Tänään tällä päivällä oli jo aamusta kaikki mahdollisuudet onnistua. Täydellisessä elämässä olisin kyllä ollut tyttöjeni kanssa kotona mutta hei, kaikkea ei voi saada. Lasten lähdettyä kouluun ja hoitoon lähdin tallille maastoilemaan hevoseni kanssa suhteellisen lämpimään syyssäähän. Kotona nopea lounas ja pari piano-oppilasta. Työpaikan parituntinen palaveri hujahti nopeasti. Armaat lapset kyytiin ja kotiin tekemään ruokaa ja lämmittämään uuneja. Valot pois ja kynttilät palamaan sekä sukantekele käsiin. Mikäkö tekee tästä hyvän päivän? Niinpä! Ei siihen aina paljon tarvita. Ihan sitä tavallista vaan. Ehkä huomenna on lisää tätä tavallista arkea, sitä perusmakaronilaatikkoa. Se olisi mahtavaa. Välillä on sitten niitä juhlahetkiä ja vähän rankempia päiviä ihan vaan sen takia että makaronilaatikko taas maistuisi.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissasi näkyy rakkauteni sisustamiseen, vanhaan tavaraan ja taloon, itse tekemiseen ja rentoon elämänmenoon. Varmasti näet myös vilauksen ihanista tytöistäni ja harrastuksistani hevoseni tai musiikin parissa.

Blogiarkisto