Meillä oli eilen Venlan kanssa erilainen lauantai: pääsimme mannekiineiksi Suomenojan kierrätyskeskuksen Plan B -muotinäytökseen! Mukava tapahtuma laittoi taas pohtimaan kierrätysvaatteita laajemminkin.

Kiertelimme ennen ja jälkeen näytöstä kierrätyskeskuksessa ja ihmettelimme tavarapaljoutta. Tokaisin Venlalle, että ikinä ei kannattaisi ostaa mitään uutena, vaan aina tulla ensin kierrätyskeskukseen.

Kierrätys on järkevää: ekologista, eettistä ja edullista kuluttamista. Itse kuvittelin, että tarpeettoman tavaran ja jätteiden kierrättäminen on jo itsestäänselvyys, kunnes hiljattain juttelin aiheesta entisen työkaverin kanssa.

Kollega muisteli tutkimusta, josta kävi ilmi, että mitä isommat tulot, sitä harvinaisempaa kierrätys kuulemma on. Ilmeisesti monet rikkaat eivät kierrätä yhtään mitään, vaan ostavat kaiken uutena ja heittävät tarpeettoman suoraan roskiin.

Kierrätyksen suosiminen taitaa olla vähän sama asia kuin kasvisten syöminen: mielipidetiedusteluissa suuri enemmistö kertoo syövänsä päivittäin suositellut puoli kiloa kasviksia ja suosivansa kierrätystä, mutta totuus onkin toista!

Myös omassa tuttavapiirissäni olen törmännyt yllättäviin asenteisiin liittyen käytettyihin vaatteisiin. Eräs tuttavani ei kuulemma osaa asioida kirpputoreilla, koska ei löydä sieltä tavaroiden joukosta mitään kivaa.

Tuttavani mielestä kirpputoreilla haisee pahalta, ikään kuin siellä myytäisiin likaisia tuotteita. Hän ihastelee usein vaatteitani ja hämmästyy kovasti, jos sanon että ne on ostettu käytettynä.

Jotkut tuttavani lakkasivat asioimasta kirpputoreilla sen jälkeen, kun mediassa kirjoitettiin luteiden yleistymisestä. Ylipäätään on ihmisiä, joiden mielestä vain köyhät ostavat vaatteensa käytettyinä - uutta ostavat kuulemma kaikki, joilla on siihen varaa!

Tämä on mielestäni omituista. Ei ole mikään salaisuus, että itse pyrin ostamaan suurimman osan vaatteistani käytettynä.

Meidän perhe ei ole rikas, tulomme ovat hieman alle keskivertoperheen. Silti hinta ei ole se suurin syy, miksi asioimme kirpputorilla. Faktahan on, että ennen pitkää maailma hukkuu tekstiilijätteeseen, jos uuden ostaminen jatkuu äärettömiin.

Omasta mielestäni kirpputoreilta kyllä löytää ihan mukavia vaatteita. Useimmissa myymälöissä vaatteet on järjestetty nätisti ja hyvin loogisesti: farkut samaan rekkiin, neulepaidat värin ja koon mukaan omiin paikkoihinsa.

Kierrätykseen saa periaatteessa tuoda vain puhtaita vaatteita, mutta on totta että itsekin olen löytänyt kirpputoreilta tahraisia tuotteita. Meillä on nykyään tapana laittaa kierrätysvaatteet aina ensin pitkäksi ajaksi pakastimeen ja sen jälkeen tarvittaessa pestä 60 asteessa. Eli se niistä luteista.

Kyselin Venlalta, mitä hänen ikäisensä ajattelevat kierrätysvaatteista. Hän kertoi, että suurin osa koulukavereista kuulemma ei käytä kierrätysvaatteita, tai ei ainakaan myöntäisi vaikka käyttäisi niitä, koska se on usempien mielestä noloa. Venlan koulukaverit liittävät käytettyjen vaatteiden ostamisen köyhyyteen.

Koulussa puhutaan oppilaille jo paljon kierrätyksestä ja sen tärkeydestä. Tosin pääpaino opetuksessa on muiden materiaalien, esimerkiksi paperin kierrätyksessä, eikä niinkään tekstiilien.

Venla itse suhtautuu kierrätysvaatteisiin nykyään neutraalisti. Aikaisemmin hän ajatteli, että uusi on aina käytettyä vaatetta parempi, mutta hänen mielensä on vähitellen muuttunut, koska olemme jutelleet aiheesta paljon viime aikoina.

Venla oli meillä se, joka ehti kesällä lukea kokonaan eettisten vaatteiden klassikkokirjan Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappi. Minulta se jäi kunnolla lukematta, sillä se piti palauttaa kirjastoon ennen kuin pääsin kirjan loppuun.

Venla kertoi, että kirjan faktat suorastaan pelästyttivät hänet. Teoksesta tuli selvästi ilmi, että maapallo ei kestä nykyistä kulutuskulttuuria - ihmiset eivät voi jatkaa entiseen tapaan uusien vaatteiden hillitöntä ostamista.

Nykyään Venla ostaisi mieluiten hyväkuntoisen käytetyn vaatteen. Vaatteessa on tärkeintä, että se näyttää ja tuntuu kivalta ja sopii päälle.

Postauksen kuvissa olevat tunikat, laukut ja ylimmän kuvan pusero ovat Kierrätyskeskuksen Plan B -mallistoa. Sukat ja kengät sekä Venlan hame ensimmäisessä kuvassa ovat omiamme.

Ylimmän kuvan puseron hinta oli 25 euroa ja oranssinsävyinen mekon 50 euroa. Mielestäni ei paha hinta käsityöstä! (Näitä kyseisiä tuotteita ei enää ole saatavilla, sillä minä ostin ne.)

Plan B on Kierrätyskeskuksen uusiotuotteiden mallisto, joka valmistetaan käsityönä. Tuotteisiin valitaan Kierrätyskeskukseen lahjoitettuja puuvillakankaita, jotka eivät sopisi myyntiin sellaisenaan. Mekot, tunikat ja hameet valmistetaan esimerkiksi verhoista, pöytäliinoista ja pakanlopuista. Myös ompelulangat ovat lahjoituksena tulleita. 

Plan B -tuotteita voi ostaa Kierrätyskeskuksen pääkaupunkiseudun toimipisteistä sekä verkkokaupasta.

Mitä mieltä sinä olet käytetyistä vaatteista?

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (5)

Outi
1/5 | 

Me kyllä ostetaan ytetty paljon vaatetta. Jos ei löydy kirppareilta, sitten vasta mennään kauppaan. Kengät on ainoat, joissa olen tarkka, niitä en yleensä osta käytettyinä. Juuri eilen löytyi Vilan 39€ housut 1€ hintaan kirpparilta :)

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Wau - olipas aikamoinen löytö nuo Vilan housut!
Minäkään en itse asiassa osta kenkiä käytettyinä, ainakaan lapselle. Kuulemma käyttäjän jalan muoto muokkaa kenkää niin, että kenkä voisi jopa tehdä pahaa seuraavalle käyttäjälle. Tiedä häntä, onko tuossa sitten perää...

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

-mökö
2/5 | 

Minun vaatteistani noin neljännes on kierrätettyjä. Löydän paitoja ja neuleita, housut ovat harvinaisempia, ja ulkovaatteet ja kengät ostan uusina. Kierrätys on hyvä juttu, mutta vielä sitäkin tärkeämpää on se, että ostaa vaatteet tarpeeseen - ja tarve ei ole sama kuin se että "olisipa kiva olla" - ja se, että käyttää ne loppuun. Jos ostat vaatteen, käytät sitä 10 vuotta ja laitat sen sen jälkeen tekstiilijätteeseen, matonkuteeksi, moponrassausrievuksi, niin ei ole suurtakaan väliä sillä onko vaate ostohetkellä ollut uusi vai ei. En oikein ymmärrä sitä, että vaatteita ostetaan hetken mielijohteesta "perjantaipiristykseksi" tai siksi että ostaa koska voi. Näillä johdonmukaisilla pitkän tähtäimen vaatehankinnoilla säästänkin pitkän pennin, vaikka usein ostan kallista, sitten kun ostan. Kierrätyksestäkin ostan vain kunnon materiaaleista hyvin tehtyjä vaatteita. 

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Olet aivan oikeassa. Minullakin oli jossain vaiheessa tapana ostaa vaatteita hetken mielijohteesta. Se kävi kuitenkin pitkän päälle ahdistavaksi, sillä käytän vaatteitani pitkään, sillä huollan niitä hyvin. Vaatekaappini sisällön keski-ikä taitaa olla noin 15 vuotta.

Nykyään olen hyvin iloinen siitä, että olemme Venlan kanssa suunnilleen saman kokoiset. Ostan nykyään enimmäkseen sellaisia vaatteita, joita tyttökin suostuu käyttämään. Hänellä ei vaate pysy käyttökelpoisena montaa vuotta, nuoren elämä kun on niin vauhdikasta. Niinpä moni minunkin vaatteistani on päässyt tositoimiin =)

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

-mökö

Totta, lasten ja nuorten vaatteet eivät tokikaan kestä (ainakaan samalla käyttäjällä) kymmentä vuotta. Pieneksi käyneet on onneksi helppo kierrättää eteenpäin, ja lapsille löytää myös hyvin kierrätettyä vaatetta. Nyt kun meidän junnut ovat melkein lakanneet kasvamasta, vaatteet käytetään tosiaan melkein riekaleiksi. Olen oppinut, kantapään kautta senkin, ettei kannata lapsillekaan ostaa paljoa varastoon, jottei vahingossa jää sitten käyttämättä. Nyt ostan vaatteet heillekin vain silloin kun tarve on. Tosin siinä joskus käy hankinta-aika vähiin, kun yhtäkkiä huomataan että farkut on takamuksesta halki eikä muita ole... Mutta olen aina iloinen kun vaate on ollut sillä tavalla onnistunut ja sopiva, että se on tullut loppuun käytetyksi. Vaatteiden lainailu perheen ja ystävien kesken on myös hyvä tapa saada joskus "uusia" vaatteita ilman että niitä tarvitsee erikseen ostaa. Omassa kaveripiirissäni lainaillaan vaatteita erityisesti juhlaan, niitä hienouksia kun ei usein tule käytettyä. 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat