Katselin hiljattain pankkitiliäni ja tajusin jotain: en ole tämän vuoden puolella ostanut yhtään ainutta vaatekappaletta itselleni! Olen saavutuksesta aika ylpeä. Minulla kun aikaisemmin oli tapana sortua hyvinkin herkästi heräteostoksiin.

Minua huvitti, kun luin eilen Hesarista, että suomalaiset käyttävät varsin kitsaasti rahaa vaatteisiin ja kenkiin. Tunnistin itseni uutisesta. 

Minähän ostan enimmäkseen vain käytettyjä vaatteita. Syyt tähän ovat pääosin ekologisia, mutta kyllä kierrätysvaatteiden hinnallakin on osuutta asiaan. (Pyhät periaatteeni eivät ole estäneet minua aikaisemmin tekemästä heräteostoksia kirppareilla ja UFF:lla, vaikka tarpeton ostelu ei olekaan ympäristöystävällistä.)

Tämän vuoden puolella en kuitenkaan ole ostanut yhtään vaatetta, kenkää, laukkua, huivia, lakkia, korua, kirjaa, astiaa tai oikeastaan mitään muutakaan isompaa! Miten sitten olen onnistunut "ostolakossa"? Tajusin, että olen kysynyt itseltäni kaupassa ennen ostopäätöstä seuraavat kysymykset, ja jäänyt usemmiten miettimään hankintaa yön yli:

1. Miksi haluan ostaa tämän?

Olenko ostamassa tarpeeseen, vai ostanko vain koska tekee mieli? Onko tällä vaatteella jokin tarkoitus? Ratkaiseeko se jonkin pukeutumispulmani? Vai tuleeko siitä vain lisää päänvaivaa?

2. Onko tämä juuri se oikea yksilö?

Olenko vertaillut hintoja, onko tämä varmasti paras vaate/hattu/laukku, vai voisinko saada samanlaisen tai vielä paremman jostain edullisemmin? Onko tuotteen hinta-laatusuhde varmasti kohdallaan?

3. Onko kaapeissani tälle tilaa?

Onko minulla jo kaapissani valmiiksi jotain samanlaista? Mitä laitan kierrätykseen, jos ostan tämän?

4. Tekeekö tämä minusta onnellisemman?

Miten arkeni muuttuu, jos ostan tämän? Onko aamuisin asuvalinta helpompaa, vai meneekö se monimutkaisemmaksi? Millaisessa tilanteessa ja millainen ihminen ylipäätään haluan olla tässä elämässä? Viekö tämä ostos minua lähemmäs tavoitettani?

5. Onko minulla tähän varaa?

Viimeistään tähän kysymykseen on suurin osa hankinnoistani tyssännyt. (Perheemme tulotaso on viimeisen vuoden aikana laskenut merkittävästi, eli tulen toimeen lähes puolella siitä, millä elin aikaisemmin.)
Tämän kysymyksen kohdalla olen joutunut kysymään itseltäni, onko tässä kuussa oikeasti varaa ostokseen, vai haluanko ostaa tuotteen pahimmassa tapauksessa luotolla? Haluanko ostoksen takia lyhentää luottokorttivelkaa joka kuukausi, eli pienentämään käytettävissä olevia varojani lähitulevaisuudessa?

Poikkesin eilen töiden jälkeen Kampin Bijou Brigitte -liikkeessä, ja sovelsin uutta ostosfilosofiaani, eli loppujen lopuksi lähdin kotiin tyhjin käsin.
Poikkesin eilen töiden jälkeen Kampin Bijou Brigitte -liikkeessä, ja sovelsin uutta ostosfilosofiaani, eli loppujen lopuksi lähdin kotiin tyhjin käsin.

Mihin omia rahojani alkuvuonna sitten on mennyt ja paljonko?

Jos en ole käyttänyt rahaa vaatteisiin, mihin sitten olen sitä käyttänyt? Vuoden alusta asti olen pitänyt pitkästä aikaa kirjaa menoistani tarkemmin kuin koskaan. Sain inspiraation menojen kirjamiseen Jennin kiinnostavasta Arkijärki-blogista.

(Lisäksi suunnittelemme perheen yhteistä pientä lomamatkaa. Ja kun esikoinen on pian 13, tarkoittaa tämä lomaillessa, että maksamme esimerkiksi lentolipuista kolmen aikuisen ja yhden lapsen hinnan. Se on iso summa se...)

Tässä pieni tilasto siitä, mihin olen maaliskuun puoliväliin mennessä käyttänyt omia rahojani perheen yhteisten kulujen jälkeen:

Olen käyttänyt liikuntaan 161 euroa. Tämä saattaa jonkun mielestä olla aika paljon. Itse olen sitä mieltä, että se on sopivasti.
Liikunta on super-tärkeää työkyvyn ja jaksamisen kannalta. Se on paras tapa irrottautua töistä. Olen tammi-maaliskuussa käynyt salilla, pilateksessa, joogassa ja jumpassa.

Olen käyttänyt työpaikkalounaisiin ja kahvilaostoksiin noin 170 euroa. Tämä ei periaatteessa ole kovin paljoa, kun ajattelee että tähän mennessä työpäiviä on ollut 50, ja lounas maksaa monessa ravintolassa nykyään jo 10-11 euroa.
Useamminkin olisin kuitenkin voinut ottaa omat eväät, siten olisi niin helppoa säästää. Toisaalta työpaikkalounas on kiva tapa pitää yllä sosiaalisia suhteita työpaikalla.

Olen ostanut kosmetiikkaa 61 eurolla. Ostin tammikuussa uuden ripsivärin kuivuneen tilalle, konjac-sienen kasvojen puhdistukseen sekä pari meikkisientä. Kokonaissumma oli kyllä aika iso, koska asioin Stockmannin kosmetiikkaosastolla, joka ei ole mikään edullisin ostospaikka...

Olen ostanut silmätippoja 33 eurolla. (Vaikka silmäleikkauksen ansiosta voi säästää pitkän pennin silmälasihankinnoissa, silmien kuivumisen takia silmätippoihin ja -geeleihin menee kyllä euro jos toinenkin.)

Olen ostanut Napsu-koiralle nameja ja kalaöljyä 31 eurolla. (Maksan tällaiset ylimääräiset koiratarvikkeet omista rahoistani enkä yhteisistä, sillä Napsu on ensisijaisesti minun lemmikkini, vaikka sen nappulat menevätkin perheen ruokarahoista.)

Olen käynyt kerran kampaajalla, jossa tukanleikkuu tarjouksessa maksoi 20 euroa. (Tämän postauksen kuvista huomasin, että pian olisi taas aika panostaa tukkaan, kuontalo kun alkaa olla jo epäsiisti...)

Lisäksi rahaa on kulunut bussilippuihin sekä Planin ja Unicefin kuukausilahjoituksiin. Hyväntekeväisyyslahjoitukset maksan aina ensin ja katson vasta sen jälkeen, paljonko itselleni jää. Vaikka minusta tuntuu joskus, että rahaa voisi olla käytettävissä enemmänkin, on maailmassa oikeasti muita, jotka tarvitsevat rahojani vielä kipeämmin.

Harrastatko sinä heräteostoksia ja kirjaatko ylös menosi? Millaisin keinoin saat rahaa säästöön?

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | YouTube | Snapchat @ruuhkavuodet

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat