Kirjoitukset avainsanalla vegaani

Syksy on ollut pimeä ja märkä, mutta minun mieleni rauhallinen. Yleensä näihin aikoihin vuodesta olen ahdistunut, masentunut ja stressaantunut ja haaveilen vain matkasta lämpimään. Vaan ei tänä vuonna.

Mielenrauha. Tasapaino. Jatkuva tyyneys ja tyytyväisyys.

Ne ovat olotila, jonka olen saanut kokea tänä syksynä uudella tavalla.

  • Entä sitten, jos vettä tulee kaatamalla viidettä päivää? Minähän olen terve, minulla on lämpimät, vettäpitävät vaatteet, ja innokas karvakorva kaverina, joka lähtee ulos säässä kuin säässä.
  • Mitä sitten, vaikka tiputin lattialle astian, joka on ollut kodissamme parikymmentä vuotta? Sehän on vain yksi astia. Meillä on niitä paljon ja uusia saa, jos tarvitsee.
  • Entä sitten, jos töissä on kiire? Minuuttiaikataulunkin keskellä voi hengittää hetkisen ja ajatella sitten edessä olevaa urakkaa hetki ja asia kerrallaan.

Tällaisia uudenlaisia ajatuskulkuja olen tunnistanut itsestäni ja itsekin yllättynyt. Myös lapset ovat ihmetelleet, että minulta ei enää pala pinna samanlaisista pikkuasioista kuin aiemmin.

Valmistuin kesällän joogaopettajaksi. Käymäni Happy Jack Yoga -organisaation koulutus oli kokonaisvaltainen kokemus.

Fyysisen asana-harjoituksen lisäksi ohjelmaan kuului meditaatio- ja keskittymisharjoituksia ja esimerkiksi keskusteluja sekä tietoa ravinnosta, kehon puhdistautumiskeinoista ja itsetutkiskelusta.

Otin valmennuksen jälkeen seuraavat neljä keinoa käyttööni, ja olen varma, että ne ovat vaikuttaneet merkittävästi olotilaani.

1. Päivittäinen meditaatio

Yritän tietoisesti hiljentyä hetkeksi joka päivä, rauhoittaa ajatukset ja esimerkiksi keskittyä tunnustelemaan hengityksen kulkua kehossani tai keskittyä havainnoimaan juuri siinä hetkessä ympäröivän maailman ääniä.

Toisinaan meditoin aamun alkajaisiksi kodinhoitohuoneessamme pyykkien ja siivousvälineiden keskellä muutaman minuutin, joskus laitan bussissa matkalla töihin rentouttavaa musiikkia kuulokkeisiin. Joskus hetkeni on vain muutaman, tietoisen hengityksen mittainen, kun istun ruuhkassa auton ratissa tai rauhoitun hetken ennen joogatunnin alkua ja muistutan itselleni: "Hengitä."

Nämä pienet hetket ovat lisänneet onnellisuuttani ja tyytyväisyyden tunnetta.

2. Säännöllinen, fyysinen harjoittelu

Ennen kesän opettajakoulutusta joogaharjoitteluni oli epäsäännöllistä, mutta vasta valmennuksessa tajusin, kuinka tärkeää on päivittäinen harjoittelu. Nykyään teen joka päivä vähintään muutaman jooga-asanan. Usein parinkymmenen minuutin mittaisen harjoituksen, parhaimmillaan yli tunnin kestävän.

Joogassa on taikaa, koska mielestäni jooga itsessään on meditaatiota. Kun keskityn liikkeeseen ja hengitykseen, en voi ajatella mitään muuta vaan elän täydesti siinä hetkessä.

3. Kasvisravinto

Aloin kesäkuussa vegaaniksi, eli jätin ruokavaliostani pois kaikki eläinperäiset tuotteet. En aiemminkaan syönyt lihaa, mutta nyt jätin pois myös kalan, munat ja maitotuotteet sekä kofeiinin.

En ole koskaan voinut paremmin kuin tänä syksynä! Yleensä olen loka-joulukuussa flunssan kourissa, mutta nyt yksikään nuhapöpö ei ole iskenyt minuun näppejään.

Oloni on kevyt, ja lisäksi aikuisiän akne, joka oli kiusannut minua ainakin parikymmentä vuotta, lähti pois yhdessä viikossa vegaaniruokavalion ansiosta.

4. Kehon puhdistaminen

Otin kesällä tavakseni puhdistaa kieleni joka aamu kielenpuhdistimella ja käyttää nenäkannua päivittäin. Tällaiset rutiinit ovat yleisiä esimerkiksi Intiassa, mutta vähemmän tunnettuja länsimaissa.

Minulle niistä on ollut apua. Suuhygieniani on parantunut ja syyskaudelle tyypillinen, kuiva nuha jäänyt pois.

Lisäksi kokeilin kesällä suolihuuhtelua ja alkusyksyllä mehupaastoa. Suolihuuhtelu oli kokonaisuudessaan positiivinen elämys ja sitä olen harjoittanut kotona aptekkivälineillä myöhemminkin.

Täysi mehupaasto ei minulle kuitenkaan sopinut. Sen sijaan aion ensi keväänä kokeilla ruokavalion keventämistä esimerkiksi muutaman päivän kasvossosekeittopaastolla.

Joogaopettajakoulutuksessa saimme myös monia muita, henkisiä ja konkreettisia työkaluja, jotka ovat lisänneet merkittävästi onnellisuuttani.

Jos haluat tietää lisää, ota yhteyttä! Kerron mielelläni niistä tarkemmin.

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Näin kylmään aikaan keho kaipaa lohduksi kaikkea makeaa... Aikaisemmin talvikaudella mässäilin suklaalla kuin pieni porsas mutta tänä vuonna luulin jo, että suklaaherkuttelu on unohdettua hupia kohdallani, koska ryhdyin noudattamaan vegaani-ruokavaliota.

Vähänpä tiesin. Hiljattain nimittäin sain maistaa tätä jumalaisen ihanaa suklaakakkua, kun kyläilimme tuttavaperheen luona. Olemme sen jälkeen tehneet sitä peräti kolme kertaa lyhyen ajan sisällä.

Resepti on alun perin Kinuskikissa-blogista, jossa kakusta löytyy kaksikin versiota: mansikoilla koristeltu ja Halloween-teemalla toteutettu haamukakku.

Ohjeista poiketen koristelimme oman kakkumme vain koristerakeilla ja strösselillä (koska apukokkini näin päätti).


Käytimme myös pohjaan tuplamäärän Digestive-keksejä, jotta pohjasta varmasti tulisi kunnollinen. Maidottomia suklaalevyjäkin meiltä kakkuun upposi kaksi kappaletta.

Tässä meidän muokkaamamme ohje:

Pohja:
noin 300 g (gluteenittomia ja maidottomia) digestive-keksejä
75 g (maidotonta) leivontamargariinia
¼ dl ruokosokeria

Täyte:
6 dl kaura- tai soijavispikermaa
300–400 g (maidotonta) tummaa suklaata
½ dl ruokosokeria

Koristeluun eri värisiä nonparelleja, strösseleitä tai koristerakeita (tarkista, ovatko vegaanisia/gluteenittomia!)

Kakku on uskomattoman helppo ja nopea valmistaa: keksit murskattiin pohjaan, margariinit sekaan, vegaaninen taloussuklaa sulatettiin, soijakerma vatkattiin, täyte kaadettiin pohjan päälle ja koko ihanuus laitettiin muutamaksi tunniksi jääkaappiin. Syntyy siis käden käänteessä myös vähemmän taitavalta kakkumaakarilta!

Kakku tosiaan sopii useimmille erikoisruokavaliota noudattaville. Silti sitä ei uskoisi miksikään erityisruokavaliokakuksi – se on niin suussasulavan suklaista.

Kokeile vaikka itse! 

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin 

Kommentit (2)

Vierailija

Tuo on tosiaan yksi parhaista kakuista ja niin helppo valmistaa! Vegaaniaspektista kannattaa huomioida, että suurimmassa osassa strösseleitä on liivatetta, joka on eläinperäistä. Raastettu suklaa toimii esimerkiksi todella hyvin kakun päällä jos strösseleitä ei löydy vegaanisena :)

Vierailija

Kannattaa huomioida allerhikoille tehdessä varsinkin keksit tarkkaan, tavalliset digestive keksit ei ole gluteenittomia ja gluteenittomat digestivet eivät ole maidottomia. On kuitenkin hyvä kakku myös muilla kekseillä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Olen tänä syksynä ostanut muutamia, tarkkaan valikoituja talvivaatteita. Tavoitteeni oli, etten olisi ostanut yhtään mitään, mutta sitten pari vuotta vanhat, keinonahkaiset talvikenkäni osoittautuivat jo kylmiksi, ja sorruin Berliinin-matkallamme ihaniin laukkuihin (joista toisen tosin piti olla tuliaislahja Venlalle, mutta tyttö ei tykännytkään siitä.)

Pohdin pitkään ja hartaasti, mitä ostaisin, sillä enää en halua ostaa tuotteita, jotka kuormittavat ympäristöä tai ovat epäeettisiä tai muuten heikkolaatuisia. Vaikka tarkoitus oli hyvä, elämä on kuitenkin kompromisseja, joten päädyin seuraaviin ostoksiin:

Kasviparkitut talvikengät Ellokselta

En tiennyt aikaisemmin, että Elloksella on Conscious Choice -valikoima, joiden valmistuksessa on otettu huomioon ympäristötekijät. Olisi toki paras, jos yrityksen koko valikoima täyttäisi ekokriteerit, mutta parempi edes osa kuin ei mitään.

Yleensä ottaen minusta on ok suosia isojen ketjujen ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Toivon mukaan nämä isot pelurit lisäävät ekotuotteiden määrää valikoimassaan ajan oloon, kun niiden menekki kasvaa.

Aprikoin kauan, viitsisinkö ostaa nahkaiset kengät, koska ne eivät ole mitenkään vegaaninen valinta. Päädyin kuitenkin nahkaan koska se on pitkäikäinen materiaali. Uskoakseni muovista valmistetut goretexit olisivat ympäristön kannalta sekä tuotantovaiheessa että jätteenä huonompi vaihtoehto, ja todennäköisesti ne kestäisivät käyttöä paljon lyhyemmän ajan kuin nahkakengät.

Ostamieni Conscious Choice -kenkien valmistuksessa on käytetty vesipohjaista liimaa, joka on harmitonta ympäristölle, sekä kasviparkittua nahkaa. Kenkien pohja on kumia.

Suurin osa nykyisin käytettävästä nahasta on kromiparkittua. Kromiparkinnassa käytettään kromisulfaattia, mikä on hyvin haitallista ympäristölle, jos nahan käsittelyssä ei huolehdita nesteiden puhdistamisesta. Kromiparkittu nahka on kuitenkin hyvin kosteutta kestävää ja se pitää hyvin värinsä. 

Kasvisparkitseminen on vanha, perinteinen nahankäsittelytapa. Se on ympäristöystävällinen tapa käsitellä nahkaa,  koska kasveista ja puista saatavien parkkiaineiden käytön lisäksi ylimääräisiä kemikaaleja ei juurikaan tarvita. Kasvisparkittu nahka ei kuitenkaan kestä kosteutta yhtä hyvin kuin kromiparkittu nahka. 

Ympäristöystävällisten käsittelyaineiden sijaan miinuspuoli ostamissani kengissä on se, että niiden vuori on tekoturkista ja myös se, että kengät on tehty Intiassa. Kaikkea ei voi saada reilulla satasella...

Huopalaukku Berliinin käsityöläismarkkinoilta

Toinen talvihankintani ei ollut aivan yhtä tarkkaan hankittu, sillä sen kummemmin miettimättä ihastuin Berliinin-reissullamme tähän söpöön huopalaukkuun, jonka ostin huovutettuja käsitöitä myyvältä herttaiselta perheeltä. Perheen isä kertoi, että hän oli tehnyt sen itse omin käsin.

Berliinissä on Hackescher Markt -metroaseman lähistöllä useana päivänä kokonainen meri käsityöläisten kojuja. Monet käsityöt ovat aika arvokkaita, mutta laukusta maksoin vain 15 euroa, vaikka se on käsintehty!

Perustelin itselleni laukun hankintaa sillä, että halusin tukea paikallisia käsityöläisiä. Lisäksi huopa on yleensä suositeltava materiaalivalinta, sillä se hylkii likaa ja on pitkäikäinen ja näin ollen myös ekologinen vaihtoehto. 

Useimmiten villa kestää hankausta ja on lujaa, joten villasta tehty tuote yleensä kestää pitkään hyvänä. Jopa 50-vuotias villatuote voi olla täysin käyttökelpoinen.

Valitettavasti tämä huovutettu laukku ei osoittautunut kauhean kestävän oloiseksi. Se on kyllä tilava, joten siihen mahtuu uskomattoman paljon tavaraa. Huono puoli on se, että kun laukun tunkee täyteen, se on muodottoman näköinen.

Lisäksi laukusta jo irtoaa vähän väliä villahahtuvia. Olenkin miettinyt, koska laukku virttyy puhki tietyistä paikoista, jotka ovat kovimmalla kulutuksella.

Tavoitteeni oli olla ostamatta mitään tälle talvelle, minulla kun on jo niin paljon kaikkea. Näiden lisäksi olen ostanut kolmannen todellisen laatutuotteen huuto.netistä, mutta siitä enemmän seuraavassa asupostauksessa...

Millaisia hankintoja sinä olet tehnyt talven varalle?

Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Meillä oli tässä eräänä päivänä mysli loppu. Kaapista löytyi vain kaurahiutaleita, mutta minun ei yhtään tehnyt mieli puuroa.

Onneksi. Päätin nimittäin pitkästä aikaa paahtaa uunissa mysliä, jonka reseptin sain viitisen vuotta sitten Helsingin Astangajoogakoulun kesäretriitin kokeilta. Retriitissä tarjoiltiin ihanaa vegeruokaa, mutta tämä mysli oli kyllä kaikista pöperöistä parasta!

Myslin tekemiseen ei mene kuin alle puolisen tuntia. En tajua, miksi en tee sitä useammin. Reseptin ainoa huono puoli on se, että perhe syö myslin ennätysnopeasti loppuun.

Myslin virallinen ohje on tässä alla, mutta itse yleensä sovellan sitä niin, että siitä tulee joka kerta hieman erilaista.

4,5 dl kaurahiutaleita

1 dl auringonkukansiemeniä

0,5 tl suolaa

1 tl kanelia

---

0,5 dl rypsiölyä

0,5 dl hunajaa tai siirappia

---

3/4 dl kuivattuja aprikooseja

3/4 dl kurpitsansiemeniä

1 dl rusinoita

  • Sekoita yhteen kaurahiutaleet, auringonkukansiemenet, suola ja kaneli.
  • Sekoita toisessa astiassa hunaja ja rypsiöljy. Kaada ne seoksen päälle ja puristele seos käsin tai sekoita puukauhalla niin, että siitä tulee "murotaikinaa".
  • Paista taikinaa 150-asteisen uunin keskiosassa noin 10 minuuttia. Tämän jälkeen avaa uuninluukku ja sekoita seosta.
  • Anna seoksen paistua vielä 5 minuuttia, sekoita taas ja lisää joukkoon kurpitsansiemenet.
  • Paista mysliä vielä noin 10 minuuttia tai kunnes se alkaa olla sävyltään sopivan ruskeaa.
  • Jäähdytä ja lisää aprikoosit sekä rusinat.

Itselläni ei tällä kertaa sattunut olemaan ollenkaan siemeniä, mutta käytin seokseen sen sijaan hasselpähkinärouhetta, jonka laitoin mukaan alkuvaiheessa auringonkukansiementen sijaan.

Kurpitsansiementen sijaan paahtamisen toisessa vaiheessa laitoin seokseen kourallisen kookoslastuja sekä muutaman parapähkinän.

Minulla ei myöskään ollut erikseen aprikooseja ja rusinoita mutta oli kyllä sekoitus erilaisia kuivattuja hedelmiä, jotka sekoitin jäähtyneeseen mysliin.

Ja hyvää tuli! Erinomaista esimerkiksi kauramaidon kanssa...

Ohjeen mukaan mysli säilyy suljetussa purkissa vain viikon verran mutta uskon, että se säilyisi pitempäänkin. Tosin meillä se on aina syöty muutamassa päivässä...

Oletko sinä tehnyt itse mysliä?


Blogi myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram