Kirjoitukset avainsanalla Kevät

Jäätelökesä on pian täällä! Siitä ei pääse mihinkään, vaikka viime päivinä kelit ovatkin muistuttaneet enemmän takatalvea.

Meidän perheessä syödään jäätelöä kesät talvet. Tuskin maltamme odottaa, että jäätelökioskit taas aukeavat.

Ylläoleva kuva on otettu viime keväänä, kun kävimme sinä vuonna ensimmäisen kerran jäätelökioskilla lasten kanssa. Siinä jätskipallo näyttää melkein isommalta kuin pikkupoikani pää. Saas nähdä, miltä mittasuhteet näyttävät tänä keväänä.

Pääsin jonkin aikaa sitten työni puolesta maistelemaan ensi kesän jäätelöuutuuksia veloituksetta ennen kuin ne tulivat kauppoihin. Nämä kolme voittivat sydämeni monien joukosta:

Pingviini Sitruuna Lakusydän

Olen jo pitkään ollut isojen tuuttien ystävä. Testailimme kesän uutuusjäätelöitä oikein porukalla, ja myös testikaveri tykästyi Pingviini-tuuttien uutuuteen, sitruunaiseen lakusydäntuuttiin.

Kaverini pani merkille tuutin huomiota herättävän ulkoasun. Keltamusta raidoitus erottui hänen mielestään heti edukseen. 

Minä en paljoa ehtinyt tuuttia ulkoa päin tuijotella, kun olin jo repinyt paperin pois. Maku oli kermainen ja raikkaan sitruunainen.

Tykkään aina salmiakista tai lakritsista, jos sitä on yhdistetty toiseen, aivan päinvastaiseen sävyyn. Niinpä mielestäni sitruuna ja laku synkkasivat tässä oivallisesti yhteen.

Parasta tässä tuutissa oli lakusydän. Sitä olisi voinut olla vielä enemmän.

Toisaalta kaverini korosti, että kokonaisuutena tämä tuutti on tosi tuhti paketti, hänen mielestään liiankin iso. Eipä tällaisen tuutin jälkeen paljoa muuta välipalaa iltapäiväkahvilla tarvitse.

 


Kuvat: Pingviinin ja Ingmanin kuvapankit

Ingmanin Hartwall Jaffa

Arvostan perinteisiä makuja joten ei ole yllätys, että klassinen Jaffa-limu jäätelön muodossa oli mielestäni mainio yllätys. Sitä saa tuutin lisäksi kotipakkauksena, pikarina, irtojäätelönä ja limujäänä. Kaikki vaihtoehdot ovat laktoosittomia.

Miten sitten perinteikäs limu toimii kermajäätelön kera? Mielestäni ihan mukavasti.

Tuutissa on appelsiinikastikeraitoja kermajäätelön seassa. Raidat maistuvat ja jopa tuoksuvat ihan aidolta Jaffalta.

Tämänkin tuutin kohdalla jäätelönhimo jäi vielä täydellisesti täyttymättä: jos sitruuna-lakusydäntuutissa olisi saanut olla enemmän lakusydäntä, niin tässä Jaffa-jäätelössä olisi saanut olla vielä enemmän raitoja ja Jaffan makua.

Kolmen Kaverin Jäätelön kookos-suklaa

Kuva: Kolmen Kaverin Jäätelön Instagram

Kookoksen maku voi jakaa mielipiteitä. Jonkun mielestä se on liian voimakas, mutta itse pidän siitä kovasti.

Jossain vaiheessa minulla oli oikein kookoskausi: käytin kookosöljyä kahvin kanssa, peseydyin sillä suihkussa, käytin sitä tukkaan öljyhoidoksi ja poistin sillä meikit iltaisin.

Ei siis mikään ihme, että Kolmen Kaverin Jäätelön suklainen, kermaisen täyteläinen uutuusmaku jysähti suoraan alitajuntaani. Siinä on mielestäni juuri sopiva kookoksenvivahdus, ei liian vahva mutta ei turhan hentokaan. Tämä uutuus löytyy kaupoista toukokuussa.

Onko sinulla käsi käynyt jo kaupan jäätelöaltaassa? Mikä kesän uutuusmauista on miellyttänyt eniten, vai pidätkö enemmän perinteisistä jäätelömauista?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

P. S. Muistathan osallistua blogissani Jokanaisen Juoksukirjan arvontaan kommentoimalla arvontapostausta vappuun eli 30.4. mennessä ja kertomalla kommentissa omasta juoksuharrastuksestasi. Jätä kommentissasi sähköpostiosoite sille varattuun kenttään. Osoite ei näy muille kuin minulle. 

Kommentit (2)

Veera | Oranssia
1/2 | 

Oi nam! Joka kesä on pakko maistella ainakin muutama uutuus! Tosin totean aina, ettei ole Classicin minttusuklaata voittanutta. Mutta ehkä jonain kesänä sekin löytyy!

Pitäisikin muistaa tutustua Kolmen Kaverin Jäätelöön! Olen kuullut kovasti kehuttavan sitä, mutta en ole vielä päässyt itse maistelemaan. :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aurinkoisia päiviä, metsäretkiä, pihatöitä, vuotavia neniä... Siitä on meidän perheen huhtikuu tehty.

Rakastan kevätkuukausia, kun luonto heräilee talven jäljiltä ja valo lisääntyy. Mutta kun mietin, mikä kuuluu meidän perheen huhtikuuhun, en voi sivuuttaa siitepölyallergiaa. Leppä ja pähkinäpensaat kukkivat Etelä-Suomessa jo huhtikuussa ja sen huomaa.

Otimme viime viikolla raskaat keinot käyttöön, kun sekä miehellä että minulla alkoi nenäliinoja ja silmätippoja kulua yhä enemmän ja enemmän.

Aivan ensimmäiseksi heitimme ihanat virpomisvitsat roskikseen. Sen jälkeen turvauduimme seuraaviin konsteihin, joita voin suositella kaikille muillekin siitepölyallergiasta kärsiville:

1. Otimme ilmanpuhdistimen aktiivikäyttöön.

Ostimme jo viime vuonna ilmanpuhdistimen, kun koiranpentumme Napsu muutti taloon. Minähän kärsin eläinpölyallergiasta, joten makuuhuoneen pitäminen vapaana ylimääräisistä pölyistä tuli koiran myötä entistä tärkeämmäksi. 

Hankinnan jälkeen olemme käyttäneet ilmanpuhdistinta öisin, kun olemme muistaneet. Allergiaoireiden lisäännyttyä kone on muistunut mieleen yhä useammin.

Aina, kun ilmanpuhdistimen muistaa laittaa päälle, olo on aamulla selvästi vähemmän tukkoinen. 

2. Nenähuuhtelu aamuin illoin

Nenäkannu on kätevä ja halpa tapa helpottaa oloa, jos kärsii allergiaoireista. Lääkäritkin sitä jo suosittelevat.

Turvaudun itse nenäkannuun aina flunssan iskiessä, ja näin siitepölykaudella en pärjäisi ollenkaan ilman sitä. Mies ei kuitenkaan ole välineestä yhtä vakuuttunut ja lapsia en ole saanut ollenkaan kokeilemaan kannuttamista, vaikka 9- ja 12-vuotiaat kyllä pystyisivät sitä jo käyttämään.

Itselleni nenäkannu on paras kaveri, jonka treffaan näinä aikoina aamuin illoin.

3. Trimmasimme koiran

Tänä vuonna allergiaoireiden hillitsemisessä meidän tuli huomioida uusia asioita, olemmehan nyt koiran omistajia. Kun koti oli allergiasiivottu ja kaikki muut ylimääräiset pölynkerääjät eliminoitu tajusimme, että kodissamme oleilee joku, joka kantaa jatkuvasti ylimääräistä siitepölyä sisälle: koiranpentumme, Australian labradoodle Napsu.

Napsu oli trimmattu viimeksi joulukuussa ja kolmessa kuukaudessa pennun turkki oli jo ehtinyt kasvaa muhkeaksi. Niinpä päätimme, että on kevät-lookin aika, ja tartuimme tytön kanssa saksiin.

Muutos oli melkoinen. Koiraparka, eihän meidän saksien jälki pärjää ammatti-trimmaajalle, mutta varmasti otuksemme olo keveni.

Kärsitkö sinä allergiaoireista? Millä keinoilla olet helpottanut oloasi?

Kommentit (21)

pappilanmummo
1/21 | 

Nenäkannu minullakin on, mutten ole kovin  sen ystävä - vain pakosta sitä käytän. Flunssa kun iski, niin.

Keväiset allergiaoireet tunnistan, valitettavasti.

Hyvää kevättä!

saint

Hankin koiran. Olen prick-testin mukaan tasolla 3 allerginen koiralle. 1. vuonna söin antihistamiinia pahimpaan oireiluun, nykyään en tarvitse mitään! Siitepölyallergian olen siedättänyt osin koiralla/koirilla, myös syömällä talvella männyn siitepölyä asteittain kasvattamalla annosmäärää. Sain idean tähän siedätykseen pojaltani, joka kävi 3 vuoden ajan siedätyshoidossa erittäin pahan allergian vuoksi.
Maitotuotteiden rajottaminen minimiin, on myös toiminut allergiaa helpottavana

SusuPetal
5/21 | 

Vai täällä sinä bloggailet nykyään, hienoa!

Nenäkannu täälläkin käytössä, loistava keksintö. Kukkivia oksia ei sisälle. Tänä keväänä katupölyt ovat ensimmäistä kertaa elämässäni haitanneet, silmät hiekassa, kurkku karheana.

Onneksi en ole allerginen huonepölylle, se olisi katastrofi tällä olemattomalla siivousinnollani :)

Vierailija
6/21 | 

kävin tänään apteekissa juttelemassa farmaseutin kanssa lääkkeistä, ja olenkin käyttänyt vääriä (väsyttäviä) lääkkeitä, joten tietojen päivitys oli tarpeen.

minulla on kotona suolalamppu, joka ei varmaan varsinaisesti allergiaan auta, mutta koska minulla on myös astma, olen huomannut että se kyllä astman kannalta puhdistaa ilmaa.

helppoa kevättä meille kaikille =)

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Nuo suolajutut on kyllä kiinnostava konsti. Minulla on suolapiippu ja välillä käytän sitä, jos henkitorvi on täynnä räkää. Saattaa olla että siitä on apua...
Minäkin käytin aikaisemmin Zyrteciä, joka väsyttää. Yritin ottaa sen aina iltaisin, ettei vaikutus haittaisi.

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Ida
7/21 | 

Minulla on käytössä Allergica:n Høron-tipat. Niiden avulla on pysynyt allergiat tosi hyvin hallussa. En tiedä saako niitä Suomesta, mutta tilasin niitä ystävälleni Suomeen postitse netistä.

Ida

Ymmärsinkö oikein että Lomudal tipat on silmätippoja? Høron-tipat nautitaan suun kautta. Lomudalin natriumkromoglikaatti estää histamiinin ja muiden tulehdusta aiheuttavien aineiden vapautumisen. Høron on homeopaattinen liuos joka sisältää kasveista eristettyjä vaikuttavia aineita. Noilla aineilla on luonnostaan taipumus aiheuttaa allergisia reaktioita nenässä, silmissä ja keuhkoissa, mutta homeopaattisina annoksina toimii juuri toisinpäin nenän, silmien, suun ja hengityselinten limakalvoissa jotka tippojen vaikutuksesta alkaa hylkiä niihin joutuneita vieraita komponentteja, lisäksi tipat vahvistavat immuunisysteemiä. Tipat toimii yhtä tehokkaasti kuin antihistamiini mutta ilman sivuoireita.

Itselläni on koko kesän mittainen allergiakausi ja ennen käytinkin nenäsuihketta ja silmätippoja sekä mahdottomissa tilanteissa antihistamiinitabletteja. Nyt olen siirtynyt kokonaan näihin Høron tippoihin koska uskon että kuormitan elimistöäni kaikkein vähiten näillä.

Veera | Oranssia
8/21 | 

Mä taidan olla kannun suhteen yhtä hankala kuin 9- ja 12-vuotiaat. :D Nytkin olen flunssassa ja huuhtelu tekisi varmasti oikein hyvää onteloille, mutta jotenkin kynnys kokeilla kannua on hyvin korkea. Ehkä mun pitäisi ensin nähdä livenä, miten homma toimii. Harmi vain, etten ole saanut vielä miestä toimimaan esimerkkinä ja koekaniinina. :)

Taina/Mansikkatilan mailla
9/21 | 

Minäkin käytän nenäkannua flunssaisena, onneksi olen säästynyt allergioilta. Mies ja teini ovat allergikkoja, ja ihan perinteisillä lääkkeillä yritetään tulla toimeen. Teinillä on myös astma. Miten mä muistelin, että teillä ois espanjanvesikoira! Sehän on sellainen rotu, joka ei aiheuta allergiaa...

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Levillä aurinko paistaa nyt kirkkaasti, taivas on sininen ja keväthanget ovat parhaimmillaan.

Tämä ajatus nakutti päässäni pari viikkoa sitten päivästä toiseen, eikä vaiennut. Olimme perheen kanssa monena viikonloppuna aikoneet lähteä laskettelemaan pikku hiihtokeskukseen naapurikunnan puolelle, mutta ikinä siitä ei tullut mitään - aina eteen tuli jotain muuta muka tähdellisempää. Ja kun laskettelu on niin kallistakin...

Kun jälleen kerran eräänä lauantaiaamuna kävimme tätä keskustelua, pikkuvanha tyttäreni tokaisi osuvasti: "No te teette sitten kaikkea hauskaa vasta kymmenen vuoden kuluttua, kun olette maksaneet sen asuntolainan. Ja me ollaan silloin muutettu pois kotoa."

Touché.

Yksi asia johtaa toiseen. Olen jo useamman vuoden ajan haaveillut, että pääsisin taas Lappiin pääsiäisen aikaan.

Kun lisäksi päätin hiljattain, että lopetan sitku-elämän ja alan toteuttaa unelmiani, on varmaan helppoa ymmärtää kun kerron, että olemme nyt Levillä. Löysin kohtuuhintaiset lennot ja aika edullisen majoituksen, joten tänne me sitten pyrähdimme äkkilähtönä.

Ex tempore -matkamme on sujunut aivan loistavasti! Aurinko on helottanut joka päivä ja lapset ovat oppineet hienosti laskettelemaan. 

Lapset aloittivat tutustumisen rinteisiin testaamalla yksityistuntia hiihtokoulussa, jonne riensimme melkein suoraan lentokentältä päin. Ja opetus teki totisesti tehtävänsä!

Vaikka 1,5 tunnissa ei ehdi ihmeitä, on aivan eri asia kun vieras aikuinen neuvoo lapselle laskettelun perusniksit. Tuon jälkeen olemme suhailleet vaikeuksitta monentasoisissa rinteissä, puuterilumessa ja jäisillä nyppylöilläkin ja nousseet sujuvasti niin ankkuri- tuoli- kuin myös gondolihisseillä.

Keskeytimme laskettelu-urakan eilen aamupäivän ajaksi, kun vierailimme Levin Huskypuistossa. Sain blogini kautta Levin Matkailu Oy:lta mahdollisuuden osallistua retkelle alennettuun hintaan.*

Retki oli kiehtova ja oikein opettavainen. Huskypuistossa asuu tätä nykyä kuutisenkymmentä elikkoa, joista suurin osa on husky-koiria, mutta joukossa on myös muutamia koirasusia. 

Levin Huskypuisto on toiminut yhteistyössä monen elokuvaryhmän kanssa. Kenties kuuluisin leffoista on kansainvälistäkin mainetta niittänyt Suden Arvoitus, jossa esiintyi puiston henkilökunnan kasvattamia ja treenaamia koirasusia.

Pääsin itse tekemään tuttavuutta erään elokuvatähden kanssa aivan lähietäisyydeltä, kun syötin Kekkonen tulee -elokuvassa "pahiksena" esiintyneelle porolle piparkakkua. Kylläpä tuollaisen "pusun" jälkeen olikin taas mojovaa siirtyä nauttimaan Etelärinteiden kimaltavista hangista.

Ihanaa pääsiäistä kaikille blogini lukijoille! Palataan asiaan viimeistään ensi viikolla.

*Osallistuin retkelle erikoishintaan blogiyhteistyönä.

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kevään merkit ovat jo ilmassa! Ihan pian voi tarttua haravanvarteen, upottaa sormet multaan ja seuraavaksi pääseekin jo nauttimaan leikatun nurmikon tuoksusta...

Tällä viikolla vuodenaika on lopullisesti vaihtunut: ei ole enää talvi vaan kevättalvi. Sen huomaa valoisista aamuista, siitä että hanki rapisee kengän alla kuin maaliskuussa ja ensimmäiset linnut ovat aloittaneet konserttikiertueen.

Viime vuosina olen tullut siihen johtopäätökseen, että kevät on lempivuodenaikani. Kesä on ihanaa mutta kevät vielä parempaa: kevät on lupaus kesästä. Keväällä vielä kaikki valoisat, raikkaat aamut ja onnelliset päivät ovat vasta edessä.

Oma kevääni alkaa haravoimisella. Kun maa alkaa olla sula, ja pääsee pihatöihin, jätän suosiolla sisähommat sikseen, pölyt pyyhkimättä, pyykit järjestämättä ja painun ulos aina, kun mahdollista.

Minusta haravoiminen on ihanaa. Lasken aina leikkiä, että jos haamuja on olemassa, minä palaan vielä tuonpuoleisestakin tänne haravoimaan. Siinä sitä sitten on talon tulevilla omistajilla ihmettelemistä, kun pihalla heiluu valkopukuinen, läpinäkyvä daami fiskarsin varressa.

Tykkään keväällä myös karsia puskia. Kaikkia lajeja ei todellakaan saisi leikata keväällä, mutta onneksi meidän 30-vuotiset kasviparat ovat toistaiseksi selvinneet kevätpuuskastani. 

Samoin kesän ensimmäinen nurmikonleikkuu on juhlavaa. Se tuoksu ja se kaunis, siisti vana, jonka leikkuri jättää jälkeensä.

Haaveiletko sinäkin jo pihan kevättöistä? Nyt voit blogini kauttaa voittaa Kodin Kuvalehden kevätpaketin: neljä puutarha-aihesta Kodin Kuvalehteä, joista voi ammentaa ideoita omaan pihaan.

Jätä alle kommenttisi ja kerro, mikä on mielestäsi mukavin pihapuuha keväällä. Jätä kommentissasi sähköpostiosoite sille varattuun kenttään. Osoite ei näy muille kuin minulle. Vastausaikaa on ensi viikon perjantaihin eli 26.2. asti

 

Onnea arvontaan!

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Kommentit (41)

Teija H
1/41 | 

Nurmikon leikkuusta tykkään itse, onneksi kukaan muu ei meillä sitä himoitse tehdä, joten saan nauttia siitä ihanasta tuoksusta.

Vierailija
2/41 | 

Rakastan kaikki pihapuuhat keväällä , ihana päästä neljästä seinasta ulossssssss...???

SuviSini
3/41 | 

Kevät on parasta aikaa! Kesä on liian rehevä ja täynnä ötököitä, ja syksyllä taas on jo vähän kyllästynyt :D Kevättöistä tykkään kaikesta, ehkä kivointa on laittaa siemeniä itämään.

Kukkahattu-Lissu
6/41 | 

Haahuilla ympäri pihaa ja fiilistellä :D! Ehkä suunnitella paikkaa uudelle istutukselle tai vaikka tehdä nättejä rajauksia istutusten, polkujen jne. reunoihin. Haaveilen punovani pienen pajuaidan :). Oikeastaan kaikki on niin kivaa kun on aluksi niin yksinkertaisen kaunista ja kumman helppo kuvitella kaikkea ja keksiä uusia suunnitelmia ikäänkuin "puhtaalta pöydältä" ! 

Sara
8/41 | 

Mielestäni mukavin pihapuuha keväällä on nurmikon leikkaaminen. Se on jotenkin rentouttavaa! (: 

Vierailija
10/41 | 

On ihana laittaa kukkapenkit kuntoon ja kantaa pihakalusteet ulos - odotetaan jo kovin, että päästään omalle pihalle touhuskelemaan ja auringosta nauttimaan :) - Aikku

Terrafiore
11/41 | 

Parasta on, kun pääsen viljelypalstalle pitkän talven jälkeen. Siellä multa tuoksuu ihanalle, kottaraiset pomppivat vastamuokatuilla palstoilla, ja tietenkin vaihdetaan talven kuulumiset palstanaapureiden kanssa.

ella
12/41 | 

Hei!

Ihan parasta on karsia kukkapenkki ja laittaa sinne kanankakkaa ja uutta multaa. Se näyttää niin kauniilta!

Ja taustalla ihana lintujen sirkutus.

Rivarin pihassa
13/41 | 

Siementen kylvö ja tomaatin ym.taimien tuoksu sisällä ennen ulos istutusta on parasta varhais keväässä.Tälle keväälle latva-artisokat ja laventelit olen jo kylvänyt.Ulos olisi tulossa pionipenkkiä,hyötypuutarhaa ja parsapenkkiä jahka maa sulaa ja pääsee möyhimään.Lehtokotiloita odotellessa.

Sarianna
16/41 | 

No tänä vuonna se taitaa olla suunnittelua miten pihaa laittaisi, kun kaikkialla on vain hiekkaa ja sateen muovaamia monttuja.

Vierailija
17/41 | 

Yksi kiva kevätpuuha ulkona on trampoliinin kokoaminen, ei tekemisen mutta voi sitä onnea ja iloa mikä lapsista lähtee, kun pääsee taas hyppimään sydämensä kyllyydestä :)

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Voi, kiitos kommentistasi - olet niin oikeassa! Tuli ihan jo hinku päästä trampoliinin pystytyspuuhiin... Minulla on kesäisin tapana pomppia trampoliinilla lasten mukana. Naapurit taitavat vähän ihmetellä, mutta mitäs siitä ;D Onnea arvontaan!

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Katjaana
18/41 | 

En tunnistanut itsessäni viherpeukaloa, kun kymmenisen vuotta sitten rakensimme oman kotimme. Vähitellen olen innostunut pihan laitosta. Tosin olen ympäripyöreästi asioihin suhtautuva eikä pihani ole koskaan täydellisen kaunis, siisti ja viimeisen päälle tip-top.

Keväällä rakastan ihastella perennojen työntymistä mullasta! Miten ne taaskin sieltä pinnistäytyvät valoon. Asumme lounaisrannikolla ja kevät tulee tänne hyvissä ajoin.

Toinen mielihommani on kompostin levittäminen :)

Juhtimus
20/41 | 

Tykkään kitkeä kukkapenkkejä. Keväällä siihenkin hommaan vielä riittää intoa!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat