Rakas mieheni on haaveillut, että menisimme pitkästa aikaa kahdestaan oopperaan. Emme vietä kovin paljon aikaa kahdestaan, joten yhteinen juhlailta tulisi kyllä tarpeeseen.

Vietimme viimeksi kahdenkeskistä aikaa syyskuussa, kun juhlimme syntymäpäivääni Haikon kartanossa. Sen lisäksi erityisesti mieleeni painui toinen syntymäpäiväilta vuonna 2010, kun kävimme katsomassa oopperassa Turandot-teosta ja sitä ennen syömässä hienosti illallista ravintola Kareliassa.

Heti kun ukkokulta puhui ensimmäisen kerran ideastaan, minulle iski tietenkin asukriisi. Omistan yhden iltapuvun: tämän, joka teetettiin minulle vuonna 2002 häämatkallamme Thaimaassa. Se sopii edelleen ja on ajaton ja juhlava, mutta eihän sitä nyt samaa mekkoa viitsisi pitää vuodesta toiseen. (Se oli minulla päällä myös tuolloin vuonna 2010 oopperassa.)

Toisaalta en tässä kuussa myöskään voi ostaa uusia vaatteita. Lapsillamme on molemmilla kaksi kohtuullisen kallista harrastusta, ja niiden kaikkien kevätlukukausimaksut piti maksaa tammi-helmikuun vaihteessa. Se tarkoittaa, että ylimääräisiä varoja ei nyt juurikaan ole.

Kaivelin kaappejani ja keksin tällaisen asuyhdistelmän. Norsunluunvärinen jakku on mielestäni jotenkin juhlava ja leikkaukseltaan ajaton.

Jakku on teetetty minulle aikoinaan yli 20 vuotta sitten äitini vanhasta 70-luvun hameesta. Tuolloin vaatteet vielä tehtiin laadukkaista materiaaleista, joten tämäkin villakangas on säilynyt erinomaisessa kunnossa läpi vuosikymmenten.

Valitsin jakun kaveriksi H&M:n hameen, jonka ostin Fida lähetystorilta viime syksynä muutamalla eurolla. Sitä ei ensivilkaisulta mielestäni uskoisi henkkamaukan tuotteeksi, sillä hameessa on persoonallinen kuosi. Hame on ihan tavallista puuviillaa, mutta niin hyväkuntoinen, että näyttää laadukkaalta.

Kuvassa olevat kiilakorkokengät ostin joskus 2000-luvun alkupuolella UFF:sta. Jakun alla olevan t-paidan ostin 1990-luvun lopussa Tampereen Koskikeskuksesta. Hankin silloin samanmallisia, aavistuksen silkkineulosta sisältäviä, yksinkertaisia paitoja kolme samanlaista eri väreissä, ja ne osoittautuivatkin laadukkaaksi hankinnaksi!

Kuten huomaat, minulla on edelleen tosi paljon vanhoja vaatteita kaapissani, vaikka olen kyllä aktiivisesti yrittänyt karsia kaapin sisältöä. Olen pysynyt suunnilleen samoissa mitoissa koko aikuisikäni, käytän yhtä vaatetta kerrallaan vain harvoin sekä tuuletan ja huollan muutenkin vaatteitani. Siksi ne pysyvät käyttökelpoisina pitkään.

Voisiko sinun mielestäsi tässä asussa mennä oopperaan? Miten ja kuinka usein sinä vietät puolisosi kanssa laatuaikaa?

P.S. Muistathan osallistua blogissani käynnissä olevaan, ihanan pienen kosmetiikkapaketin arvontaan! Aikaa on perjantaihin 10.2. klo 21 asti.

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | YouTube | Snapchat @ruuhkavuodet

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (7)

Isolde
1/7 | 

Oopperaan voi mennä just sellaisessa asussa, kun itse haluaa. Iltapuku vois olla vähän over the top nykyään, mutta ei mahdotonta, jos on just sun juhlailta. Käyn Kansallisoopperssa oopperassa monen monta kertaa vuodessa, tykkään hirveästi oopperassa. Mulla on yleensä sellaiset housun näköiset verkkarit ja punaiset Niken nahkalenkkarit ja paitapusero. Ihanaa iltaa teille <3 

Vierailija
3/7 | 

Miksi oopperaan pitäisi erityisesti pukeutua? Sinne voi mennnä ihan tavallisissa kamppeissa.

C
4/7 | 

Erittäin sopiva asu oopperaan! 

Mun on ihan pakko tunnustaa, että en koskaan osta omia vaatteitani kirppikseltä. Lapsilla on kyllä todella paljon käytettyjä vaatteita, jopa melkein 18 vuotta vanhoja serkun vanhoja. Lapsena olen kyllä käyttänyt toisten vanhoja vaatteita, kiusaamisesta jäi paha mieli, joka kai sitten kantaa näihin päiviin saakka.

Mieheni ja minä emme vietä laatuaikaa keskenämme, meillä ei ole siihen aikaa eikä kai tarvettakaan (mä olen kyllä eri mieltä...). Joskus käymme yhdessä esim. rautakaupassa tai kaatopaikalla (hurjan romanttista :D). Olemme olleet kahdestaan ulkona nyt kerran viidessä vuodessa.

Vierailija
6/7 | 

Viimeks kun kävin niin ihmiset oli ihan arkivaatteissa. Ehkä ensi-ilta ja viikonlopun iltanäytös eri juttu.

tuula t
7/7 | 

SPRn Konttikirppikseltä olen tehnyt parhaat vaateostokseni. Liikkeet tuovat sinne myös aivan uusia vaatteita sanoi eräs työntekijä ja niistäkin olen saanut nauttia. Kiva, että muidenkaan miehet eivät lähde minnekään paitsi perhejuttuihin, onhan se toisaalta hauskaakin kun voi sitten itse mennä likkojen kanssa tai yksin mitä mukavimpiin paikkoihin eikä tarvi lupia kysellä tai sopia ajankohtia. Sun asu on hieno, mustavalkoinen on aina tyylikästä, kivaa iltaa, jos se vielä edessä :) ja juu kun pysyy samoissa mitoissa on se monestakin syystä hyvä juttu.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat