viidestä kilosta kymmeneen! Se on oppinut istumaan, tulemaan luokse, menemään maahan ja kyljelleen, koskettamaan kuonollaan kättä käskettäessä (tämä kuulemma rauhoittaa koiria), kulkemaan kohtuullisesti remmissä ja sillä on jo jonkinlainen käsitys EI-sanasta. Se puree edelleen paljon. Toivon, että sisäsiisteys siintää lähellä, sillä öisin se osaa pidätellä jo kahdeksankin tuntia.
Luin uudestaan edellisen postaukseni kesän todo-listasta ja tajusin, kuinka stressaantuneena kirjoitin sen - sehän suorastaan huokuu suorittamista! Kirjoituksen julkaistuani menin pitkästä aikaa joogaan ja voi, kuinka ihmeitä se tekikään. Tulin takaisin tiedostaen, kuinka hyvin meillä asiat loppujen lopuksi ovatkaan ja kuinka asioilla on taipumus kääntyä parhain päin.
Lupaan ottaa alkaneen uuden kuukauden vastaan vähän rennommin.
Millä mielellä sinä suuntaat syksyyn, odotatko innoissasi kynttiläitoja ja sateen ropinaa katolla, vai uhkaako kaamosmasennus?
-----

I created this collage of the photos published in my Instagram account during August. At the same time I started wondering where did August go? The month passed by so quickly! 
At the beginning of the month I was still on holiday but then returned to work on the second week. After that the life has been full of work, hobbies and puppy training. There has also been some magnificent sunsets and other beautiful, dark evenings.
With this collage I take part in the collage photo challenge of Pieni Lintu blog.
What's your feeling about the forthcoming autumn? Are you looking forward to the candlelight and the sound of rain drops on the roof or are you afraid of the decreasing light and blue feelings?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (26)

3/26 | 

Rakastan syksyä. Kaikeksi onneksi pimeys ja luonnon vetäytyminen talvilepoon eivät masenna tai ahdista mua.

Kuule. Mun blogissa on sulle kunniamaininta. :-)

6/26 | 

Minä en tykkää myöskään joulukuusta. Marras-joulukuu ovat inhottavia kuukausia pimeyden ja kosteuden takia. Joulu ei paljoa lohduta koska en ole mikään jouluihminen :P
Toivon että tämä syksy on helpompi koska koiran kanssa tulee käytyä säännöllisesti ulkoilemassa ja se tekee aina hyvää, kelillä kun kelillä.

9/26 | 

Kiitos kommentistasi, tosi kiva kun piipahdit! :) Olen varma että töiden aloitus ja arki lähtevät teillä sujumaan hienosti - sulla kun on noin positiivinen asenne jo valmiiksi jopa kumpparikelejä kohtaan!

13/26 | 

Kaunis kollaasi, paljon olette ehtineet elokuussa :)
Syksy on minusta ihanin ja kaunein vuodenaika, joten innolla odotan pimeneviä iltoja, sateen ropinaa ja kumpparikelejä. Hieman kuitenkin jännittää töiden alku ja se, miten arki alkaa rullaamaan tällä äidillä..ehkäpä täältä siihen vinkkejä! Tuolla jo vilkuilin myös vierasbloggareiden kirjoituksia aiheesta.
Oikein mukavaa syksyä!

14/26 | 

Ehtiväinen olet ollut myös elokuussa :). Kyllä se koiranpennun kanssa helpottaa jatkuvasti kun tulee ikää. Joku koirankouluttaja sanoi meille joskus, että sana "ei" ei ole hyvä kouluttamisessa, parempi olisi uusi käsky, jätä, lopeta, istu, maahan tms. Ja antoi esimerkin, että jos olet nuolemassa postimerkkiä kiinni kirjeeseen ja joku sanoo sinulle ei, mitä se tarkoittaa, se ei ohjaa sinua uuteen toimintaan millään tavalla ja voi hämmentää koiraa (ja ihmistä). Me ollaankin yritetty opetella ei-sanan sijaan antamaan käsky toiminnasta jota toivotaan, eli aika usein jätä tai lopeta.

15/26 | 

Ihana lämmin elokuun tunnelma kuvissasi!
Todellakin arkeen palaaminen tiukkoine aikatauluineen on tuntunut aikamoiselta puurtamiselta.
Kaipa tähän taas tottuu ;) Mukavaa viikonloppua!

20/26 | 

Minä en ole syysihminen lainkaan. Ainoat siedettävät asiat ovat ruska kirkkaina päivinä, kirpeä ja raikas (sateeton!) syysilma ja sienet. Lokakuusta yleensä alkaa hampaat kirskumaan. Meillä töissä on viimeinen vuosineljännes yleensä se vuoden kiireisin. Tänä syksynä en voi kauheasti ansteilla, koska minulla on varattuna elämäni reissu. Minähän suorastaan odotan marraskuuta. Reissun jälkeen onkin synttärirumba ja sitten voi aloittaa fiilistelemään joulua. Ilmassa on siis varovaista syysinnostusta - ainakin ensimmäiseen flunssaan saakka.

22/26 | 

On tavallaan ihana kun syys saapuu. Tykkään hirveästi elokuusta, kypsä kesä ja syksy nurkan takana. Syyskuussa fiilistelen illan pimeyttä ja aamun kosteutta, lokakuussa ja kirpeyttä. Marraskuusta kun selviää, voi huokaista. Marras on mulle ehkä se kuukausista raskain.

Liikuttavan ihania harvahammaskuvat, aina.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minulla oli kaikenlaisia toiveita tälle kesälle. Kokonaisfiilis kesälomasta oli se, ettei loma ollut erityisen rentouttava enkä saanut mitään aikaan. Nyt kun tarkastelen tätä toivelistaa yllätyin siitä, kuinka moni toiveistani loppujen lopuksi toteutui. Ilmeisesti toivomuslistojen kirjaaminen kuitenkin kannattaa!

Kesän aikana minä halusin:

  • Pestä ja öljytä terassin ja terassikaluston
  • Voi kääk, tämä kuulkaa jäi tekemättä. Kesä-heinäkuussa ei kerta kaikkiaan ollut sellaista kuivien ja lämpimien kelien putkea, jolloin terassin olisi ehtinyt pestä, jotta se olisi ehtinyt ensin kuivua ja vielä öljykin olisi ehtinyt kuivua. Ja elokuussa töiden alettua tähän ei kerta kaikkiaan enää riittänyt energiaa. (Seliseli...) 
  • Katsella lasten riemua Viron reissulla seikkailupuistossa tai vesipuistossa ja Tarton Ahaa-tiedekeskuksessa
  • Tämä toteutui, kävimme sekä seikkailupuistossa että Ahaa-tiedekeskuksessa. Viron-matka oli kiva! Tartosta aion edelleen tehdä jossain vaiheessa vielä yhden matkapostauksen.
Ahaa Science Centre in Tartto, Estonia


//Tarton Ahaa-tiedekeskuksessa oli hieno "muistipeli" jossa valo-shakkilaudan läpi piti kulkea muistamalla salakoodi//


  • Loikoilla paljon riippumatossa puiden katveessa
  • Ööö.. Taisin loikoilla riippumatossa kerran, kun olin toipumassa pienestä kesäflunssasta. No, onhan sekin sateisena kesänä enemmän kuin ei yhtään...? 
  • Kitkeä kukkapenkit, siistiä pensaat sekä täyttää ne myyränkolot ja istuttaa pihalle tuijia
  • Pensaita ehdin siistiä jo keväällä ja Maailman Paras Mies täytti kesälomalla myyränkolot puolestani, mutta kukkapenkkeihin en kuulkaa koskenut kertaakaan (!) ja tuijien sijaan pihalla komeilevat edelleen ne kolme rumaa kantoa. Puutarhan tilanteesta täytyykin tehdä vielä erillinen postaus.
Myyränkolo ennen...

Myyränkolo jälkeen!

  • Käydä jalkahoidossa ja mielellään myös hieronnassa
  • Jalkahoitoon ehdin Virossa, hierontaan en.
  • Ottaa raidat tukkaan
  • Ne otin kesäkuussa Saarenmaalla ja niistä on iloa edelleen, vaikka tukkani on leikattu kaksi kertaa raitojen laittamisen jälkeen.
Aluksi hieman epäilytti, kun nousin kampaajan tuolista mutta pian lopputulos oli mielestäni ihan ok

  • Lukea ainakin pari ellei peräti neljä kirjaa, jotka jäivät edellislomalla lukematta
  • Olen lukenut kolme kirjaa melkein loppuun asti - jee! Ne tosin eivät kaikki ole niitä, jotka jäivät edellislomalla lukematta, mutta väliäkös hällä... 
  • Siivota vessan laatikot ja kodinhoitohuoneen ja eteisen ja mielellään keittiönkin
  • Nämä jäi hoitamatta, vaikka sadekesä olikin, sillä suurin osa loman "luppoajasta" kului pennun perässä juoksemiseen. No, loka-marraskuun räntäsateilla sitten, kun ei ole muuta tekemistä. 
  • Käydä monena, monena hiljaisena aamuna ja valoisana iltana lenkillä metsässä
  • Lenkillä olen käynyt aamuisin, vaan en juoksu- vaan kävelylenkeillä koiranpennun kanssa. 

Yritän käydä joka aamu pennun kanssa lähimetsässä, jotta se väsyisi ja olisi nätisti sisällä

  • Nauttia työmatkoilla heinäkuun rauhasta moottoritiellä, valita paikka tyhjästä parkkihallista ja tehdä rauhassa rästiin jääneitä hommia ilman, että koko ajan tulee uutta tilalle
  • Töissä ei erityistä rauhaa ollut edes heinäkuussa mutta motarilla ja parkkihallissa riitti kyllä tilaa. 
  • Pyöräillä lasten kanssa läheiselle uimarannalle ja viettää siellä päivä lämpimässä vedessä pulikoiden.
  • Teimme uimarannalle kyllä pyöräretken vaan emme kokopäiväretkeä.
  • Syödä siellä uimarannalla välipalaksi pikkupullia ja tuoreita mansikoita
  • Eväät jäivät tuolla retkellä kotiin :( 
  • Käydä Porin jazzeilla fiilistelemässä
  • Tämä toteutui - Porissa oli kivaa! 
  • Vuokrata Metsähallitukselta eräkämppä Nuuksiosta ja viettää siellä viikonloppu.
  • Ehkä sitten ensi kesänä? 
  • Käydä mansikkatilalla poimimassa ensi talven aamupalaherkut talteen.
  • Hyvä kun saimme yhden laatikollisen ostettua ja säilöttyä 
  • Syödä monta aamiaista auringon paisteessa etupihan terassilla ja vähintään yhtä monta iltapalaa takapihan terassilla ilta-auringossa
  • Aamupalaa en syönyt kertaakaan terassilla, iltapalaa ehkä kerran 
  • Käydä lasten kanssa päiväretkellä Espoon Isossa Vasikkasaaressa ja syödä siellä ravintola Gula Vilanin erinomaista lohikeittoa.
  • Vasikkasaaressa kävimme mutta meillä oli omat eväät 
  • Viettää elokuun alku viinimarjapensaissa ja säilöä monta litraa kesää talteen.
  • Marjat saimme lopulta poimittua, kiitos apuvoimien ja laitoimme ne suoraan pakkaseen. Kai sekin lasketaan säilömiseksi?
Marjasadosta tuli taas runsas, vaikka emme erityisesti puskia hoidakaan

  • Siivota ulkovarasto ja viedä turhat kamat kaatopaikalle 
  • Maailman Paras Mies hoiti tämän! Se on rakkautta ♥ ♥ 
  • Käydä kirppiksellä myymässä käyttökelpoiset, käyttämättömät tavarat 
  • Tämä on edelleen hoitamatta, mikä harmittaa. Haaveilen, että ensi sunnuntaina olisi aurinkoinen sää ja ehtisimme vielä kirppikselle ennen kuin lasten viikonloppujen harrastusrumba alkaa.
  • Tutustua uuteen perheenjäseneemme koiranpentuun ja opettaa se sisäsiistiksi sekä mielellään myös totuttaa se tulemaan luokse käskystä, kulkemaan remmissä ja olemaan rauhassa yksin kotona, kun me muut olemme töissä ja koulussa
  • Uuteen perheenjäseneen on totisesti tutustuttu, tuntuu että oikein mitään muuta ei ole ehtinytkään... Pentu ei vielä ole sisäsiisti mutta tulee luokse jo kauniisti, kulkee kohtalaisesti remmissä ja pärjää mainiosti yksin kotona. 
  • Käydä perheen kanssa telttaretkellä saaressa
  • Tämä jäi tänä kesänä välistä, yöt olivat niin kylmät myös heinäkuussa.

Ei hullumpi status loppujen lopuksi. Millainen sinun kesäsi kokonaissaldo on, toteutuivatko toiveesi?

------
In June I listed the things that I was hoping to do this summer. In my list there were trips to the nearest beach with children, trips to the forest, a lot of garden work, puppy training and the kind of household tasks for which I never usually have time. I'm surprised by how many wishes eventually became true! After all through the whole summer I had the feeling that I did nothing.
How was your summer, did your wishes come true?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Kommentit (14)

1/14 | 

Huh, sulla oli aika monta velvollisuutta tuolla listalla, joten ne sellaiset kannattaa kyllä unoohtaa enimmäkseen, jos haluaa kesästä nauttia.;D Onneksi olet niin tehnytkin ja ottanut kesästä sen irti, mitä tuosta tällä kertaa pystyi. Onhan tuo uusi perheenjäsen aika huikea juttu!Minun kesäni oli kertakaikkisen ihana!

4/14 | 

Ärg - kesä on yhtä työleiriä :) Ikkunat vieläkin pesemättä, tosin vihdoin sain 4H tytöille laitettua viestiä ja tulevat ne pesemään, matot pesi mummo, mutta marjan saldoon olen tosi tyytyväinen. Osa kesään kuuluvista jutuista on yritetty tehdä lomien lopututta, mutta säiden parantuessa.

6/14 | 

Lepo! ;) Tosin minullakin oli juuri tuollainen fiilis loman lopussa kun tuntui, että loma loppui kesken... Toivottavasti sait hommat itseäsi tyydyttäävään vaiheeseen? Tekemällähän ei työt lopu...

12/14 | 

Minulla oli aika monta "työtavoitetta" kesälle, monta olen aloittanut, mutta keskenhän ne ovat melkein kaikki. Moni on aivan aloittamatta, terassin ölyämisetä varten on öljyt valmiina - vain pensseli ja motivaatio puuttuu :D Voisin luetella aika monta samassa tilassa olevaa hommaa. Isoin homma eli remontti sentään tuli yhtä lasilevyä vaille valmiiksi, tavaroista osa odottelee vielä paikkaansa.

Perheajan, ystävien tapaamisen ja elämästä nautiskelun suhteen toiveet toteutuivat hyvin.

13/14 | 

Minä jo jossain vaiheessa postailinkin kesälistani toteutumisesta ja sehän toteutui yllättävänkin hyvin. Minä jopa siivosin vaatehuoneen ja lasten vaatekaapit, hyödynsin kesän sateisia päiviä niiden siivoamiseen. Kirppisviikkokin tuli vedettyä läpi ja tavara vaihtoi kivasti omistajaa. Luin, kävimme Berliinissä ja teimme pieniä retkiä lähiseudulla, kokeilin pari kertaa intialaista päähierontaa, mansikat ja viinimarjat tuli säilöttyä. Kesä oli juuri sopiva. Rentoilua, perheen kansa oleilua, mutta myös pieniä hommia, joita ei ehdi arjen tuoksinassa tehdä.

14/14 | 

Sen verran listaihminen olen, että tykkäsin kovasti tästä postauksesta :D Kaikkea ei voi ehtiä, mutta paljon kyllä ja paljon monenmoista kivaa tuossa sinun listallasi olikin. Tarto rupesi nyt kiinnostamaan, meidän sällit nimittäin kovin tykkäsivät Tallinnan tiedekeskuksesta.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kävin läpi kesän kuvasatoa muistikortilta. Löysin paljon julkaisemattomia kuvia ja innostuin osallistumaan Valokuvatorstain kesähaasteeseen (vaikka ei enää olekaan torstai). Haasteen teemana on lämpö ja haussa mahdollisimman ehyt viiden kuvan sarja.

Ehyt tämä kokonaisuus ei ole, mutta minulle nämä kuvat toimivat terapeuttisena elämyksenä. Niissä on nimittäin useampi elementti, jotka minun kesässäni tänä vuonna jäivät harvinaisuuksiksi: niissä on lämmin, eikä niissä ole kiire.

Viime aikoina olen taas pitkästä aikaa tuntenut megalomaanista riittämättömyyttä. Sellaisena hetkenä, kun esimerkiksi etäpäivänä pitäisi olla samaan aikaan hakemassa poikaa koulusta, puhelinpalaverissa, koiraa pissattamassa ja mielellään myös ripustamassa pyykkejä tai tyhjentämässä tiskikonetta ja kun samalla tajuaa, että on surkeasti laiminlyönyt ystävää tai sukulaista - sellaisissa tilanteissa tuntuu, että minä en riitä. Minusta ei vain riitä kaikille. Sellaisia tilanteita on tässä elokuusa ollut usein.

Nämä ovat ihan terveellisiä fiiliksiä. Tämä tilannehan on tilapäinen ja ehkä sen ansiosta opin arvostamaan, kuinka helppoa ja mutkatonta elämäni olikin pelkästään kahden ison, vaivattoman lapsen kanssa.

Kiireettömiä hetkiä tulee lisää, ihan lähiaikoina, siitä olen varma. Pentu on perusluonteeltaan rauhallinen, isona siitä tulee leppoisa otus ja lapset ovat päivä päivältä omatoimisempia. Siksi näitä kuvia on kiva katsella. Kyllä tämä tästä.

----

Kesäkuussa teimme sen pyöräretken lasten kanssa uimarannalle, josta haaveilin kesän alussa. Emme tosin viettäneet rannalla koko päivää eväiden kanssa. Silti tässä on mielestäni tämän kesän kaunein kuva:

Swimming in the lake

Alkukesällä, kun lapset lomailivat mummoloissa, minulla oli ruhtinaallisesti omaa aikaa. Välillä jopa en oikein tiennyt, mitä tekisin! Kuntoilin kaikki illat - kerran lähdin ihan huvin vuoksi pyörälenkille:

Cycling

Viron-matkalla oli loppujen lopuksi paljon leppoisia hetkiä, vaikka reissussa olikin tiukka aikataulu. Yövyimme Tallinnassa 80-luvun neukkuromanttisessa Pirita Top Spa -hotellissa. Siellä oli kuuma, koska hotellissahan ei ole ilmastointia. Lapset vilvoittelivat terassilla:

On the terrace of Pirita Top Spa hotel in Tallinn

Tallinnan keskustassa sattui olemaan jätti-trampoliinit, joita lapset halusivat kokeilla. Tällä kertaa emme Tallinnassa tehneet mitään perinteisiä turistijuttuja, hengasimme vain. Trampalla lapsille tuli lämmin!

Giant trampoline in the centre of Tallinn

Heinäkuussa ei sitten paljoa lämpimiä päiviä ollutkaan, eikä kiireettömiä hetkiä, koiranpennun ansiosta. Viimeisen lomaviikkoni vietimme mummoloissa maalla. Siellä oli loman rennoin fiilis, kun ei tarvinnut huolehtia ruoanlaitosta, pyykkihuollosta tai siivoamisesta. Viimeisellä lomaviikollani oli myös yllättävän lämmin, vielä illankajon aikaankin, kun ulkoilutin pentua.

On a farm with the puppy dog

Tästä viikonlopusta on ilmeisesti tulossa yksi kesän kauneimmista. Meillä ei ole ihmeempiä suunnitelmia. Marjatkin vanhempani saivat jo eilen poimittua!

Rentouttavaa viikonloppua! Miten sinä aiot viettää sen?

----
The theme of Valokuvatorstai (Photo Thursday) photo challenge this week is summer and heat. Hot moments were extremely rear during my summer and relaxed, quiet moments even more rare. These five photos represent both specialties.


Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Kommentit (14)

1/14 | 

Ihania kesämuistoja ja näistä kuvista voi sanoa, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa Tämä viikonloppu on pyhitetty oman perheen, siskon perheen ja ystävien kanssa olemiselle.
Aurinkoista viikonloppua.

8/14 | 

Kiitos! Oikeasti se oli tosi kiva. Minäkin oisin halunnut kokeilla sitä, mutta tällä iällä en voinut mennä, koska en ehtinyt käydä vessassa ennen pompputuokiota, you know ;)

13/14 | 

Voi tuota koiraa, niin söpö!
Toivottavasti saamme nauttia aurinkoisesta säästä pitkälle syksyyn.

Mukavaa viikonloppua!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Our old gooseberry bushes produce heaps of berries every year

Elokuu merkitsee minulle sadonkorjuuta. This year there is surprisingly little blackcurrant berries but loads of redcurrants in our bushes

Toisaalta poimimistalkoot työpäivän jälkeen olisivat ihan kivoja - marjojen poimiminenhan on rentouttavaa puuhaa, kun siinä näkee heti kättensä jäljen. Se olisi tosi mukavaa, jos siihen vain ehtisi...

Onneksi muutama ystävä sekä vanhempani (eläkeläiset) ovat käyneet auttamassa tänä vuonna urakassa. Maailman Paras Mies aina naureskelee, miksi jaksan stressata marjoista - miksi en vain jätä niitä surutta puskiin, jos ei ehdi poimia, kyllähän linnut viimeistään ne sieltä poimivat. Mutta kun minä en vain voi.

Kaipa se on se Sisäinen Suorittaja, joka päässäni naputtaa, että on suunnatonta haaskausta olla poimimatta ja säilömättä marjoja - vaikka me emme edes saa syötyä niitä hilloja, emmehän syö aamuisin enää puuroa.

Our small white gooseberry bush is every year also full of berries

Mehustaminenkin on tänä vuonna jäänyt pennun takia. Mehumaija saisi pöhistä turvallisesti keittiössä oikeastaan vasta yömyöhään, kun koira ja lapset ovat nukkumassa, ja öisiin mehutalkoisiin taas minusta ei ole, kun aamulla pitää olla skarppina kokouksessa.

No, aika paljon olemme popsineet marjoja suoraan puskista jogurtin kaveriksi. Ehkä tämä tästä, onhan viikonlopullekin luvattu upeaa säätä. Taidanpa lopettaa nämä marinani tähän... ja painua tuonne puskiin marjoja poimimaan, ennen kuin pentu haluaa iltalenkkinsä ja -ruokansa.

In the mornings, when taking the puppy dog out, I also have time to pick some blueberries in the forest

Pieni Lintu -blogissa on MakroTex-kuvahaasteen aiheena elokuu. Osallistun näillä elokuisilla satokuvilla haasteeseen.

Onko sinulla viinimarjoja tai karviaisia? Mitä teet niistä yleensä? Mikä olisi mielestäsi nopein ja helpoin tapa säilöä ne? Kokonaisina vain suoraan pakkaseen?

-----
August means harvesting to me. There are redcurrant, blackcurrant and gooseberry bushes in our yard. Every year they cause me some stress because I don't tend to have time to pick them and make juices or jams. Our family never consumes all the jams that I've made but nevertheless I feel I cannot leave the berries in the bushes - it'd be a sin!
With these photos of berries I take part in the Makrotex photo challenge of Pieni Lintu -blog.
Which is the best way to preserve these berries, do you have any tips?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Kommentit (32)

2/32 | 

Lohdullista kuulla, että jollain toisellakin on joskus jäänyt marjat pensaisiin - minä luulin että olen ainoa maailmassa, jolle käy näin ;)
Smoothiet ovat ainoita, joihin meilläkin noita marjoja uppoaa. Laitan välillä rahkaa ja välillä jogurttia. Minä ja tyttö juomme niitä mutta perheen miesväki ei piittaa...

3/32 | 

Jopas oli hyvä diili! Meillä taitaa mennä toisin päin ensi viikonloppuna. Vanhempani kyllä poimivat mutta en usko, että ovat vapaaehtoisia läträämään minun mehumaijallani, laittavat vasta kotona omansa kiehumaan...

7/32 | 

Kauniit kuvat :).
Tasan ei käy onnen (ja vaivan) lahjat. Meillä olisi halua saada satoa, mutta omat pensaat kituuttavat ja antavat vaivoin pari kourallista. Lapset narisevat, kun kaverin kotona on ihania viinimarjoja ja karviaisia kasapäin syötäväksi suoraan puskista. Miksi ei siis meillä?! Voisinpa lähettää meidän pojat teille puskaruokintaan :D.

8/32 | 

Kauniita kuvia. Meillä on myös useampi marjapensas, pitäisikin tsekata mustien viinimarjojen sato. Punaiset ja valkoviinimarjat on nyt kerätty ja karviaisia napsittu suoraan pensaasta. Mehua meillä tehdään marjoista ja äidilläni on ollut tapana tehdä karviaisista ja porkkanoista hilloa, jota meillä syödään lettujen kanssa. Äitini on tulossa reilun viikon päästä meille, kun mies lähtee työmatkalle ja tarvitsen apua lastenhoitoon työiltojen takia ja toivon, että karviaiset ovat siinä vaiheessa vielä siinä kunnossa, että niitä voi käyttää hillon tekemiseen.

9/32 | 

Saman asian äärellä olin eilisessä postauksessani :) Olen elänyt viisi vuotta marjastressiä (ja nurmikkostressiä), sitten myytiin kakkoskoti pois ja nyt riittää pienempi ja vähäsatoisempi piha kaupungissa. Mustaherukoita taisi tulla hurjat 2 litraa.

10/32 | 

Viinimarjoista tulee ihania smoothieita, joukkoon maustamatonta jogurttia, rahkaa, mustikkakeittoa, banaania, melkein mikä vaan sopii. Ja niistä tulee myös ihanaa vispipuuroa, kannattaa kokeilla! Mullakin on viikonlopun tavoitteena poimia marjat pensaista, toivottavasti odottavat vielä siihen asti, eivätkä kaikki pilaannu...

11/32 | 

Kiitos, minäkin tykkäsin että kuvat onnistuivat =) Mehustaminen on kyllä kätevää, jos kukaan ei juokse ja riehu ympäri keittiötä vaarana saada kiehuva mehu niskaansa pullotusvaiheessa. Siksi meillä ei taida tänä vuonna mehumaija pöhistä.

12/32 | 

Tervetuloa vaan puskaruokintaan =) Minäkin ihmettelen joka vuosi, mikä on tämän suuren sadon salaisuus, koska emme me pensaita erityisesti hoida tai lannoita. Joka vuosi toki yritän karsia kuivat oksat pois. Ja yhden kerran olemme viskanneet takasta tuhkat pensaiden juurelle, se siinä ;) Tasan eivät todellakaan käy onnen lahjat.

14/32 | 

Kauniit ovat kuvat. Marjaprojekti on meillä viikonloppuna. Tarkoitus olisi pakastaa, kun ei ole kellaria mihin laittaa mehuja tai hilloja. Sieltä pakastimesta sitten keittelen talven mittaan tai syömme tuoreena, smoothiessa tai miten vain. Vuosi kaksi takaperin jäi niitä kyllä pensaaseenkin. Aina ei vain ehdi ja jaksa. Pitää antaa anteeksi itselleenkin - ainakin välillä. :)

17/32 | 

Meiltä löytyy myös monta punaista- ja mustaa viinimarjapensasta, meillä ne keitellään mehuksi. Siis kaikki ne joita minä en ensin kerkiä syödä, punaiset ovat lemppareitani! Karviais puskia löyty kaksi, marjoja niissä tosin ei ole kuin 1+3 mikä on vähän harmi koska niistäkin tykkään paljon.. Kauniisti olet ikuistanut marjat kameran läpi :)

23/32 | 

Hassua, meillä aina mustaherukat kypsyvät ennen muita! Ne saatiin tänä vuonna kunnialla poimittua (kun niitä tulee vähemmän) mutta punaisten ja karviaisten kanssa meinasi tulla kiire.

26/32 | 

Itse haaveilen, että olisi hedelmäpuita ja marjapensaita, joista tulisi kunnon satoa. Mutta on niistä sitten runsaasti töitäkin, joten puolensa kullakin.

30/32 | 

Olet oikeassa tuon anteeksiannon suhteen - kiitos! Meillä on iso kellari mutta kun tapaamme unohtaa säilykkeet sinne: viime vuonna siivosimme sieltä jotain viisi vuotta vanhoja, pilaantuneita purkkeja pois :-o

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat