Kirjoitukset avainsanalla kotityöt

Kodissamme vallitsee tavarakaaos. Viikonloppuna jäi taas siivoamatta, koska koko perhe oli toipilaana flunssan kourissa.

En jaksa stressata roinasta ja pölypalloista, sillä törmäsin kiehtovaan näkökulmaan, jonka mukaan tietyssä elämänvaiheessa tavaran paljous on sallittua ja hyväksyttävää, se suorastaan tekee psyykkisesti hyvää.

Sanotaan nimittäin, että turhat tavarat voivat tuottaa omistajalleen turvallisuudentunnetta. Jos elämässä on epävarmuustekijöitä, kotona tulee turvattu olo, kun pääsee omien kamojensa keskelle, ikään suojamuurien katveeseen.

Katselin kotimme tavaravuoria ja mietin tätä. Siinä tuntuu kyllä olevan järkeä.

Tutut lelut rauhoittavat, jos uusi uuvuttaa

Ihan pieninä molemmat lapseni olivat mahdottomia hamstraajia.

Kun aina välillä yritin kannustaa tenavia käymään läpi omaisuuttaan ja tuomaan turhaksi jääneet tavarat kirpputorille vietävään laatikkkoon, saattoi toinen tuoda kolme pikkuautoa ja toinen kaksi värityskirjaa. Vaikka kaapit ja hyllyt pullistelivat koskemattomia leluja!

Sanotaan, että lapselle maailma on kaoottinen paikka. Pienelle kaikki on uutta, päivät ovat täynnä ensikohtaamisia, uuden oppimista ja aintlaatuisia elämyksiä. Aikuiselle sellainen uuden informaation tulva voisi olla stressaavaa, miksei siis lapsellekin.

Siksi onkin ymmärrettävää, että päästyään kotiin lapsi ympäröi itsensä tutuilla, turvallisuutta tuottavilla tavaroillaan: pehmoleluröykkiöillä, legovuorilla ja näennäisesti merkityksettömillä kivillä, tikuilla sun muilla aarteilla.

Kaaos antaa teinille itsemäärämisoikeutta

Samalla logiikalla teini ympäröi itsensä rauhoittavaan tavarakaaokseen, sillä yhtä  lailla murrosikäisen elämä on täynnä uusia mullistuksia. Lisäksi itsenäisyyttä janoava nuori ei vielä voi päättää monestakaan asiasta - ei rahoista, koulunkäynnistä tai kotiintuloajoista - mutta huoneensa siivoamisesta tai siivottomuudesta he yleensä saavat päättää!

Nyt tajuankin, että viime syksy olikin suuri virstanpylväs, kun Venla raivasi huoneensa, maalasi sen seinät itse ja luopui monesta vanhaksi käyneestä lelustaan. Tuon siivousoperaation jälkeen huone on pysynyt suorastaan miellyttävässä kunnossa, onhan pienempi tavaramäärä helpompaa pitää järjestyksessä.

Tyttöni on monellakin tapaa kasavamassa aikuiseksi!

Tavarat edustavat kaikkea sitä, mistä sota-aikaan oli puutetta

Lasten ja teinien lisäksi monen ikäihmisen tavarapaljous on ymmärrettävää.

Jos on viettänyt lapsuutensa sotien varjossa, on ihan luonnollista, että oman kodin keräilyaarteet - astiat, kirjat, taide-esineet ja vaatteetkin - ja niiden yltäkylläisyys tuovat turvallisuuden tunteen. Ne edustavat omistajalleen sitä kaikkea, mistä lapsuudessa oli pulaa.

Meidän huushollissamme on yksi pieni koululainen ja yksi teini. Ja minut ovat kasvattaneet sodan nähneet sukupolvet.

Niinpä taidan sulkea silmäni kaaokselta ainakin hetkiseksi. Jatkamme konmarittamista sitten, kun siihen löytyy enemmän energiaa ja motivaatiota.

Millaisia ajatuksia tavarakaaos sinussa herättää?

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin | Snapchat (Aino): @ainomarja

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Rubik
1/1 | 

Ajattelin kirjoittamallasi tavalla viime kesään asti. Perheeseemme kuuluu vanhemmat, sekä 10v ja 7v lapset. Viime kesänä muutimme ja samalla raivasimme koko asuntomme täysin. Muuttoaikaa oli yksi kuukausi ja aloitimme tavaroiden lajittelun jo alkuvuodesta ennen kuin edes uutta kotia oli löytynyt, mutta muuttopäätös tehty.
Vanhan kotimme tavaroista kadotimme n 2/3. Nyt on todella kaunista ja tilavaa. Ei tarvitse stressata siivoamisesta, koska tavaraa on niin vähän. On suorastaan vapautunut olo!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perjantaina juteltiin työkavereiden kanssa, mitä suunnitelmia on viikonlopuksi. Mumisin jotain epämääräistä, sillä en viitsinyt sanoa, että todennäköisesti pesen vain pyykkiä koko viikonlopun.

Meidän perheessä pyykkiä riittää, sillä itse urheilen keskimäärin kolme kertaa viikossa ja kaikki muut perheenjäsenet kukin nelisen kertaa. Viikolla pyykkikone harvemmin laulaa, joten viikonloppuisin ei tarvitse ihmetellä, mitä tekisi.

Pesen viikonloppuisin keskimäärin 6-9 koneellista pyykkiä. Meidän perheessä pyykkihuolto on pääosin minun vastuullani, sillä rakas mieheni laittaa arkisin ruoat, imuroi viikonloppuisin ja tekee paljon, paljon muuta.

Tänä viikonloppuna pyykkivuoren selättämiseen tuli uutta jännitystä, sillä eilen illalla kesken urakan pesuaine loppui, ja kaupat olivat jo kiinni.

Valutin yhteen koneelliseen viimeiset tilkat luonnonmukaista Sonett-pyykinpesuainetta ja siitä tulikin melkein ohjeen mukainen annos: 70ml. Sen jälkeen mietin jo, menisinkö koputtamaan naapurin ovelle, kunnes löysin kaapin perukoilta tuotteen, johon en jostain syystä ole vähään aikaan turvautunut: pesupähkinät. 

Pesupähkinä on ihan oikea, lian poistavaa saponiinia sisältävä pähkinä, joka kasvaa Himalajan vuoristossa luonnonvaraisena. Intiassa ja Nepalissa pesupähkinöitä on käytetty jo satojen vuosien ajan pyykinpesuun.

Pesupähkinöiden saponiini säilyttää tekstiilien värit kirkkaina ja pehmittää pyykin. Puhdistavaa saponiinia alkaa liueta pähkinöiden kuorista yli 30°C lämpöisessä vedessä.

Samoja pähkinöitä voi käyttää kahteen kertaan 40°C lämpötilassa. Ne pesevät tehokkaasti normaalilikaisen pyykin täysin ilman turhia kemikaaleja. Lisäksi niitä käyttäessä ei ole pelkoa pyykinpesukonetta ja luontoa rasittavista fosfaateista.

Pesupähkinät kerätään luonnonmukaisesti ja hellävaraisesti. Niiden kerääminen työllistää paikallisia ihmisiä. Pähkinät ovat uusiutuva luonnonvara, joka ei kuormita vesistöjä ja meriä, kuten tavalliset pesuaineet. 

En muistanutkaan, kuinka monella tavalla hyvä tuote minulla majaili kaapin nurkassa! Vaikka olen ollut tyytyväinen Sonett-pesuaineeseen, joka myös pesee pyykit puhtaiksi luontoa rasittamatta, luulen että pitäydyn jatkossakin pähkinöissä. Ne menvät niin pieneen tilaankin.

Lorautin huuhteluaineeksi pähkinöiden kaveriksi etikkaa. Käytin sitä aikoinaan usein huuhteluaineena, kun lapset olivat pieniä ja meillä pestiin vaippapyykkiä. Periaatteessa pesupähkinöiden kanssa ei tarvitse käyttää huuhteluainetta, mutta minusta etikka jättää pyykkiin raikkaan hajun.

Viimeiseen koneelliseen en laittanut etikkaa, vaan jätin pähkinäpussiin yhden pähkinänpuolikkaan murskaamatta (pähkinät pitää käyttää murskattuina, jotta saponiini liukenee veteen) ja tiputin siihen muutaman pisaran eteeristä laventeli-öljyä. Sekin toi pyykkiin kivan, lempeän hajun.

Miten sinä peset pyykkiä?

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | YouTube | Snapchat @ruuhkavuodet

Kommentit (1)

astalavista
1/1 | 

Etikka on hyvää poistamaan sähköisyyttä fleece vaatteista.

Pesupähkinät eivät sovi valkopyykkiin,muuten hyvät.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Siivoaminen on asia, josta perheissä riidellään eniten. Niin myös meillä.

Milloin kotona on tarpeeksi siistiä? Kuinka usein pitäisi siivota? Näissä kysymyksissä äidin ja esiteinin näkemykset ovat valovuosien päässä toisistaan. Tässä meidän mielipiteemme siivouksesta ja sen tärkeydestä:

Aino:

Meillä siivotaan keskimäärin kerran viikossa. Tässä vaiheessa viikkoa kotona alkaa näyttää siltä, että pitäisi kiireen vilkkaa tarttua imuriin. Kukaan perheenjäsenistä ei kuitenkaan tee sitä ennen lauantaita.

Jos lauantaina on muita kiireitä, saattaa siivoaminen siirtyä viikolla eteenpäin, sunnuntai kun kuluu lasten ja aikuisten liikuntaharrastuksissa.

En tiedä, olenko erityisen siisti ihminen. Sen tiedän, että pidän siisteydestä ja minusta olisi mahtavaa, jos meillä olisi siistimpää. Minulla ei kuitenkaan riitä aikaa ja energiaa siivota enemmän.

Tulen arkisin töistä kotiin yleensä kuuden ja seitsemän välillä. Minulla menee työmatkoihin 1-2 tuntia päivässä. Sen jälkeen ilta kuluu omissa tai lasten harrastuksissa, koiraa ulkoiluttaessa ja perheen kanssa touhutessa muita juttuja. (Lapsillamme on harrastuksia viitenä päivänä viikossa. Lisäksi molemmat perheen aikuiset yrittävät harrastaa liikuntaa 2-3 kertaa viikossa.)

Aikoinaan meillä kävi siivooja pari kertaa kuukaudessa, mutta ei enää viime vuosina. Lopetimme siivouspalveluiden ostamisen osin taloudellisista ja osin periaatteellisista syistä. Jos ulkopuolinen hoitaa siivouksen, lapset eivät omaksu kotona tarvittavia elämän perustaitoja.

Olen kuitenkin tainnut tehdä peruuttamattomia virheitä lasten siisteyskasvatuksessa. Minulta nimittäin tasaisin väliajoin palaa hermot, ja alan raivota muille perheenjäsenille epäsiisteydestä, kun tiskipöytä huokailee astiavuoren alla ja joka paikassa on ärsyttäviä tavarakasoja.

Usein kiukunpuuska iskee vimeistään lauantaina, kun olen vapaapäivänä kotona ja huomaan sotkun ympärilläni. Silloin alan möykätä muille tähän tyyyliin:

Epäreilua, että kaikki muut viettävät kotona arkisin sata kertaa enemmän aikaa kuin minä, mutta minun pitäisi käyttää vähäinen vapaa-aikani siivoamalla muiden sotkuja. 

Tällainen marttyyrimainen raivoaminen ei tietenkään kannusta lapsia siivoamaan vaan pikemminkin opettaa heille, että siivoaminen on jotain inhottavaa, johon liittyy kielteisiä tunteita.

Tiedän kyllä, miten koti pysyisi siistinä. Niin että tahran pyyhkisi saman tien, kun se syntyy, tavarat laittaisi aina paikoilleen ja likaiset astiat hoitaisi pois heti ruokailun jälkeen.

Joskus innostun elämään tuollaista oppikirjaelämää erityisesti, jos olen saanut uusia siivousaineita. Siivoaminen on samanlaista välineurheilua kuin moni muukin ajanviete: kunnon välineet tuovat hommaan uutta hohtoa.

Olen hiljattain täydentänyt siivousainevarastojani ekologisilla vaihtoehdoilla, kun ostin Vegekaupasta Sonetin yleispuhdistusaineen ja Ole Hyvä -yleissiivoussuihkeen. Lisäksi sain blogini kautta testattaviksi Softcaren kylpyhuoneen puhdistusaineen, uuninpesuaineen, power wash -yleispuhdistusaineen sekä takkalasin ja noen pesuaineen*. Myös Softcaren uutuustuotteet ovat luontoystävällisiä,sillä niissä ei ole liuotinaineita, vaan ne on ohennettu veteen. Pidän näistä kaikista - Softcaren tuotteista ylivertaisen tehon ansiosta ja Vegekaupan aineista raikkaan tuoksun ansiosta.
Olen hiljattain täydentänyt siivousainevarastojani ekologisilla vaihtoehdoilla, kun ostin Vegekaupasta Sonetin yleispuhdistusaineen ja Ole Hyvä -yleissiivoussuihkeen. Lisäksi sain blogini kautta testattaviksi Softcaren kylpyhuoneen puhdistusaineen, uuninpesuaineen, power wash -yleispuhdistusaineen sekä takkalasin ja noen pesuaineen*. Myös Softcaren uutuustuotteet ovat luontoystävällisiä,sillä niissä ei ole liuotinaineita, vaan ne on ohennettu veteen. Pidän näistä kaikista - Softcaren tuotteista ylivertaisen tehon ansiosta ja Vegekaupan aineista raikkaan tuoksun ansiosta.

 

Suursiivouksen jälkeen olen hetken onnellinen. On mahtavaa katsella tyhjiä, kiiltäviä pintoja: kotia, jossa kaikki on puhdasta ja järjestyksessä.

Luulen, että siivoaminen on tapa selvittää oman pään sisäistä kaaosta. Kun koti on siisti tuntuu, että elämä on muutenkin hallinnassa ja toisin päin.

Venla:

Minä inhoan siivoamista. Tai en ainakaan jaksaisi kuluttaa kokonaista lauantaita siivoamiseen. Silloinhan on lomaa!

Aina lauantaisin tavaroita järjestellessäni mietin, että onneksi pääsen pian taas kouluun lepäämään seuraavat viisi päivää.

Tietysti siivouksen jälkeen näyttää kauniilta ja puhtaassa huoneessa on kiva olla, mutta en itse huomaa, vaikka huoneeni tai muutkaan talomme osat olisivat sotkussa. Ja vaikka olisivatkin niin hyvänen aika; pieni sotkuhan on vain kodikasta!

Siivous on hetkittäin kivaa, kun saa kokeilla uusia välineitä tai siivoustapoja. Uutuudenviehätys kuitenkin karisee useimmiten heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Sitten siivous on taas pakkopullaa.

Tiedän, että pari kaveriani siivoaa huoneensa joka ilta (huom! vain pari, useimmat suhtautuvat siivoamiseen samalla tavalla kuin minäkin), mutta minä en ole sellainen. En nauti siivoamisesta.

Nautin puhtaudesta mutta en puhdistamisesta. Ja vaikka nauttisinkin siivouksesta, minulla on muutakin tekemistä, jonka ainakin tällä hetkellä miellän kiinnostavammaksi ja antoisammaksi tekemiseksi.

Tästä saattaakin johtua, että useimmiten siivotessani lopetan ja alankin tekemään jotain ihan muuta. Huomaan, että oi, tuossa onkin ihana kirja, jota en ole lukenut vähään aikaan, ja alan lukea sitä. Jossain vaiheessa havahdun siihen, että isä tai äiti tulee katsomaan, olenko jo valmis.

(Siivous)päiväni pelastaja on meidän robotti-imuri. Sen ansiosta huoneen järjestämishomman jälkeen ei enää tarvitse vielä imuroidakin.

Siivouksen jälkeen henkäisen ja käperryn syömään herkkuja sohvan nurkkaan. Viikon urakasta on taas selvitty.

Meidän perheessä lasten vastuulle kuuluu oman huoneen raivaus, imuroiminen ja pintojen puhdistus. Aikuiset imuroivat muualta ja puhdistavat wc:n ja kylpyhuoneen sekä muut pinnat.
Meidän perheessä lasten vastuulle kuuluu oman huoneen raivaus, imuroiminen ja pintojen puhdistus. Aikuiset imuroivat muualta ja puhdistavat wc:n ja kylpyhuoneen sekä muut pinnat.

 

Miten, kuinka usein ja kenen toimesta teidän perheessä siivotaan?

*Softcaren tuotteet saatu testattaviksi veloituksetta blogin kautta.

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Kommentit (7)

piia / On elettävä huolella
1/7 | 

Kun kotona on kaksi pientä lasta niin siivota pitää joka päivä. En voi ymmärtää, kuinka sekaisin keittiö voi olla ja kuinka mieletön määrä hiekkaa eteisessä on ihan jatkuvasti! Nyt hoitovapaalla siivota ehtii aika hyvin (eri asia, kuinka hyvin viitsii...) mutta odotan jo kauhulla miltä kotona näyttää kun palaan töihin! 

Mirri
2/7 | 

Kyllä sitä sotkua tulee, vaikka isot koululaiset on jo tässä perheessä. He kun käyvät  esim. paahtoleipää tekemässä itselleen pienen vuoren verran, niin näkee kyllä töistä tullessaan sen sekä pöydillä että lattialla.

Itse imuroin koko talon joka viikko ja pari kolme kertaa viikossa pika-imuroinnissa keittiön ja eteistilat. Näin talo pysyy koko ajan suht siistinä eikä isoja siivousurakoita tarvita. Sinä ja monet muut sanovat usein, ettei kerkiä imuroida. Olen todennut tuon pika-imuroinnin vievän 5-10 minuuttia, joten isosta ajasta se ei ole kiinni. Homma hoituu usein siinä, kun leipoessa laitan pellit uuniin, ja kellon soimaan 10 min päästä ja siinä ajassa hyvin kerkiää tehdä pika-imuroinnin. Tai sama hoituu ruuan kypsymistä odotellessa.

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Olet ihan oikeassa tuon sotkun määrän suhteen koululaisten kanssa :) Minäkin toki voisin imuroida eteisen, keittiön, ruokailutilan ja käytävän useammin, niihin kun meillä kertyy eniten pölyä ja roskia. Yleensä en kuitenkaan yksinkertaisesti jaksa: en tee arkisin ruokaa enkä yleensä leivo viikolla, kun tulen kotiin vasta kuuden jälkeen. Jos jompikumpi lapsista pitää kuljettaa sen jälkeen harrastuksiin ja koira käyttää vielä iltalenkillä, ei minulla riitä intoa kaivella imuria esille. Meillä koko talon imuroimiseen menee 1,5-2 tuntia kun neliöitä on ihan tarpeeksi joten epäilen että pikasiivoukseenkin menisi enemmän kuin tuo 5 min... Olen kuitenkin iloinen, että itse olet löytänyt tavan pitää koti siistinä ?

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Citronella
3/7 | 

Meillä on tämän syksyn ajan ollut kokeilussa kotityötaulukko lapsille (8v ja 10v). Siihen on merkattu 6 pakollista kotityötä (tiskikoneen tyhjennys, tiskikoneen täyttö, keittiön tasojen siivoaminen, pyykkien laittaminen kaappiin, oman huoneen siivous ja oman alueen imurointi) sekä 4 valinnaista kotityötä (mm- pöydän kattaminen, sängyn petaaminen, pyykkien vieminen pyykkikoriin, kauppakassien tyhjentäminen, roskiksen vieminen, vessan lavuaarin pesu, ruokapöydän siivoaminen ruoan jälkeen). Lapset voivat itse valita koska viikon aikana hoitavat velvollisuutensa. Kun kaikki 10 hommaa on tehty, he ovat ansainneet peliaikaa. Ylimääräistä peliaikaa voi ansaita ylimääräisillä hommilla. Pojat ovat olleet tyytyväisiä järjestelyyn ja usein hoitavat velvollisuutensa jo alkuviikosta, jotta viikonloppuna olisi vapaata. Tekemistä jää kyllä meille vanhemmillekin ihan riittävästi ja koti pysyy siistinä.

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Kiitos kommentistasi! Meilläkin on kokeiltu erilaisia kotityötaulukoita</a> mutta niissä on ongelmana se, että ennen pitkää ne aina unohtuvat :( Viimeisimmästä systeemistämme tein oman postauksenkin tänne: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/uraaidin_ruuhkavuodet/se_taydellinen...

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

saint
4/7 | 

Meillä siivotaan tarvittaessa, siis jos on likaa.
Koirien(2 labradoria) vaihtaessa karvat on nihkeällä pyyhkiminen 'jatkuvaa':

aamulla ensimmäiseksi, vielä kerran ennen töihinlähtöä, heti kotiin palattua, ehkä illalla ja vielä ennen nukkumaanmenoa. Onneksi meillä on keraamista laattaa suurin osa alueesta, millä koirat oleskelevat?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Meidän perhe on huhkinut tänään pihatöissä. Harvinainen ilmiö, sillä emme kunnosta pihaa kovin usein.

Nyt oli kyllä korkea aika. Olemme tänä kesänä vain leikanneet nurmikon kerran viikossa tai kahdessa, mutta muu piha on jäänyt aika lailla luonnontilaan.

Kun palasimme kesälomareissulta, katselin lenkiltä tullessani taloamme kauempaa, ja selkärankaani pitkin hiipi inhon väristys. Hoitamattomat, rehottavat pensaat, nurmikko paikka paikoin nilkkaan asti, nurmettuneet hiekkatiet...

Meillä on melkein 40 vuotta vanha talo rehevällä seudulla, joten rikkaruohoja piisaa. Näky oli mielestäni kuin itärajan takaa joltain datsalta!

Kun aamupäivän tihkusade hellitti, aloitimme urakan. Minä leikkasin nurmikkoa ja mies sekä lapset kaivoivat sammaleet laatoituksen saumoista ja aloittelivat hiekoituksen siistimistä.

Urakka jatkuu ensi viikolla, sillä nurmikonleikkuu ja hiekoitus jäivät kesken, ja pensaita emme ehtineet aloittaakaan.

Jäin miettimään, miksi pihaa kannattaisi hoitaa useammin:

  • Nurmikon leikkaaminen olisi kevyempää. Nyt kun osa ruohosta oli saanut kasvaa yli kaksi viikkoa, leikkuri tukehtui vähän väliä ja lakkasi toimimasta.
  • Pihahiekalla ei olisi niin paksua sammalkerrosta, ja pihan muurahaisyhdyskunnat pysyisivät kurissa.
  • Pihalla olisi ehkä mukavampaa oleskella. Ja ainakin se tarjoaisi enemmän silmäniloa naapureille ja ohikulkijoille.

Toisaalta myös urakkaluonteisissa pihatöissä on puolensa:

  • On palkitsevaa, kun näkee työnsä tulokset. Jos nurmikon leikkaisi vähän väliä, saisi painavaa laitetta lykkiä melkein turhan takia samat pari tuntia. Ja olen kuullut, että ainakaan kuumalla säällä nurmikkoa ei saisi leikata liian lyhyeksi, sillä se palaa herkästi.
  • Puutarhaurakka on lapsille Tapahtuma isolla T:llä, johon hekin voivat osallistua ja osoittaa hyödyllisyytensä. Nyt palkitsemme itsemme katsomalla leffan ja napostelemalla herkkuja. Yhtä iso juttu ei olisi se, jos joka päivä pihaleikkien päätteeksi pitäisi lakaista laatoitus.
  • Vanhan talon piha olisi mielestäni tylsä, jos se olisi liian sliipattu. Sen kuuluukin olla rento ja vähän rempallaan. Sellaisessa pihassa ei uskaltaisi elää, jossa jokainen ruohonkorsi on ojennuksessa ja pihakivi aseteltu esteettiseen kulmaan.
  • Jos muutenkin kiireisestä arjesta käyttäisi joka päivä vähän pihatöihin, jäisi jotain muuta kenties mukavampaa tekemättä.

No, ehkäpä jokin välimuotokin olisi paikallaan... Esimerkiksi kivituhkaa tilasimme hiekkatielle viimeksi kuusi vuotta sitten. Voisihan sitä jatkossa tilata vaikka joka toinen vuosi.

Millaisia rutiineja sinulla on kesällä pihatöiden suhteen?

Uräidin Ruuhkavuodet myös:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Kommentit (4)

Mirri
2/4 | 

Tuo ruohonleikkuu käy ihan kuntoilusta, kun on tuollainen työnnettävä kone. Tulee sellainen sopiva reilun tunnin hikilenkki, kun oman pihan nurmikot leikkaa. Ei tarvitse sinä päivänä erikseen lähteä kuntoilemaan.

Kukkapenkkejä, joita pihallani on tosi paljon, kiertelen useamman kerran viikossa ja keräilen rikkaruohoja. Muutoinkin kävelen pihalla usein iltaisin ja napsin yksittäisiä rikkaruojoja pois. En mielelläni tee isoja pihatyö-urakoita, vaan usein ja vähän kerrallaan.

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Olet oikeassa, ruohonleikkuu käy kyllä kuntoilusta! Erityisesti koska meidän koneessa on vetomekanismi rikki :P Meillä on niin paljon nurmikkoa (noin parituhatta neliötä) että leikkaamiseen menee kerralla 2,5 tuntia.
Omat kukkapenkkini ovat kamalassa kunnossa... Ne pitäisi perustaa kokonaan uudelleen ja laittaa pohjalle sellaista kangasta rikkaruohojen kasvamista estämään. Edes päivittäisellä nyppimisellä ne eivät pysyisi kunnossa :(

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat