Meidän perheellä on takana kolme arkiaamua. Kolme takkuista, väsynyttä aamua.

Joululomalla kaikilla, niin isoilla kuin pienillä, meni vuorokausirytmi sekaisin. Lapset menivät nukkumaan vasta yhdentoista maissa, joskus jopa myöhemmin. Aikuiset taas valvoivat pitkälle yli puolen yön.

Oma luontainen vuorokausirytmini olisi sellainen, että haluaisin mieluiten valvoa puolilleöin ja nousta joskus puoli kahdeksan maissa. Tämä ei valitettavasti ole mahdollista, kun työmatkaani kuluu reilusti yli tunti suuntaansa ja ennen töihin lähtöä on lenkitettävä koira. Niinpä kelloni herättää arkisin kuuden, puoli seitsemän maissa.

Olemme kokeilleet muutamaa konstia, jotka ovat auttaneet arkirytmiin palaamisessa:

1. Laitteet kiinni ajoissa

Asensin jo joulukuussa kännyköihin lupaavan sovelluksen, joka auttaa kontrolloimaan lasten älylaitteiden käyttöä. Sen nimi on Screen Time

Screen Timen avulla luodaan yhteys vanhemman ja lasten älylaitteiden kuten kännyköiden ja tablettien välille. Asennuksen jälkeen voi asettaa aikarajat esimerkiksi sille, kuinka paljon lapsi käyttää älylaitteita päivässä ja mihin aikaan valittuja ohjelmia ei voi käyttää.

Asetin kuopukselle tunnin maksimirajan tabletin käytölle ja esikoiselle kahden tunnin päivittäisen käyttörajan. Lisäksi lapset eivät voi käyttää laitteitaan enää sen jälkeen, kun on aika aloittaa iltatoimet.

Vaikka Screen Time on tavallaan "natsimutsin" unelmasovellus, ja sitä on kritisoitu luottamuksen puutteesta lapsiin, meillä se on tuonut ryhtiä ja rajoja laitteiden käyttöön.

Havahduin laitteiden käytön ongelmaan jo ennen joululomia, kun luin Hesarista kiinnostavan jutun keinovalon vaikutuksesta univaikeuksiin.

2. Iltatoimien aikaistaminen

Yhtä tärkeää kuin älylaitteiden sulkeminen ajoissa on se, että aloittaa iltatoimet tarpeeksi ajoissa. Olemme viime aikoina yrittäneet, että lapset tulisivat iltapalalle viimeistään kahdeksan maissa. Silloin kuopus teoriassa pääsee sänkyyn yhdeksältä ja esikoinen kymmeneen mennessä.

Tämä tietysti edellyttäisi, että pääsisin ajoissa töistä kotiin ja että söisimme päivällisen ihmisten aikaan. Eihän iltapala maistu, jos on maha vielä täynnä pihviä ja perunaa...

Rutiineihin sopeutumisessa on siis tekemistä vielä meillä aikuisillakin.

3. Kello hälyttämään iltatoimien aikaan

Itselleni iso apu ajoittamisessa on kännykästä - se kun voi olla hyvä renki mutta huono isäntä. Käytän edelleen paljon puhelimen kalenterihälytyksiä apunani.

Nykyään puhelimeni piippaa silloin, kun on aika lähteä koiran kanssa iltalenkille, sen jälkeen noin 1,5 h ennen kuin pitäisi mennä nukkumaan, uudestaan tuntia ennen, taas 30 min ennen nukkumaanmenoaikaa ja vielä silloin, kun pitäisi olla jo sängyssä. Näin varmistan, etten unohdu illlalla huomaamattani kirjan ääreen tai puuhailemaan jotain epäolennaista.

Onko sinulla paluu arkirytmiin sujunut vaivattomasti? Millaisia apukeinoja olet käyttänyt?

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat