Onko koti jotain syötävää, kuten piparkakkutalo? Entä jotakin utopistista kuten pilvilinna? Tai kenties jotain konkreettista, kuten fyysiset seinät? Mikä on se reppureissaajan sielunmaisema, jossa ollaan hengessä mukana ja "kotoisassa olossa" sellaisten kanssa, jotka eivät voi tai osaa olla fyysisesti läsnä? Toiset suojelevat rajojaan sekä piiriään sanojenkin tasolla, toisille saa tehdä mitä vaan, ovet ovat aina avoinna.

Yhteen aikaan näin unia hämähäkinseittisistä ja homeisista kodeista. Työn puolesta olen käynyt vetoluukussakin. Olen asunut toisten kodeissa ja "aikuisena kolmekymppisenä" rakentanut omaa kotia kuin omaa kehoa ja omaa sielua, tutkiskellen sävyjen harmoniaa sekä huonekalujen resonanssia. Keho on sielun temppeli ja koti. Myös kulkurin vaeltajakoti veneen alla on sielun koti myös - vähän suuremmassa mittakaavassa.

Tajusin yhtäkkiä, että kotini on ollut työssäni. Olin aivan hukassa työttömänä, kun olin yhtäkkiä paljon kotona olosuhteiden pakosta. Tunnesuhteissa totesin saman ilmiön; kotoisimmat olosuhteet ovat usein sellaisia, joihin on fyysistä välimatkaa, ja jotka harvoin konkretisoituivat - some on jännä maailma.

Käytyäni shamaani Arje Silanderin luona tämä balanssi muuttui kertalaakista. Ymmärsin, miten kriittinen on tarpeeni ihan käsinkosketeltavaan maailmaan; lähellä pidettäviin, kouraan tuntuviin asioihin. Sen jälkeen tavattuani hengen heimolaisia taiteilijoista rakkausruokailijoihin ja aikamatkailtuani sieluni sisällä armeija-ajoista ja menneisyydestä jo eteenpäin, luotavaan lähitulevaisuuteeni, tajusin hetkessä läsnä olemisen kauneuden ja arvon.

Ja kipeästi lätkähti päin näköä sekin, että jokin ahdistus, ulkoinen tai sisäinen, on juuri sellainen joka saa pakenemaan tästä hetkestä. Ahdistuksen määrän ja laadun selvittäminen sekä purkaminen on sangen työlästä. Kotona, yksin, se on toisaalta turvallisinta, mutta myös vaikeinta.

Fyysisessä kodissa ovat läsnä sosiaaliset verkostot ja tunnesuhteet, joiden vaikutus on voimakas, ihan kuin uisi jossakin nesteessä. Lisäksi siihen vaikuttaa syvällä puumerkillä spirituaalinen maailma tai ne monet henkiset arvot, jotka asettavat haasteita niin yksityiseen elämään kuin sosiaaliseenkin verkostoon.

Vietin yötä kuin "henkien talossa" ja sain ohjeita, miten henget sallivat tehtävän "remonttia" talon ilmapiiriin.  Herätyksen jälkeen havahduin pohtimaan asioita ja totesin kuten niin monesti ennenkin, että on aika valita. "Walk your talk" sanoivat intiaanit selkäni takana, outoihin eläinpukuihin naamioituneet shamaanit sekä nauravaiset enkelit. "Valitsen lapseni" asettaa jälleen kerran toiveita sekä tarpeita toteutettavaksi. Niin omia kuin toisten.

Millä tavalla voisin olla turvassa kodissani? Mitä yleensä merkitsee turvallisuus? Se on muutakin kuin taloudellista selviämistä ja riittävät turvajärjestelmät ovella. "Aseta sydämesi vartijaksesi", neuvoi Silander. "Se on kuitenkin sinua vahvempi." Enkelihoitojen, karmapurkujen, symbolisten hautausten ja pintapurkujen sekamelskassa saatu selkähoito avasi sisäisen auringon syvän haavan sisältä. "Lukon avaimen haltijaa et tunne vielä." Tämä jättää kutkuttavan haasteen tutustua uusiin ihmisiin ja hankkia uudenlaisia ajatuksia sekä harrastuksia, tavata uusia ihmisiä. Luomisen aika ei ole ohi, elämää on jäljellä vielä pitkään ja lankaa kudotaan sitä mukaa kun itse uskaltaa ottaa säikeitä värttinäänsä.

Koti on turva, jossa sydäntä ei tarvitse sulkea. Turvassa saa luottaa, että sydäntä suojellaan. Yksisarvisten polulla voi valita, käveleekö sydän kavioiden suojassa anturoina vai niillä kavioilla sydämiä tallaten.

"Sinulla on lupa olla ehjä. Saa suorittaa."

Kommentit (0)

Seuraa 

Tässä blogissa esillä ovat enkelit, peikot, menninkäiset, shamaanit, noidat, tarotit, energiat, symbolit, enneunet, tarot-kortit, hörhöt, pelot, varjot, energiahoidot, jäsenkorjaus, hieronta, sekä kaikenlainen muu kansanparannus yhdistettynä ihmiselämän kiemuroihin kuten äitiyteen, parisuhteisiin ja seksuaalisuuteen. 

Blogiarkisto