Kirjoitukset avainsanalla #vinkki

Joko aurinko laskee, pikkupoika ihmetteli iltapäivällä kahden maissa. Jo se laskee, minä huokaisin.

Vuoden loppu on yleensä minulle vaikeaa aikaa. On kylmä, märkää ja pimeää.

Eräänä arki-iltana lapsi kysyi, mikä päivä tänään on. Teki mieli vastata, että ei nyt ole päivä.

Nyt on maanantain ja perjantain välinen yö.

Tänä vuonna olen pärjännyt hieman paremmin kuin tavallisesti. Alakulo ei vielä ole täysin vallannut mieltäni.

Hyvä fiilis johtuu siitä, että on ollut niin paljon mielenkiintoista ajateltavaa. Aloitin lokakuussa uudessa, kivassa työssä.

Kaikesta uudesta ja kiinnostavasta huolimatta viime viikkoina on ollut vaikeaa nousta ylös aamuisin. Kun lähden töihin, on pimeä. Kun tulen takaisin, on taas yö.

Hiljattain joogatunnilla opettajamme, joka on kotoisin Kauko-Idästä, sanoi ääneen tajuamansa asian, jolla on iso vaikutus kenen tahansa hyvinvointiin näin kaamosaikaan. En itse ollut tiedostanutkaan sitä. Se on äärimmäisen pieni mutta mielestäni nerokas oivallus:

Marras-joulukuussa, kun valo on vähissä, kannattaa rientää ulos heti, kun aurinko pilkahtaa.

Kotipäivinä on syytä ottaa kaikki irti aamupäivän ja puolenpäivän kirkkaista hetkistä ja ajoittaa esimerkiksi koiran ulkoilutus siihen aikaan. Valo vaikuttaa niin valtavasti mielialaan. Toimistopäivinäkin kannattaa pistää nokka ulos puolenpäivän aikoihin, vaikka olisi kuinka kylmä.

Itse en säästösyistä syö lounasta toimiston ulkopuolella, vaikka se sosiaalisista syistä olisikin tosi mukavaa. Sen sijaan olen yrittänyt tehdä tikusta asiaa ja käynyt keskipäivällä esimerkiksi lähikaupassa ostamassa lounasta aina, kun se on ollut mahdollista.

Ihan vain jotta näkisin muutaman auringonsäteen, koska ne ovat niin harvinaisia. Jotta muistaisin, että pian kevät on täällä: valoisat aamut, lintujen kiihkeä sirkutus ja syvänvihreät koivunlehdet...

Mikä on sinun paras selviytymiskeinosi, joka kantaa kaamoksen yli?

P.S. Onnittelut nimimerkki Queenie! Voitit viime maanantain blogiarvonnan. Laitan sinulle sähköpostia.

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat @ruuhkavuodet

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 | 

Ulkoilu myös pimeässä virkistää ja ainakin näin taajamassa valoa riittää myös metsätiellä ja lenkkipolulla. Kuutamolla ja kaverin kanssa voi uskaltautua syvemmällelin metsään. Luonto tasoittaa mieltä ja katkaisee arjen rutiinit varsinkin kun kulkee joka päivä vähän eri reittiä.

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Olen täysin samaa mieltä! Ulkoilu piristää aina, vaikka ei valoa olisikaan. Meillä päin haja-asutusalueella vain ei oikein voi ulkoilla tavallisia reittejä pitkin metsässä, kun siellä on niin pimeä, joten iltalenkit joutuu tekemään vähemmän luonnonkauniissa paikoissa asvalttiteillä.

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Matilde
2/5 | 

Elän päivä kerrallaan, mutta unelmoin silti jo kesästä. Aina jaksaa, kun on jotain odotettavaa. Nytkin tuleva joulu piristää! Askartelen joulukoristeita, leivon pipareita. Kaikki tekeminen auttaa selviytymään ja jaksamaan. Iloista joulumieltä!

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Iloista joulumieltä sinullekin <3 Minäkin kyllä odotan joulua. Odotan sitä siksi, että silloin on monta päivää peräkanaa, kun ei toivottavasti tarvitse tehdä mitään: ei töitä eikä kotitöitäkään. Tämä syksy on ollut aika hoppua, tauko tulee kyllä tarpeeseen. Sen jälkeen minulla onkin lomaa seuraavan kerran vasta kesällä, sillä aloitin lokakuussa uudessa työssä.

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Yökyöpeli
3/5 | 

Hei! Kiitos blogistasi, se on antanut monen monta pohtimisen aihetta. Minulle talven pimeys tarkoittaa upeaa tähtitaivasta, hienoja revontulia, kuun haloja, ym. Voisin katsella niitä joka yö, tosin joskus on nukuttavakin (no ainakin pilvisenä yönä). Ennen lumen tuloa maahan öinen taivas näkyy niin upeasti, siihen vuodenaikaan ole usein vielä kovin kylmäkään.   

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat