Kirjoitukset avainsanalla Syksy

Kun ulkona on pimeää ja sateista, moni meistä keskittyy sisäpuuhiin. Kaamosaika on oivaa aikaa kotoilla: siivota kaappeja ja laatikoita, askarrella ja esimerkiksi ommella, jos sellaisesta tykkää.

Itse olen yllättäen haalinut itselleni tosi paljon kodin ulkopuolisia menoja tälle lokakuulle. Paljon mukavia menoja, ei siinä mitään, mutta hieman hämmästyttää.

Kävimme Venlan kanssa lokakuun alussa askartelukurssilla, viime viikonloppuna I love me –messuilla  ja tänä viikonloppuna olemme menossa kirjamessuille. Useampi blogitapahtuma ja esimerkiksi vaatekutsut jäi vielä välistä, koska joka paikkaan ei vain kerta kaikkiaan ehdi.

Yksi viikonloppu meni kotona sairastaessa, mutta johtopäätös lokakuusta on, että en ole ehtinyt esimerkiksi siivota ollenkaan! Onneksi rakas puolisoni on auttanut ja huolehtinut kodin viihtyisyydestä...

Olen kuitenkin ehtinyt usein ihan ajoissa töistä kotiin, joten eräänä iltana leivoimme kuopuksen kanssa joulun ensimmäiset piparit! Onneksi myös aamu- ja iltalenkit koiran kanssa ovat auttaneet rauhoittumaan.

Jäin miettimään, olenko haalinut itselleni kiireitä, koska pakenen jotain. En kuitenkaan ihan päässyt selville, mitä. Kaikki on niin hyvin.

Ehkä minä vain pakenen syksyn pimeää valoisiin huoneisiin, ihmisvilinään.

Miten sinun lokakuusi on sujunut?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (9)

Minna M
2/9 | 

Minäkin haalin ihan liikaa menoja lokakuuksi. Jonkinlainen pysähtyminen ja rauhoittuminen olisi tehnyt hyvää jo aiemmin. Onneksi kuitenkin lähdimme koko perhe lomalle Espanjaan. Tämän loman jälkeen toivottavasti marraskuu on rauhallisempi kuin lokakuu.

HMK
5/9 | 

Rauhoittuminen ei ole pahasta, mutta ei myöskään liiallinen käpertyminen pesään. Lievän masennuksen sairastaneena, "pelkään" syksyä ja sen pimeyttä. Yritän siksi päästä edes pienelle aurinkolomalle ja täyttää illat ja viikonloput tekemisellä, ettei synkkyys iskisi niin pahasti.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Marraskuu on monelle vaikeaa aikaa. Itse pysähdyin äsken hämmästelemään, kuinka pitkältä kuukausi tuntui ja toisaalta kuinka nopeasti aika on kulunut. Tajusin, että tänä vuonna olen käyttänyt tietoisesti muutamia selviytymiskeinoja, jotka ovat antaneet energiaa tähän valottomaan, ankeaan aikaan.

1. Hemmottelu
Viime aikoina olen yrittänyt olla itselleni lempeä. Olemme perheen kanssa herkutelleet monin tavoin, esimerkiksi leipomalla: olemme tehneet jo monta satsia pipareita ja syöneet ne kaikki saman tien. (Piparit maistuvat mielestäni parhailta ennen joulua, eikä niinkään enää joulunpyhinä.)
Olen myös hoitanut itseäni - käynyt kampaajalla ja ripsien kestotaivutuksessa. Kun valo vähenee ja mieliala laskee herkästi, kannattaa etsiä asioita, joista tulee hyvä mieli.

2. Ulkoilu
12 vuotta sitten, kun odotin esikoistani, äitiysneuvolan terveydenhoitaja tolkutti joka neuvolakäynnillä ulkoilun tärkeydestä. Oli vaiva mikä tahansa hän jaksoi tiedustella, ulkoilenko joka päivä.
Välillä tuo liturgia oikein ärsytti, mutta tänä syksynä olen joutunut myöntämään, että hän oli oikeassa. Koiranpentu on pakottanut minut ulos säässä kuin säässä, eikä happihyppelyn jälkeen ole koskaan harmittanut. 
Tein tämän postauksen kuvitukseksi kollaasin Instagramissa marraskuussa julkaisemistani kuvista ja ihan hämmästyin, niin kauniita ne mielestäni olivat. Suomen luonto voi koskettaa jopa vuoden rumimpaan aikaan, jos vain vääntäytyy ulos sitä ihailemaan. Osallistun kuvakollaasilla Pieni Lintu -blogin kuukausikollaasihaasteeseen.

3. (Avanto)uiminen. 
Kun vedet viilenivät, alkoi taas oma uintikauteni lokakuussa.

Kylmään järveen pulahtaminen on aina yhtä kauheaa ja ihanaa. Kauheaa silloin, kun kävelee uikkareissa parin asteen lämpötilassa, tihkusateessa, laiturilla ja kun upottaa jalkansa hyiseen veteen. Ihanaa sitten, kun on uinut pari vetoa ja erityisesti silloin, kun nousee järvestä ja veri kiertää suonissa kuohumalla!

Pysyin koko viime talven harvinaisen terveenä ja olen varma, että kylmissä vesissä uiminen oli siihen syy!

Miltä sinusta marraskuu tuntui? Ahdistaako pimeys, vai jatkuuko elämäsi tavalliseen tapaan vähenevästä valosta huolimatta?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Kommentit (12)

Lady of The Mess
1/12 | 

Onneksi marraskuuhun sentään löytyi niitä valontuojia - niin sinulla kuin minullakin. Ja hei - kukas se joskus kommentoi, että omaa tynkäripset? Ei nuo ole tynkää nähneetkään;)

Hyvää joulunalusaikaa sinulle!

Hannele Toivon Vintiltä
2/12 | 

Marraskuun voikin ihan suosiolla vaihtaa Hemmottelukuukaudeksi. Taidan kirjoittaa ensi vuoden kalenteriin marraskuun toisin. Kiitos.

Taina / Mansikkatilan mailla
3/12 | 

Olen niin samaa mieltä tuosta ulkoilusta, mutta itselläni se jäi loppukuusta ihan nolliin, ja sen kyllä huomaa omassa mielia-alassa ja jaksamisessa! Nyt yritän ryhdistäytyä, enkä odottele tammikuuta tässä asiassa!:)

Nostan sulle hattua tuosta avantouinnista. Musta ei taitaisi olla siihen, vaikka kuinka tiedän sen hyvät vaikutukset...;D

Kirsi/Raitoja
6/12 | 

kiitos hyvistä vinkeistä. Ulkoilu piristää kummasti, tosin itsellä kynnys lähteä huonolla kelillä lenkille on korkealla. Tosin olen huomannut, että liikunta missä tahansa muodossa auttaa jaksamaan kummasti ja helpottaa hiukan tämän harmauden keskellä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Pysähdyin miettimään, mitä tapahtui lokakuussa ja oikein hämmästyin: viimeksi kuluneen kuukauden aikana olen viettänyt yllättävän paljon laatuaikaa! Tein Instagramissa julkaisemistani kännykkäkuvista oheisen kollaasin. Osallistun sillä Pieni Lintu -blogin kuukausikollaasihaasteeseen.

Kuukauteen mahtui peräti kaksi lomaa: syysloma sukulaisten luo ja kuun lopussa miehen kanssa kahdenkeskinen matka Budapestiin. Lisäksi kävimme miehen kanssa myös Veskun 70-vuotiskonsertissa. Kaikki tämä on yhteensä paljon enemmän laatuaikaa kuin normisyksynä. Innostuin lokakuussa myös kokkailemaan perheelle perinneruokia: muun muassa kaalilaatikkoa ja lihapullia.

Syksy ei säiden puolestakaan ole ollut normaali, onneksi. Leudot, aurinkoiset syyspäivät jatkuvat edelleen - mikäs sen ihanampaa. Talomme viereisellä pellolla vilja puitiin vasta lokakuussa, mikä on todellinen ennätys. Ainoastaan maalaukselliset auringonnousut ja -laskut kertovat siitä, että vuosi lähestyy loppuaan...

Lokakuussa tapahtui kaikenlaista kivaa myös blogirintamalla: blogini sai tunnustusta Suomen inspiroivimmat yritysblogit -kategoriassa. Lisäksi olen totaalisesti hurahtanut Snapchat-palveluun, jossa olen roikkunut enemmän ja vähemmän jatkuvalla syötöllä viimeisen viikon ajan.

Miten sinun lokakuusi sujui?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | Snapchat: ruuhkavuodet

Kommentit (9)

vintagentti
1/9 | 

Oma lokakuu on ollut huimasti laiskempi, saamattomampi, vähän sellainen välikuu...Mutta lokakuu antoi kyllä ihan parastaan, ihanan kuivaa, lämmintä ja värikästä on ollut

Selina / Kun äiti kelaa
3/9 | 

Mahtava lokakuu! Olkoon marraskuu sinulle ja perheellesi yhtä kiva! :)

Outi Krimou
4/9 | 

Ihanan kuuloinen lokakuu sinulla on ollut.

Omaan lokakuuhun kuului töitä, perhettä ja leffailta miehen kanssa.

anukristiinan
5/9 | 

Ihana lokakuu sinulla! Budapestin reissuanne kävinkin ahkerasti instassa kommentoimassa (@anukristiinan), se vaan on ihana ja helpppo kaupunki. Muutama kuva blogistanikin löytyy (mejaelama.blogspot.fi jos kiinnostaa...)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Syyskuu on takana. Vaikka en syysihmisiä olekaan, kuluneesta kuukaudesta jäi hyvä mieli. Jotenkin se oli täynnä tarmoa, monenlaista mukavaa tekemistä mutta ei kuitenkaan liiaksi - vaihteen vuoksi en sortunut aikataulukaaokseen, vaan elämä on pysynyt suunnilleen hallinnassa.

Tein pienen kollaasin Instagramissa julkaisemistani kuvista. Instassa voit seurata minua tunnuksen @ruuhkavuodet takaa. Osallistun tällä kollaasilla Pieni Lintu -blogin kuukausikollaasihaasteeseen.

Olen erityisen iloinen, että keksin viimein syyskuussa aloittaa tuorepuuron valmistamisen. (Siitä piti tulla pysyvä tapa: kokeilin sitä kerran ja hyvää tuli, vaikka en olekaan ehtinyt kokeilla toista kertaa.) Lisäksi karkotin yhden orastavan flunssanpoikasen pulahtamalla pitkästä aikaa järveen - vesi alkaa olla pian avantouimarillekin sopivan viileää...

Lasten harrastukset ovat taas alkaneet - ja harrastuksiin kuskaaminen. Se on toistaiseksi sujunut ylättävän kivutta. Olen jopa hoitanut oman osuuteni kunnialla, enkä esimerkiksi ole unohtanut yhtään harrastusvuoroa! (Tosin tytön ekalle luistelutunnille saavuimme surkean myöhässä, mutta sitä ei lasketa.)

Koiranpentumme alkaa viimein olla suorastaan salonkikelpoinen. Se on nyt oppinut sisäsiistiksi, eikä se enää purekaan niin paljon kuin ennen, koska eläinlääkärin mukaan pennun ylähampaat ovat jo vaihtuneet! Emme ole huomanneet asiaa ollenkaan - koirat kuulemma usein nielevät maitohampaansa.

Viime viikonloppuna juhlimme 40-vuotissynttäreitäni Tallinnassa lähipiirin kesken. Mukavaa oli, vaikka juhla alkoikin hieman noloissa merkeissä. Olin varannut kampaaja-ajan niin, että ehtisin nipin napin ravintolaan ajoissa. Toisin kävi: kampaaja pääsi aloittamaan kanssani puoli tuntia myöhässä.

Halusin raidat, ja siinähän sitten tuhraantui ihan tuhottomasti aikaa! Kun kampaaja oli pessyt hiuksistani värin pois, jouduin sanomaan että hiustenleikkuu on valitettavasti siirrettävä seuraavalle päivälle. Niinpä lähdin viettämään omaa juhlaani pää harakanpesän näköisenä, kolme varttia myöhässä.

Tässä iässä kaikenlaista voi näköjään sattua... Onneksi juhlavieraat suhtautuivat asiaan hyvin ymmärtäväisesti, ja loppujen lopuksi vietimme mukavan illan.

Millainen sinun syyskuusi oli?

---
I created a small collage of the photos which I've published during September in my Instagram account.

September was a lot of fun! I did many nice things and got to enjoy the beautiful autumn weather both in the fields and in the forest with my puppy dog and also in the lake which is soon becoming cold enough to swim...
At the end of the month I celebrated my 40th birthday in Tallinn.
How was your September?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Kommentit (16)

Outi Krimou
2/16 | 

Itseasiassa oli tosi kiva syyskuu, johtui varmasti mahtavista ulkoilukeleistä suurimmaksi osaksi.

Toivotaan, että myös lokakuu sujuu mukavissa merkeissä.

Taina / Mansikkatilan mailla
3/16 | 

Taitaa olla niin, että tuo aurinko armas on saanut meidän kaikkien sydämet sykkimään syyskuulle. Ihanaa, kun ei ole ollut synkkää ja pimeää vielä! Tuossa sun laiturikuvassakin voisi olla ihan kesä! :)

Eilen sun koirakuvaasi Instassa katsellessa oli ihan suru puserossa, sillä työkaverini puolitoistavuotias koira (samaa rotua kuin teidän koira) oli todella surkeassa tilanteessa, haimatulehduksen kourissa. Tämä koira on ollut koulullamme joka viikko viime keväästä lähtien, ja siitä on tullut rakas todella monelle. Tänään oli vointi parempi, ja elämme toivossa, että tuo ihana nappisilmä tepsuttelee käytävillä taas jossain vaiheessa...

paiqo / Pia
4/16 | 

Mukavan kuuloinen syyskuu :) Ja hei - juhlan sankari saa olla myöhässä kampaajassa käynnin vuoksi ;)

Nina
6/16 | 

Ihania tunnelmia ja hetkiä - niin se syyskuuu mennä vilahti ... Kun arjen keskellä hidastaa ja nauttii läheisten kanssa olosta, niin onnen hippuset värittävät koko kuukauden :)

Kaikkea hyvää sinulle, leppoisaa sunnuntaita,

Nina

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat