Kirjoitukset avainsanalla laatuaika

Meidän perheen yhteinen kesäloma on alkanut. Aloitimme Venlan kanssa lomailun tutustumalla tänään taatusti Suomen erikoisimpaan kesäfestariin nimeltä Natural High Healing Festival.

Tämä festari on ainakin siitä erikoinen, että alkoholi tai muut päihteet eivät kuulu sinne missään muodossa.  Festivaalien virallisessa esittelyssäkin kerrotaan, että "emme juo alkoholia, mutta humallumme toistemme seurasta. Pääsemme nostaviin tiedostaviin tunnelmiin tulemalla yhteen, halaamalla, tanssimalla, nauramalla, hengittämällä, joogaamalla, tantraamalla, meditoiden ja syömällä ravinnerikasta, rakkaudella tehtyä ruokaa. Elämän onnellisuus on yksinkertaista, haluamme tuoda sen esille." Näistä periaatteeita tulee nimi Natural High.

Aino

Kuulin festarista aivan sattumalta erään Facebook-ryhmän kautta vasta tällä viikolla. Kun perehdyin festarin ohjelmaan tarkemmin, ihastuin täysillä: joogaa, luontaishoitoja, musiikkia - ja tämä kaikki kauniin maaseudun sydämessä, Uudenkaupungin lähistöllä Nopperlantilalla, Narvilinnassa! Ja koska asioilla on tapana järjestyä, aivan pian meille oli jo buukattu liput sunnuntaiksi.*

Köröttelen nyt festareiden jälkeen auton kyytissä matkalla kohti seuraavaa kesälomakohdetta. Ihoni tuoksuu laventelilta, ylang ylangilta ja appelsiinilta, sillä kävin aamupäivällä aromaterapiahoidossa.

Mieleni on aurinkoinen, sillä festaripäivän päätteeksi kävimme parijoogaan erikoistuneen ohjaajan tunnilla, jossa tuntemattomat ihmiset laitettiin koskemaan toisiaan kauniisti ja sanomaan toisilleen ihania asioita. Tunnelma tässä tapahtumassa oli harvinaisen välitön ja lämminhenkinen, ja hyväksyntä huokui jokaisesta vastaan tulevasta hymystä.

Natural High Healing Festival syntyi jo vuonna 2013. Ainoa asia, joka minua harmittaa, oli visiittimme lyhyys: tulimme ja lähimme samana sunnuntaipäivänä. Ensi vuonna näille festareille täytyy ehdottomasti tulla uudestaan ja vähintään pariksi päiväksi!

Venla

Äiti ehdotti minulle että menisimme Natural High Healing -festareille. Rakastan kovasti joogafestivaaleja Viron Haapsalussa, joten sanoin heti kyllä.

En todellakaan kadu päätöstäni: Meillä oli tosi hauskaa.

Kävimme yhdessä flow-joogassa, jossa halasimme muita ihmisiä keskimäärin yli puolet enemmän kuin itse vuoden aikana normaalisti halaan ketään jonka olen tuntenut alle 2 vuotta. Näin suomalaisena se vaati aluksi hieman totuttelemista, mutta lopuksi saattoi vain nauttia halailusta.

Kävin myös itsekseni villivihannesluennolla (ja pian meidän perhe ei enää koskaan syö muuta kuin nokkosia!) sekä tietenkin aromaterapeuttisessa hieronnassa. Tuoksunkin nyt ruusuilta...

Suosittelen näitä festareita ehdottomasti kaikille, jotka haluavat kokea jotain uutta - tai nauttia tunnelmasta, joka on sydämellinen, hyväksyvä ja lämmin. Ja jos tulette, niin torilla tavataan: minusta tuntuu että mekin taidamme tulla uudestaan.

*Osallistuimme festareille veloituksetta blogiyhteistyönä.

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Enpä olisi ikinä uskonut, että tutusta ja turvallisesta Nuuksion kansallispuistostakin voi löytyä uusia, tuntemattomia reittejä! Niin meille kävi, kun päätin viedä lapset eväsretkelle, mutta käännyin väärästä risteyksestä.

Asumme aika lähellä Nuuksiota, joten kansallispuistossa tulee samoiltua säännöllisesti. Monet muut Nuuksion reitit kuten Haukkalammen reitti, Kaarniaispolku ja Klasarinkierros ovat jo liiankin tuttuja.

Päätimme lasten kanssa lähteä pitkästä aikaa Haukkalammelle, mutta Vanhaa Turuntietä ajellessani käännyinkin hieman liian aikaisin risteyksestä, jossa luki Nuuksio. Tie vei meidät hotelli Nuuksion pihaan Siikajärvelle, josta alkoi Korpinkierros.

Onni onnettomuudessa - Korpinkierros oli aivan ihana reitti! Se on erämainen, vaihteleva reitti, jonka varrelta löytyi muutama tulentekopaikka.

Patikoimme leppoisaan tahtiin, joten meiltä meni vajaan 10 kilometrin reittiin runsaat neljä tuntia. Reittiä oli helppoa seurata, sillä se oli merkattu puihin keltaisin merkinnöin. Vähän väliä vastaan tuli myös opasviittoja.

Reitti kulki alussa sammaleen peittämässä maastossa kuusien katveessa. Ikävän tunne vihlaisi, maisemat kun olivat niin samanlaiset kuin kotimme läheisessä lempimetsikössä ennen kuin se keväällä kaadettiin.

Pidimme evästauon Holma-Saarijärvellä, jossa on kaksi tulentekopaikkaa. Toinen sijaitsee saaressa ja toinen rannan tuntumassa järven toisella puolella. Me rentouduimme siellä saaressa.

Suomen suvi on ollut kummallinen tänä vuonna: usein aurinkoinen mutta kolea. Toisaalta heinäkuinen, kirkas, tuulinen ja raikas päivä oli ihan paras vaihtoehto patikkaretkelle kansallispuistossa.

Kaikki meni nappiin: lapset jaksoivat patikoida hienosti ja Napsu-koira vielä paremmin! Kukaan meistä ei kompastunut, taittanut nilkkaansa eikä edes kastellut kenkiään. Reitillä pärjäsi mainiosti lenkkareilla. 

Jos lähdet valloittamaan Korpinkierrosta kannattaa ottaa huomioon, että reitillä on suhteellisen jyrkkiä mäkiä ja maasto on vaihtelevaa. Reitillä kuljetaan paljon loivien kallioiden sekä pitkospuiden päällä, mitkä voivat sateella olla liukkaita.

Joogakurssilla eräässä harjoituksessa tehtävänä oli miettiä, mitä tekisit jos saisit tietää, että on vain kuusi kuukautta elinaikaa jäljellä. Ajattelin heti, että viettäisin enemmän aikaa luonnossa. Maailmanympärimatka eksoottisiin maihin ei tullut ollenkaan ensimmäisenä mieleen vaan suomalainen, hiljainen, suhiseva metsä.

Päätin tuon harjoituksen aikana, että jatkossa haluan tehdä useammin kuten sydämeni sanoo. Olen onnellinen, että sain toteuttaa päätöksen jo näin pian paluuni jälkeen.

Mikä on sinun lempireittisi Nuuksiossa?

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin 

Kommentit (4)

Maisa80
1/4 | 

En ole koskaan käynyt Nuuksiossa, mutta tarkoitus olisi käydä tänä kesänä... Saa nähdä toteutuuko. Tykkään samoilla luonnossa ja kiva myös käydä uusissa kohteissa, aina tilaisuuden tullen! :) Nuuksio on varmasti hieno paikka!

Valmiiseen pöytään
2/4 | 

Omat suosikkini Nuuksion lähialueelta ovat Salmen ulkoilualue (https://www.hel.fi/static/liv/2014/salmi.pdf) ja Luukki (https://www.hel.fi/static/liv/2014/luukki.pdf).

Salmessa kiersin Tapion taipaleen ja Luukissa keltaisen reitin. Molemmissa pystyy kierätämään noin 10 kilometrin matkan vaihtelevissa maisemissa. Reitit on hyvin merkitty ja mielestäni näissä molemmissa on hiukan vähemmän muita ulkoilijoita kuin Nuuksion varsinaisilla reiteillä. Suositus siis molempiin :)

Vierailija
3/4 | 

Nuuksio on hieno paikka ja sieltä löytyy paljon uutta jos osaa poiketa tutuilta reiteiltään. Se on myös hyvä paikka aloittelijallekin tutustua luontoon. Luonto tietysti tarkoittaa myös sitä, että kalliot ovat liukkaita, siellä on juuria joihin voi kompastua. Sen pitäis olla retkeilijälle itsestään selvää. Pitkospuut ovat oikeastaan tie, ilman niitä paikalla olisi suo tai hetteikkö, luontoa sekin. 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tip. Tip. Tip. Tap. Tip. Tip. Tip. Tap. Tip. Tip. Tip. Tap.

Sadepisarat iskeytyvät kattoikkunaan. Päästän syvän huokauksen ja retkahdan sänkyyni, peittojen ja tyynyjen alle. Kaivan kännykän esiin ja avaan YouTuben. Taas kokonainen päivä löhöilyä vällyjen välissä kännykkä kourassa. Suomen kesä.
 
Paitsi ettei noin tarvitse tehdä. Sateella on tekemismahdollisuuksia vaikka kuinka paljon. Me emme vain aina keksi niitä. Ainakaan minä en.

Olen vannoutunut sadepäivävelttoilija. Sen takia päätinkin haastaa itseni keksimään asioita, joita voi tehdä sateella. Toivottavasti nämä “keksintöni” auttavat jotakuta toistakin saamaan päänsä ylös tyynystä hauskaa pitämään.

  1. Lue kirjoja. Tämä on se klassinen vinkki jonka varmasti itse kukin on kuullut. En kuitenkaan voi sivuuttaa sitä, niin hyvä se on. Tunnetusti kirjatoukkana tämä vinkki on aina kolahtanut minuun. Jos et jaksa, halua tai muulla tavalla pysty lukemaan kirjaa, voit kuunnella sen äänikirjana.
  2. Leivo. Leipominen on kivaa, ja saa koko talon tuoksumaan hyvälle, ainakin kaikilla jauhopeukaloilla. Ja vaikka leipominen ei olisikaan vahvinta alaasi, netistä löytyy aina helppoja ja yksinkertaisia reseptejä. Mikäli sadeputki jatkuu pidempään ja alat pelätä sokerimyrkytystä, kokeile sokerittomia raakakakkuja. Osa niistä voi olla ehkä hiukan haastavampia valmistaa, mutta niiden maku on vaivan arvoinen!
  3. Opettele jokin uusi taito. Oletko aina halunnut oppia puhumaan saksaa tai soittamaan kitaraa? Sadepäivät ovat hyvä aika toteuttaa haaveesi! Kieliä ja soittimien soittamista voi näet opiskella netissä ilmaiseksi.
  4. Tee sudokuja. Mummojen hommaa? Höpö höpö. Sudokut kehittävät matikkapäätä ja loogista päättelykykyä huimaavaa tahtia. Lisäksi ne ovat hauskaa ajanvietettä. Jos pidät sudokuista, kokeile myös ristisanatehtäviä. Ne ovat hieman erilaisia, mutta hauskoja ratkottavia kuten sudokutkin.
  5. Kirjoita. Kirjoittaminen karkoittaa tehokkaasti niin tylsyyden kuin surullisuudenkin - ainakin minulla. Kirjoittaa voit mitä tahansa: päiväkirjaa, runoja, nuotteja, lehtiartikkeleita… Lista on loputon.
  6. Mene ulos! Kukaan meistä ei ole sokerista tehty, vettähän se vain on. Jos lähdet vaikka lenkille, ei ainakaan tule kuuma. Ylös, ulos ja sateeseen vain!

Mitä sinä teet sateella?

Terveisin, Venla

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sanotaan, että Tower of London on yksi niistä nähtävyyksistä, joissa täytyy käydä ainakin kerran elämässä. Hänen majesteettinsa kuningatar Elisabetin kuninkaanlinna sijaitsee Thames-joen pohjoisrannalla Lontoon keskustassa. Kävimme siellä pääsiäislomalla perheen kansa.

Kun mietin Toweria, mieleeni tulee ensin pieni ravintola, joka sijaitsi rivitalorykelmässä, vastapäätä ohikulkevia turistilamoja. Katselin sitä tovin. Minulla oli hyvin aikaa maisemien ihailuun, sillä olemme jonottamassa yhteen Lontoon suosituimmista nähtävyyksistä, Tower Hilliin.

Jono kulki pitkin nauhoilla ympäröityä aluetta linnan vieressä. Osa turisteista napsi jo kuvia. Kohta olimme pääsemässä linnaan sisään.

Yli 900 vuotta vanha Tower of London tunnetaan parhaiten kruununjalokivistään ja Beefeatereista (eli linnaa vartioivista, karvalakkisista vahdeista).  Linnassa tuoksui vanhalta kiveltä, historialta. Katselimme hetken ympärillemme. White Tower, Martin’s Tower…

Lopulta päätimme kuitenkin asettua jonoon, jonka työntekijä lupasi olevan vain noin 45 minuutin pituinen. Jonon päässä odottavat kruununjalokivet.

Koko rakennus, jossa kruununjalokivet sijaitsevat, on sisustettu todella taidokkaasti. Seinillä on valokuvia ja tietotekstejä vanhoista kuninkaallisista - ja tietenkin heidän kruunuistaan. Yhdessä huoneessa pyörii video kuningatar Elisabeth II:n kruunajaisista. Huoneet on sisustettu violetilla, kuninkaallisella värillä.

Lopulta näimme kruununjalokivet. Ne tosin eivät olleet silmiemme edessä ihailtavina kovinkaan kauan - seisoimme niiden ohi menevällä liukumatolla. Onneksi sentään osaa kruunuista ja valtikoista voi jäädä katselemaan pidemmäksi aikaa.

Lopulta tulimme ulos rakennuksesta. Räpyttilemme kaikki silmiämme, jotta ne hämärien, kohdevalaistujen huoneiden jälkeen tottuisivat valoon.

Kävimme vielä nopeasti vankitornissa. Sitten minulla ja äidillä olikin jo kiire muualle: The Wicked- musikaaliin, josta olettekin jo kuulleetkin...

Oletko sinä käynytt Lontoon Towerissa?

Terveisin, Venla

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin | Snapchat (Aino): @ainomarja

Kommentit (8)

Teresa S
3/8 | 

Olemme käyneet. White Towerissa oli todella historian havinaa. Upea linna ja katselimme korppeja ja niitä kuulemma pitää olla linnan pihassa aina. Niiden siivet oli tehty lentokyvyttömäksi jottei ne lentäisi pois. Britannia imperiumi ei laadu niin kauaa kun on korppeja pihassa. Muualla linnassa oli esillä muita koruja missä nuo jalokivet olivat olleet esillä ennen.. kiehtova paikka!

Minnea
4/8 | 

Hassua, että vaikka olen asunut Lontoossa useammankin kerran, ja ollut töissä ihan Towerin lähellä, en ole koskaan saanut aikaiseksi käydä siellä!

Kesällä matkaamme taas Lontooseen, eli jospa nyt käyn Towerissakin :)

Kivaa päivää!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat