Isäni taisi joskus aikoinaan epäillä, että minulla on reikä taskussa. Se tuli mieleen, kun katselin viikonloppuna reissuilla näpsittyjä perheeni lomakuvia.

Mukava syysloma pojan kanssa Legolandissa, kesämatkat Pärnuun ja Lappiin, pääsiäsloma Levillä, syysloma Budapestissä, kevätretki pojan kanssa Tukholmaan, talviloma tytön kanssa Lontooseen, joululoma Thaimaassa...

En ole erityisen rikas. Perheemme ei tulotasoltaan yllä edes keskituloisten kastiin.

Olen saanut lomarahoja, veronpalautuksia ja tulospalkkioitakin mutta suurinta osaa niistä en ole sijoittanut rahastoihin tai muihin vakaviin sijoituskohteisiin. En ole myöskään tehnyt asunto- tai autolainoihin ylimääräisiä lyhennyksiä.

Perheellämme on toki säästössä hätärahasto pahan päivän varalle, mutta emme ole keskittyneet sen paisuttamiseen. Sen sijaan aina, kun jostain ilmestyy hieman ylimääräistä rahaa, varaamme reissun. 

Vastuutontako? Ei minun mielestäni.

Seuraavista syistä perheen lomamatka on minusta aina paras mahdollinen sijoituskohde:

1. Matkan odottaminen tuo kimallusta arkeen

En ole ihan varma, kumpi on parempaa, matkan odottaminen vai matkalla oleminen.

Erityisesti lasten kanssa on mahtavaa haaveilla lomasta! Hyvissä ajoin varattu matka on moninkertainen ilo, joka yhdistää: kurjimpanakin sateisena syysiltana löytyy mukavaa, yhteistä tekemistä, kun lueskellaan tulevan kohteen nähtävyyksistä ja rakennellaan yhdessä pilvilinnoja reissun varalle.

2. Matka tarjoaa mahdollisuuden olla suorittamatta

Lomamatkalla ei ole arjen rutiineja, huolia ja rasitteita.

Itse en vieläkään osaa kovin hyvin lomailla kotona, sillä joka nurkasta vastaan irvistelee läjä tekemättömiä kotitöitä. Minulle lomailu on ensisijaisesti lomaa itsestäni. Tarvitsen sitä säännöllisin väliajoin, jotta jaksaisin taas paremmin arjen velvollisuuksia.

3. Matkalla on helppoa olla läsnä lähimmilleen

Edellämainitusta syystä matkailu on perheen laatuaikaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Kun ei ole pitkiä työpäiviä ja niiden päälle imuroimista, pyykkiä ja kaiken maailman rästihommia, on rajattomasti aikaa kuunnella, mitä lapsi haluaa sanoa tai kertoa puolisolle, mitä oikeasti kuuluu. 

4. On lähdettävä pois, jotta osaisi tulla takaisin

Sanotaan, että ressussa rähjääntyy ja kotona korjaantuu. Tämä pitää täydellisesti paikkansa erityisesti pitkillä matkoilla.

Loma todella rikkoo arjen rutiinit, ja jossain vaiheessa lomaa sitä alkaa jo kaivata takaisin kotiin. Tulee ikävä kaikkia mukavia, ennakoitavia arjen kuvioita. Kotona oleminenhan on kovin helppoa, ja vieraassa paikassa oleskelu aina jonkinlainen stressi.

Lomamatkan jälkeen osaa taas arvostaa arkeaan enemmän.

5. Matkailu avartaa

Kliseistä, mutta niin totta. Lomamatkoilla kaikkien meidän perheen jäsenten yhteinen huvi on katsella paikallisia asukkaita ja kuvitella, millaista heidän elämänsä on.

Mistä tuo pisamanenäinen tyttö on tulossa, mihin ankaran näköinen salkkuherra kiirehtii? Millaisia tarinoita elegantti rouva kantaa käärmennahkalaukussaan? Miksi nuori, nuhjaantunut mies tuijottaa eksyneen näköisenä eteensä?

“The world is a book and those who do not travel read only one page.”

– St. Augustine

Erityisesti, jos oleskelee pitempään ulkomailla tajuaa konkreettisesti, kuinka paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä on ihmisillä eri puolilla maailmaa. Tämä on tärkeä läksy nykyään, kun monissa Euroopan maissa pohditaan maahanmuuttajien kohtaloa.

6. Käärinliinoissa ei ole taskuja

Tämä on ehkä suurin syy, minkä takia säästämme matkoja varten, emmekä niinkään sukanvarteen. Lapsemme ovat vielä aika pieniä ja he matkustavat edelleen mielellään meidän kanssamme. Aina näin ei tule olemaan.

Toki voisimme kurittaa itseämme tiukalla asuntolainan maksuohjelmalla ja päästä näin velattomiksi nopeammin. Silloin kuitenkin moni perheen yhteinen huippuhetki jäisi kokematta.

Trooppinen rankkasade ja sysimusta yö Thaimaassa, lapseni ensimmäinen keskustelu englanniksi Lontoossa, romanimuusikon viuluserenadi juutalaisravintolassa Budapestissa ja se hetki, kun pieni ihminen kauhoo lämpimässä, matalassa rantavedessä ensimmäiset vetonsa ilman kellukkeita... Nämä hetket olisivat jääneet elämättä, jos olisimme jääneet kotiin.

Paras vaihtoehto olisi tietenkin yhtä aikaa säästää ja sen lisäksi matkustella. Tällä tavalla ei kuitenkaan pääsisi kovin usein matkalle eikä kovin kauas. Kun kaikkea ei voi saada, on tehtävä valintoja. 

Me olemme päättäneet jättää lapsille perinnöksi kasan lämpöisiä muistoja emmekä rahakasaa.

Millaisia ovat sinun hienoimmat matkaelämyksesi?

Blogi muualla somessa:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (9)

Heli / Taikasaappaat
1/9 | 

Me olemme matkustelleet noin kerran vuodessa ulkomaille, nämä usein lähikohteisiin esim. Tallinna, Pärnu, Tukholma, Kööpenhamina, Berliini ja Legoland. Ekologisista syistä emme halua matkustaa kovin usein emmekä lentokoneella kuin maksimissaan joka toinen vuosi.

Sen sijaan olemme matkoista säästyneet rahat käyttäneet esim. siihen, että pystyin irtisanoutumaan vakituisesta työsuhteesta ja perustamaan yrityksen ja näin alkaa elämään unelmieni elämää, joka ei ole enää sidottu siihen, että olisin joka päivä töissä klo 8-16.

Matkat ovat toki kivoja ja antaneet perheellemme paljon, mutta luultavasti jatkossakin aiomme matkustaa vain kerran vuodessa kauemmaksi. Ilmastonmuutos huolestuttaa emmekä halua omalla toiminnallamme sitä liiaksi edistää. Toinen syy on se, että en halua jatkossakaan tehdä töitä kokonaisia työpäiviä vaan pikemminkin vähentää työntekoa.

Lapsille hyvä perintö on myös läsnäoleva vanhemmuus ja se, että on aikaa olla lasten kanssa sekä arjessa että lomalla.

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Kiitos kommentistasi, Heli <3 Olen sattuneesta syystä tänä vuonna ajatellut usein sinun ratkaisujasi omien urakäänteideni tiimellyksessä.

Olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi siitä, että arjessa läsnäoleva vanhemmuus on lapsille tosi tärkeää. Me olemme ratkaisseet asian niin, että mieheni tekee lyhyempää päivää ja on kotona, kun lapset tulevat koulusta.

Minäkin perustin oman yrityksen alkuvuonna. Valitettavasti elämä ei ole suoraviivaista ja tuli todistettua, että mikä tuo onnen yhdelle, ei sovi toiselle. Pian tuli selväksi, että en pysty yritykseni kautta tuomaan osaani perheen elantoon, joten jatkan yrittämistä sivutoimisesti.

Olen kuitenkin tällä hetkellä oikein tyytyväinen työn ja perhe-elämän tasapainoon, vaikka työskentelenkin palkansaajana 5 päivää viikossa, 8 tuntia päivässä. Tämä siksi, että irtisanouduin johtotehtävistä ja olen nykyään ns. "rivisotamies". On myös mukavaa (myös ilmaston kannalta ?) että voin nykyään kulkea julkisilla töissä.

Vaikka olemme matkailleet paljon ja toivottavasti tulevaisuudessakin pääsemme matkustamaan, yritämme toki muiltakin osin kantaa kortemme kekoon ympäristön hyväksi. Kierrätämme mahdollisimman paljon ja olemme vähentäneet lihan syömistä. Lentomatkustamisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä yritämme kompensoida tukemalla ilmastotyötä (http://www.lentomaksu.fi/)

Aurinkoista syksyn jatkoa ja pysytään yhteydessä!

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Äiti tämäkin
2/9 | 

Me sijoitamme ns. ylijäävät rahat metsään ja remontoimme unelmiemme kotia veden äärellä. Lapset saavat sitten aikanaan päättää edistävätkö ilmaston lämpenemistä matkustamalla. Me emme sitä tee. Lisäksi kohteen täytyy olla jotain todella erityistä, jos matkustaisimme miehen kanssa joskus jonnekin. Esimerkiksi rakkaaseen harrastukseen liittyvää. (Tähtitiede)... Ensin kuitenkin aiomme tuntea tähtitaivaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Arki kotona on kivempaa, jos lomilla ehtii vaikkapa muuttaa huonekalujen paikkoja ja järjestellä kotia uusiksi. Jokainen elää siis tavallaan.

Joo

Miks tuhlata aikaansa johonkin turhaan huonekalujen siirtelyyn :D Ja joo minäkin sijoitan metsään mutta myös matkustelen.

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Olen iloinen, että olette löytäneet oman tapanne irrottautua arjesta! Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että jokainen elää omalla tavallaan. Itselleni esimerkiksi kodin tavaroiden uudelleenjärjestely ei ole ollenkaan rentouttavaa vaan päinvastoin stressaavaa. :)

Oletko kuullut Maan ystävien lentomaksusta? Sen kautta voi tavallaan kompensoida lentomatkustamisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. (http://www.lentomaksu.fi/)

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Toinen äiti ruuhkavuosien kesk...
3/9 | 

Hyvin puettu sanoiksi. Allekirjoitan jokaisen kohdan. Kotona on mukavaa, mutta siellä on aina jotain tehtävää. Ja lähes kaikki kodin laittamiseen liittyvä on minusta jos nyt ei kamalaa niin hieman tuskallista ja ehdottomasti epämukavuusalueella.
Matkat ovat irtiottoja, elämä olisi kovin yksipuolista muuten.
Meillä on kolme lasta ja perheemme matkustuspäiväkirja kuulostaa aika samalta kuin teillä. Me tosiaan pidämme yhteistä päiväkirjaa matkoista, sitä on hulvaton lukea yhdessä ja nauraa sattumuksille tai sille, mitä lapset ovat pienempinä sanoneet. Vahvistaa myös näitä yhteisiä muistoja.
Hyvää jatkoa ja ihania tulevia matkoja!

Rva Kepponen
4/9 | 

Minä rakastan matkailua ja olen monesta listasi kohdasta täysin samaa mieltä. Säästöön saamani rahat polttelevat kovastikin tilillä, kun haluaisin käyttää ne matkailuun :) Tilanne pysyy jotenkin järkevässä balanssissa, koska mieheni ei ole matkailusta innostunut. Lapsista saattaa tulla isänsä kaltaisia, koska ihan yhtä hienoja ellei hienompiakin muistoja lapsille on kertynyt appivanhempien kesämökkireissuilta kuin ulkomaan reissuilta. Vakavasta reissukuumeesta huolimatta olen luvannut ensi kesänä yrittää neljän viikon mökkeilyä perheen kanssa.

Moni muistiini lähtemättömästi painuneista hetkistä liittyy lapsiin tai matkailuun. Olen siinä mielessä ollut onnekas, että saanut asua kahdella muullakin mantereella ja nähdä ja kokea. Elämäni matka oli vuosi sitten tekemäni Machu Picchu - Galapagos reissu. Taisin olla n. 10v kun näin dokumentin Galapagoksesta ja ole siitä saakka haaveillut sielä käymisestä. Se oli sellainen reilun 30 vuoden haave :)

Sopivasti onnellinen
5/9 | 

Minulla on ihan sama elämänfilosofia. Nautin itse kovin matkustamisesta ja huomaan, että niin nauttivat lapsetkin. Olit loistavasti poiminut juuri ne asiat, joilla itsekin perustelee rahojen sijoittamista matkustamiseen. Tänä vuonna olen reissannut Malediivit la, Tukholmassa, Tallinnassa, Madeiralle, Espanjassa pian mennä yhden lapsen kanssa Lontooseen ja ennen joulua menemme koko perhe Thaimaahan. Lapset ovat täydellisessä reissuiässä (5, 8, 10).

Maailmanmatkaajatar
6/9 | 

Miten sinä osasit kirjoittaa minun tekstini. Ja vielä joka kohdan. Viime lomareissulle lensi pikkuinen koirakin mukaan. Ihmettelin miten otus reissussa istuu niin paljon mun sylissä, kunnes tajusin etten juuri koskaan istu kotona sohvalla...

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat